Friday, May 27, 2011

USKON, ETTÄ NAUTIT HERRAN LÄSNÄOLOSTA

Minua ovat siunanneet suuresti muutamat alkukielen, heprean sanat ja tahdon jakaa ne kanssasi. ”Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi. Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet”(Ps.119:150 -151).

Paholaisen vallat ja voimat olivat ympäröineet Daavidin yrittäen tuhota hänet ja Israelin. Tämä Jumalan mies todisti kuitenkin, että uskoi Jumalan tulevan aina vain lähemmäksi, kun hänen vihollisensa lähestyvät häntä. Daavid sanoi, että Jumala piti kiinni hänen oikeasta kädestään ja auttoi hänet läpi vihollisen kaikkien hyökkäysten.

Tässä Daavidin todistuksessa on ihana lupaus sinulle ja minulle. Voimme olla varmoja siitä, että Saatana on liikkeellä tuhotakseen, haitatakseen ja masentaakseen niitä, jotka rakastavat Herraa. Vihollinen käyttää kaikkea valtaansa syöstäkseen meidän epätoivon kuiluun, hämmennykseen, syyllisyyteen ja tuomioon.

Käykö tällä hetkellä kimppuusi joku saatanallinen ”helppo-heikki”. Onko sinulla ylitse voimien käyviä kiusauksia, koetuksia, taloudellisia huolia, avio-ongelmia, ongelmia työssä? Kun nämä kauppamiehet tulevat lähellesi haluten tuhota sinut jollakin tavalla, muista: Herra Jumala Kaikkivaltias on vielä lähempänä. Hän on sinun puolellasi ja jos hän on lähelläsi, hän myös toimii hyväksesi. En pysty kuvittelemaan, että Jumala vain istuisi vieressä katselemassa, kuinka paholainen kiusaa ja tekee vääryyttä hänen lapselleen.

Lue Psalmi 68:1-4 ja ymmärrä, mitä Jumala on luvannut tehdä sinun puolestasi, kun panet toivosi häneen. Voit vedota näihin jakeisiin nyt ja koko vuoden ympäri. Opettele jakeet ulkoa, pitäydy niihin, niin Jumala ajaa vihollisesi tiehensä.

Thursday, May 26, 2011

HALLITKOON JUMALAN RAUHA SYDÄMESSÄSI

Pyhä Henki on tehnyt minulle aivan selväksi, että kaikki rukoilemiseni on turhaa, jollen tee sitä uskossa. Voin itkeä, paastota, harrastaa esirukouksia, työskennellä hartaasti rukouksessa. Kuitenkaan en tee mitään vaikutusta Herraan, jos se ei tapahdu yksikertaisessa lapsellisessa uskossa.

Jumala ei toimi puolestamme, jos emme usko. Sana sanoo: ”Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa”(Jaak.1:7).

Herraa käskee meitä luottamaan häneen. Usein emme kuitenkaan usko häneen ja hänen halukkuuteensa ja tahtoonsa vastata sydämemme huutoon. Kun pääsemme taivaaseen, olemme varmaan ihmeissämme, kun näemme kaikki siunaukset, rauhan ja voiman, jotka meillä oli käytössämme. Ne eivät vain toimineet meidän vähäisen uskomme tähden.

PYHÄ HENKI KEHOTTAA MINUA VOIMAKKAASTI HAASTAMAAN SINUA LISÄÄMÄÄN USKOASI. Pyydä Herraa antamaan anteeksi epäuskosi ja vuodattamaan sieluusi luottamuksen hänen halukkuuteensa jopa ”ylivastata” hartaisiin rukouksiisi.

Haluatko uskosi enenevän? Kun taas käyt rukoukseen, käytä seuraavia Raamatunkohtia vedotaksesi Herraan. Hän ei kiellä omaa sanaansa. Käytä näitä:

• Psalmi 62:8
• Psalmi 91:4
• Psalmi 56:3
• Sananlaskut 30:5
• Jeremia 29:10 -14

Wednesday, May 25, 2011

TERVEISIÄ HERRAN IHANASSA NIMESSÄ

Olen hiljentynyt viime päivinä erityisesti psalmien 142 ja 143 ääressä. Suosittelen sinulle ajan ottamista näiden voimallisten psalmien lukemiseen. Se rohkaisee sinua uskossa.

Mielenkiintoni kohdistui siihen, mitä Daavidin elämässä tapahtui, kun hän sanoi. ”Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni”(Ps.142:3). Hän toistaa tämän Ps.143: 4:ssä: ”Minun henkeni nääntyy minussa, sydäntäni kouristaa minun rinnassani”. Daavid sanoi Jumalalle: ”Olen hukkumaisillani huoliin. Viholliseni ahdistavat minua kovasti. Se masentaa minua.” Hän rukoili Herraa: ”Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen… Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi”(Ps.142:6-7).

Rakas lukijani, nämä sanat on kirjoitettu meidän tähtemme, ohjeeksi meille. Ne rohkaisevat kaikkia Jumalan ihmisiä, jotka huolet ja vaikeudet ovat nujertaneet. Jotkut hukkuvat velkojen raastaessa taloudellisiin huoliin. Monet uskovat ovat tosi liemessä. Lesket ja vanhemmat pariskunnat tulevat tuskin toimeen.

Minua on usein moitittu siitä, että olen liian kovasanainen, liian negatiivinen. Ihmiset eivät halua kuulla huonoja uutisia. He menevät mieluummin kuuntelemaan julistajaa, joka ei puhu kivusta, kärsimyksestä ja huolista. Kuitenkin on totta, että useimmat meistä elävät maailmassa, jossa elämä toisinaan on täysin sietämätöntä. Päällemme syöksyy huolien tulva, meidän täytyy kärsiä jopa oman vanhurskautemmekin tähden. Kestämme sairautta, läheistemme kuolema, hämmennyksen aikoja, kun emme tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Joudumme Saatanan helvetillisten hyökkäysten kohteiksi uskoamme takia.

Noina ylitse voimiemme käyvinä aikoina opimme etsimään Jumalaa ja rukoilemaan kivuissamme. Daavid sanoi: ”Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni. (Ps.142:2). “Vastaa minulle uskollisuudessasi …” (Ps.143:1). Käyvätkö sinun elämäsi tilanteet tällä hetkellä ylitse voimiesi? Tee niin kuin Daavid teki:

• ”Minä levitän käteni sinun puoleesi. Niin kuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa sinua” (Ps.143:6).
• ”Älä peitä minulta kasvojasi. Suo minun varhain kuulla sinun armoasi, sillä sinuun minä turvaan. Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni”(Ps.143:7-8).
• ”Pelasta minut vihollisistani, Herra. Sinun tykösi minä pyrin suojaan. Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata. Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta” (Ps.143:9- 11).

Rohkaistu! Kaikki on Jumalan hallinnassa! Hän täyttää tarpeesi aikanaan.

Tuesday, May 24, 2011

TAISTELUSI ON HERRAN TAISTELU (2 Aik.30:15)

Kirjoitan tästä aiheesta muistuttaakseni sinua siitä, ettei edessäsi oleva taistelu ole sinun, vaan Jumalan. Jos olet hänen lapsensa, voit olla varma siitä, että Saatana ”raivoaa sinua vastaan”.

2 Aikakirjan 20.luvussa suuri väkijoukko hyökkäsi Jumalan kansan kimppuun. Kuningas Joosafat ja hänen miehensä päättivät rukoilla Herraa paastoten. Kuningas käytti sanoja, jotka ovat olleet toisinaan meidänkin huulillamme hengellisen vaelluksemme aikana: ”Me emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat" (2 Aik.20:12). ”Ja Herran Henki tuli seurakunnan keskellä (oleviin miehiin)…ja hän sanoi: ’Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan’ ” (2 Aik. 20:14 -15).

Jesaja antoi seuraavan varoituksen Saatanan valloille: ”Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan” (Jes. 37:23).

Jumala sanoi kansalleen ja niin hän sanoo meillekin tänään: ”Taistelu ei ole sinua, vaan Saatana raivoaa minua, sinussa asuvaa Herraa vastaan”. Jumala sanoi Saatanalle: ”Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niin kuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan” (Jes. 37:28).

Kysynpä sinulta: mikä sinun taistelusi on? Avioliittosi? Työpaikkasi? Taloutesi? Terveytesi? Käykö taistelusi päivä päivältä kiivaammaksi? Jos olet antanut sydämesi Jeesukselle ja haluat pitää kiinni hänestä, joudut kohtaamaan helvetin raivon. Siltikään taistelu ei ole sinun.

Jos haluat, voit lakata taistelemasta hyvin äkkiä. Panet rukkaset naulaan ja antaudut omille peloillesi ja epäilyillesi. Saatana ei kiusaa niitä, jotka lakkaavat luottamasta Herraan.

Niin, taistelu on Herran, mutta pitää meidänkin tehdä osamme: luottaa ja uskoa hänen lupauksiinsa, kun kohtaamme toivottoman ja mahdottoman tilanteen. ”Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?(Jes. 40:27).

Usko vaatii minua luovuttamaan kaikki ongelmani, vaikeat tilanteeni, pelkoni, ahdistukseni Herran käsiin. Kun olen tehnyt kaikkeni ja tiedän, etten voi voittaa taistelua, silloin minun pitää antaa se hänen käsiinsä.

Herramme tuntee Saatanan raivon. Meidän pitää uskoa, että hän toimii. Hän vie meidät läpi tulvavesien ja tulenliekkien ja ajaa takaa kaikkia vihollisiamme. Kuulepa, mitä Herra sanoo aikeistaan: ”Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin” (Jes. 37:29).

Pidä tiukasti kiinni uskostasi, luota häneen, lepää hänen lupauksissaan, hylkää kaikki Saatanan mieleesi panemat valheet. Silloin voit odottaa Jumalan tulevan Henkensä kautta tilanteeseesi ja lopettavan taistelun. Hän liikuttaa taivaat ja maan päästääkseen sinut vapaaksi ja tehdäkseen sinulle tietä. Tie ulos on luottamuksessa, luottamuksessa, luottamuksessa. ”Hän lopettaa sodat maan ääriin saakka” (Ps.46:9).

Monday, May 23, 2011

LUPAUKSIA

Hebrealaiskirje toistaa moneen kertaan suurta kärsivällisyyden tarvettamme:
• ”Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli”( Hebr.6:1316, kursiivi kirjoittajan).
• ”Ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on”(Hebr.6:12).
• ”Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on” (Hebr.10:36).

Jumala on antanut meille useita ihania lupauksia: Hän murskaa synninkahleet, antaa meille voiman ruhjoa synnin vallan, antaa uuden sydämen, puhdistaa ja pyhittää meidät, muuttaa meidät Kristuksen kuvan kaltaisiksi. Hänen sanansa vakuuttaa meille: ”Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen” (Juud.1:24).

Kuitenkin Jumala toimii meidän hyväksemme ajallaan, oman jumalallisen aikataulunsa mukaan. Häntä eivät sido mitkään määräpäivät. Hän jättää huomiotta kaikki ”nyt – heti”- parantumisen vaatimukset. Lyhyesti, todellinen usko käskee meitä odottamaan kärsivällisesti Herraa. Vastauksemme hänelle pitäisi olla: ”Herra, uskon, että pidät kiinni sanastasi. Sisimmässäni asuvan Henkesi voiman kautta pystyn odottamaan, kunnes sinä saatat nämä asiat tapahtumaan elämässäni. Minun osani on pysyä uskossa, sinua odottaen.”

Saatat joutua kauheisiin koetuksiin ja kiusauksiin. Ehkä kuulet Saatanan kuiskaavan sinulle hirveitä valheita. Toisinaan lankeat. Oikeastaan ihmettelet väliin, pääsetkö koskaan perille. Kun kestät nämä vaikeudet ja pidät kärsivällisesti kiinni uskosta. Uskot Jumalan tekevän työtään, noudatat hänen sanaansa. Annat hänen olla Jahve Zidkenu’si (“Jumala, sinun vanhurskautesi”, suom. huom.) Silloin hän näkee sinut vanhurskaana. Hän on vannonut valalla: ”Voit vastaanottaa lupaukset uskon kautta.”

Paavali määrittelee Herran vanhurskauden Room. 4: 20- 23:ssa: ”Mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. Sen tähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin”.

Raamattu ei voisi ilmaista asiaa selvemmin. Vanhurskaus on yksinkertaisesti Jumalan lupauksien uskomista, luottamista siihen, että hänen täyttää lupauksensa. Käänteisesti, epäusko pitää totena, ettei Jumala täytä lupauksiaan.

Friday, May 20, 2011

ANNA MINULLE KAIKKI HUOMISESI

Herra ilmestyi Abrahamille eräänä päivänä ja antoi hänelle uskomattoman käskyn: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan” (1 Moos.12:1).

Miten hämmästyttävä juttu! Yhtäkkiä Jumala valitsi miehen ja sanoi hänelle: ”Haluan sinun nousevan ja lähtevän, jättävän kaiken taaksesi: kotisi, sukulaisesi, jopa maasi. Tahdon lähettää sinut jonnekin. Johdatan sinua, niin löydät sinne.”

Kuinka Aabraham vastasi Jumalan kummalliseen sanaan: ”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva” (Hebr.11:8).

Mihin Jumala pyrki? Miksi hän valitsi kansojen joukosta yhden miehen, käski tämän hyljätä kaiken ja lähteä matkalle ilman karttaa, suuntaa tai tiettyä päämäärää? Ajattele, mitä Jumala vaati Aabrahamilta. Hän ei kertonut, miten tämä voisi huolehtia perheensä ruokkimisesta ja toimeentulosta. Hän ei kertonut, kuinka kauas hänen piti lähteä tai, milloin tultaisiin perille. Hän sanoi vain kaksi asiaa aluksi: ”Lähde” ja ”Minä näytän sinulle tietä”.

Oikeastaan Jumala sanoi Aabrahamille: ”Tästä päivästä lähtien haluan sinun antavan itselleni kaikki huomisesi. Elät lopun elämääsi antaen tulevaisuutesi käsiini päivän kerrallaan. Pyydän sinua luottamaan lupaukseen, jonka annan sinulle, Aabraham. Jos suostut tähän, siunaan sinua ja johdatan sinut sellaiseen paikkaan, josta et ole koskaan osannut edes uneksia.”

Paikka, johon Jumala tahtoi johdattaa Aabrahamin, on se sama paikka, johon hän haluaa viedä jokaisen Kristuksen ruumiin jäsenen. Aabrahamista tuli, niin kuin häntä nimitetään, ”kaava”. Hän toimi esimerkkinä siitä, miten kuljetaan Herran edessä. Aabrahamin esimerkki näyttää meille, mitä odotetaan kaikilta, jotka tahtovat miellyttää Jumalaa.

Älä erehdy luulemaan, että Aabraham oli nuori mies, kun Jumala kutsui häntä tekemään tämän lupauksen. Todennäköisesti hänellä oli suunniteltuna perheensä tulevaisuus. Niinpä hänen piti ottaa huomioon monia asioita, miettiessään, miten vastaisi Jumalan kutsuun. Kuitenkin Aabraham ”uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi”(1 Moos.15:6).

Apostoli Paavali sanoo meille, että kaikki, jotka uskovat ja luottavat Kristukseen, ovat Aabrahamin lapsia. Niin kuin Aabraham meidätkin luetaan vanhurskaiksi, koska otamme vastaan saman kutsun antaa kaikki huomisemme Herran käsiin.

Thursday, May 19, 2011

LEIJONAIN KYNSISTÄ

Jumala kehottaa meitä muistamaan omaksi hyväksemme. Menneet ihmeet elämässämme vahvistavat uskoamme siinä, mitä juuri nyt käymme läpi.

Oletko keskellä ongelmia? Onko sinun ongelmasi uhkaava jättiläinen kotona, työssä, perheessä? Jättiläistä pitää mennä vastaan Daavidin tavoin: muistaa leijonaa ja karhua. Daavid pystyi selviytymään Goljatista pelkäämättä, koska hän muisti Jumalan uskollisuuden elämänsä tilanteissa.

Kun Daavid ilmoittautui vapaaehtoisesti taistelemaan Goljatia vastaan, ”Saul sanoi Daavidille: ’Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan’… Mutta Daavid sanoi Saulille: ’Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta, niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta… Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niin kuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä"(1Sam.17:33 -36).

Daavid tunsi Goljatin kohtaamisen vaarat. Hän ei ollut ensikertalainen, lapsekas nuori, joka ”lähti soitellen sotahan”, haluten taistella. Ei, Daavid vain muisti menneet tapahtumat. Hän katsoi vihollista suoraan silmiin ja lausui: "Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä"(1 Sam. 17:37).

Jumalan kansa kohtaa tänä päivänä jättiläisiä joka puolella. Monia pelottaa. Osuuko tämä kuvaus sinuun? Oletko unohtanut sen ajan, jolloin olit niin sairas, lähellä kuolemaa, ja Herra nosti sinut jälleen vuoteelta? Muistatko taloudellisen ahdinkosi, jolloin ajattelit: ”No niin, kaikki on lopussa”, ja sitten Herra auttoi sinut sen läpi? Eikö hän ole pitänyt sinusta huolta tähän päivään asti?

Emme käsitä monia asioita, ennen kuin olemme päässeet kotiin Jeesuksen luokse. Olen kuitenkin täysin varma siitä, että Jumala voi parantaa meidät ja johtaa minkä hyvänsä tilanteen läpi. Meiltä vain kysytään, mistä löydämme uskon, rohkeuden nousta ylös ja saada voitto hänessä.

Täytyy vain muistaa leijona ja karhu. Apu tulee siitä, että todella muistat Jumalan uskomattoman uskollisuuden ja hänen antamansa voitot menneisyydessä. Et voi kohdata jättiläistä, ennen kuin pystyt näkemään ja ymmärtämään Jumalan suuruuden ja kunnian elämässäsi.

Wednesday, May 18, 2011

UUDEN VOIMAN LÖYTÄMINEN

Kuinka nopeasti unohdammekaan, että Jumala on vapauttanut meidät jostakin elämässämme. Kuinka helposti pidämme itsestään selvänä, että hän teki ihmeen elämässämme. ”Muista, mistä olet vapautunut”.

Me olemme niin samanlaisia kuin opetuslapset. He eivät ymmärtäneet Kristuksen tekemää ihmettä, kun hän yliluonnollisesti ravitsi tuhansia vain muutamalla leivällä ja kalalla. Jeesus teki tämän ihmeen kaksi kertaa, syöttäen ensimmäisellä kerralla 5000 ja toisella kerralla 4000 henkeä. Muutaman päivän kuluessa opetuslapset jo unohtivat tämän tapauksen.

Kun Jeesus varoitti heitä fariseusten hapatuksesta, opetuslapset luulivat hänen puhuvan siitä, etteivät he olleet muistaneet ottaa leipää mukaan matkalleen. Kristus vastasi heille: ”Ettekö vielä käsitä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen, ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen? ”(Matt.16:9- 10).

Markuksen evankeliumin mukaan Kristus oli hämmästynyt siitä, miten nopeasti opetuslapset olivat unohtaneet. Jeesus sanoi: ”Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut?
Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" (Mark.8:17 -19).

Mitä nämä raamatunkohdat kertovat meille? Kyllähän jokainen opetuslapsi mietti ihmeitten tapahtuessa niiden suuruutta. Koeta kuvitella näiden miesten kävelemistä ihmisjoukkojen keskellä. He kantoivat kukin koria jakaen leipiä ja kaloja, jotka lisääntyivät ihmeellisesti heidän silmiensä edessä. Olisi luullut heidän langenneen polville huutaen: ”Miten tämä on mahdollista? Tämä on pelottavaa. Tätä ei voi selittää inhimillisesti. Sinä, Jeesus, olet todella Herra”. Kuvittelen heidän sanoneen ihmisille: ”Olkaa hyvät, ottakaa tätä ihmeruokaa, joka on lähetetty kirkkaudesta. Jeesus on hankkinut sen teille.”

Opetuslapset näkivät nämä ihmeet omin silmin, mutta niiden merkitys ei jostakin syystä auennut heille. He eivät ymmärtäneet niitä. Samoin mekin, sinä ja minä, unohdamme Jumalan tekemät ihmeet omassa elämässämme. Eilisen siunaukset unohtuvat tämän päivän ongelmien keskellä.

Sekä Vanhan että Uuden Testamentin lehdillä luemme: ”Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita (1 Kor. 16:12). Muistakaa, mistä olette vapautuneet.” Huomaa myös Mooseksen kehotus kansalle Punaisen Meren ihmeen jälkeen: ”Ja Mooses sanoi kansalle: "Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä; sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä…(2 Moos. 13:3).

Monday, May 16, 2011

JUMALA SIUNATKOON SINUA JA ANTAKOON SINULLE RAUHAN

Pyhä Henki kehotti minua lukemaan 2 Moos. 12. luvun. Se sisältää kertomuksen Israelin pääsystä pois Egyptin maasta.

Jokaisen israelilaisen kodin oven oli sivelty karitsan verta molempiin ovipieliin ja yläpuuhun. Se varjelisi Jumalan kansaa ohikulkevalta kuoleman enkeliltä. Kun päivä koitti, Israelin joukot marssivat ulos vankeudesta. Miehiä oli 600 000, lisäksi naisia ja lapsia. ”Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta”( 2 Moos.12:41).

Seuraavassa luvussa pysähdyin jakeeseen 3, jossa sanotaan: ”…sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä” (2 Moos. 13:3). Herran voima yksin, ei mikään ihmisvoima, vapahti Jumalan kansan.

Daavid julistaa: ”…se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä. Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.

Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat”(2 Sam.22:33,17,18,31).

Uskomme ja voimamme saattavat heiketä. Heikkouden aikoja varten Jumala on antanut ihmeellisiä lupauksia uudistumisesta ja voiman antamisesta:

•”Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni” (2 Sam. 22:40)

•”Urhojen jouset ovat särjetyt, voipuneet vyöttäytyvät voimalla” (1 Sam. 2:4)

•”Herra antaa kansallensa väkevyyden, Herra siunaa kansaansa rauhalla” (Ps.29:11)

•”Peljättävä on Jumala, joka ilmestyy sinun pyhäköstäsi, Israelin Jumala. Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala” (Ps.68:35)

•”… älä hylkää minua, kun voimani loppuu... Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki” (Ps.71:9, 16)

•”Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa … He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa”(Ps.84:5,7).

Rakkaani, uskotko, että Jumalamme on vahva? Jos hän on vahva, ei mikään valta kestä hänen edessään. Anna sen tähden kaikkesi hänen väkevään käteensä ja valtaansa. Hän avaa tien. Ennen kaikkea, usko tämä lause: ”Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman” (Ps.138:3).

Jumala rakastakoon ja siunatkoon sinua.

Friday, May 13, 2011

ANTEEKSI SAANUT

Jeesus sanoo meille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24). Jeesuksen käyttämä kreikankielen sana kuolemaan tuomitsemisesta merkitsee tässä tuomiota. Hän siis sanoo: ”Jos uskot minuun, et joudu tuomittavaksi, vaan sinut siirretään kuolemasta elämään.”

Totisesti Raamattu puhuu meille kannesta kanteen siitä, että Jumala pyyhkii kaikki syntimme muististaan, kun hän antaa meille anteeksi.

”Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista” (Jes.43:25).

”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niin kuin pilven ja sinun syntisi niin kuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut” (Jes.44:22).

”Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä” (Jer.31:34).

”Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä" (Hebr.8:12).

"Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: ”Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä"; ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista"(Hebr.10:16- 17).

”Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen”(Miika 7:19).

Tässä on runsaasti hyviä uutisia jokaiselle uskovalle, joka on hikoillut, taistellut ja työskennellyt kuolettaaksensa lihan tekoja omalla voimallaan. Kuulutko sinä heihin? Kuinka monta lupausta olet antanut Jumalalle vain rikkoaksesi ne? Kuinka monta kertaa olet yrittänyt miellyttää Herraa taistellen himojasi ja tapojasi vastaan, vain jäädäksesi tappiolle?

Nyt kuulet hyviä uutisia Miikan kirjasta: ”Minä, Herra, poljen maahan pahat tekosi.” Jumala on meille näissä Raamatun kohdissa kuvan toisensa perään. Hän sanoo niissä pyyhkivänsä meidän syntimme pois muististaan. Hän kaivaa ne pois. Hän ei enää muista niitä. Hän heittää ne meren syvyyteen. Hän ”polkee” ne maahan. Tämä tarkoittaa, että hän ottaa ne kiinni ja tuhoaa ne.

Jesaja kertoo Jumalan ottavan meidän rikkomuksemme ja jopa heittävän ne selkänsä taakse.

”Sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa” (Jes.38:17). Tämä tarkoittaa, että Jumala ei enää koskaan katso syntejämme eikä tunnista niitä.

Anna minun nyt kysyä sinulta, miksi et voi unohtaa syntejäsi, vaikka Jumala unohtaa ne ? Miksi annamme saatanan aina kaivaa esiin niin paljon sotkua menneisyydestämme ja heittää sen kasvoillemme? Kaikki syntimmehän ovat kätketyt Jeesuksen veren suojaan?

Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä ja vakuuttaa meille syntien anteeksisaamista. Se peittää meidän koko elämämme!

Wednesday, May 11, 2011

JUMALAN VOIMASTA VARJELTUINA

Pietari sanoi: “(Me), jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana”(1 Piet.1:5). Näen tässä profetian, joka koskee näitä viimeisiä päiviä. Silloin Jumala taas kerran näyttää kansalleen suojeluvoimansa.

Kristus rukoili Isää opetuslastensa puolesta: ”Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen” (Joh 17:12).

Opetuslapset eivät itse pysyneet Jumalan tahdon tiellä. Heitä piti siinä heidän ulkopuoleltaan tuleva voima. He eivät olisi selvinneet yhdestäkään päivästä ilman Kristuksen varjelevaa voimaa.

Minkä ihanan rukouksen Kristus rukoilikaan meidän puolestamme: ”En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta” (Joh 17:15).

Kreikankielellä sana varjella on erittäin kuvaava. Sitä käytetään 1 Piet. 1:5:ssä ilmaisemaan:

• Armeijan aseman perustamista
• Varjella, ympäröidä ja puolustaa varuskuntaa
• Perustaa linnake, jossa on täysi armeijan valmius, kaikki tarvittavat sotavarustukset
• Aavistaa etukäteen vihollinen kaukaa ja suojella sen vaaralta.

Herra ei ole vain vahva torni, vaan hän on meidän varuskuntamme, jossa on sotaan täysin varustautunut armeija. Meistä on itse asiassa tullut voimakas armeijan asemapaikka, jossa on sotilaita, hevosia ja vaunuja valmiina taisteluun. Komentajamme näkee vastaamme tulevan vihollisen etukäteen jo kaukaa.

Jeesus rukoili: ”Varjele heidät pahasta…” Kreikankielinen vastine sanalle varjella tarkoittaa:

• Vapautus kaikesta pahan, ilkeän, harmillisen, irstaan, pahantahtoisen tai ilkeämielisen vaikutuksesta.
• Vapautus saatanasta itsestään kai kaikesta, mikä on turmeltunutta tai sairasta.

Kun tekee yhteenvedon tästä kaikesta, se tuntuu melkein liian hyvältä uskoa. Me olemme Jumalan varuskunta, jolla on täysin varustettu hengellinen armeija, lukemattomia ratsuja, vaunuja ja sotilaita valmiina sotarintamassa. Heitä informoidaan vihollisen suunnitelmista ja varustuksista. Heillä on puolustus saatanaa ja kaikkea pahan valtaa vastaan koko maailmankaikkeudessa. Nyt ehkä ymmärrämme, mitä Raamattu tarkoittaa puhuessaan: ”hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. (1 Joh. 4:4)

Tuesday, May 10, 2011

HERRAN SEBAOTIN VARJELUKSESSA

Vanhan Testamentin pyhät tunsivat Jumalan tavalla, josta me Uuden Testamentin pyhät tiedämme hyvin vähän. He tunsivat hänet Herrana Sebaotina! Yli 200 kertaa Vanhassa Testamentissa - Samuelista Malakiaan - Jumalaan viitataan juuri tällä nimellä. Voimme lukea, kuinka "Daavid kasvoi suuremmaksi ja suuremmaksi, koska Herra Sebaot oli hänen kanssaan." Tämä majesteetillinen puhuttelu löytyy toistuvasti Psalmeista:

• "Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian Kuningas" (24:10)
• "Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme" (46:7).
• "Herra, Jumala, kuule minun rukoukseni" (84:8).
• "Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua" (89:9).

Hepreankielellä sana ”sotajoukko” on tsbaah (suom. Raamatussa Sebaot). Se tarkoittaa "armeijaa, joka on aseet tanassa, valmiina taisteluun." Sotilaat, hevoset ja sotavaunut ovat valmiina lähtöön millä hetkellä hyvänsä. Armeija, joka on kutsuttu kokoon, vain odottaa käskyä.

Tapahtui kerran, että Assyrian armeija oli tulossa kuningas Hiskiaa ja Juudaa vastaan. Tämä kuningas ei liikahtanutkaan verenhimoisen armeijan ympäröidessä heitä, vaan sanoi Jumalan kansalle: "Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssansa; sillä se, joka on meidän kanssamme, on suurempi kuin se, joka on hänen kanssansa. Hänen kanssansa on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme, meitä auttamassa ja meidän sotiamme sotimassa" (2 Aik. 32:6-7).

Vanhan Testamentin pyhät ymmärsivät, että kaikkivaltiaan Jumalan kaikkivoiva, näkymätön armeija oli kokoontunut suojelemaan heitä. Daavid uhosi: "Jumalan sotavaunuja on kymmenet tuhannet, on tuhannet kertaa tuhannet; Herra on niiden keskellä" (Ps.68:18). Psalmin kirjoittajan mukaan ne ovat meitä varten, sillä: "Herra on sinun varjelijasi" (Ps.121:5).

Me emme voi varjella itseämme pahalta omassa voimassamme. Emme taistele saatanaa vastaan omin avuin. Herran Sebaotin tulee varjella meitä. Kuule, mitä Raamattu sanoo: "Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani..sillä he olivat minua väkevämmät" (Ps.18:18).

Juudaan kirjeessä meille luvataan: ”Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, … kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Aamen” (Juud.1:24- 25).

Monday, May 9, 2011

HERRA ON SINUN SUOJELIJASI

Jännittävä Vanhan Testamentin tarina toisessa Kuningasten kirjassa luvussa 6 kuvaa parhaiten, mitä tarkoittaa olla Jumalan voiman suojaamana.

Benhadah, Aramin kuningas julisti sodan Israelille ja marssi heitä vastaan suurella armeijalla. Joukkojen edetessä hän usein kutsui sotaneuvostonsa yksityisiin tiloihinsa suunnitellakseen seuraavan päivän strategiaa. Profeetta Elisa lähetti edelleenkin sanan Israelin kuninkaalle, ilmoittaen vihollisarmeijan jokaisen liikkeen. Itse asiassa israelilaiset säästyivät tappiolta Elisan varoitusten vuoksi useampaan kertaan.

Benhadad oli raivoissaan ja kutsui palvelijansa luokseen."Kertokaa minulle, kuka aina paljastaa suunnitelmamme Israelin kuninkaalle! Kuka on tämä petturi?" Palvelijat vastasivat hänelle: "Ei niin, herrani, kuningas, vaan profeetta Elisa, joka on Israelissa, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat, jotka sinä puhut makuuhuoneessasi" (2 Kun. 6:12).

Heti Benhadad lähetti hevosia, sotavaunuja ja sotilaita ottamaan Elisaa kiinni. "Menkää Dootaniin ja tuokaa hänet minulle", hän käski. He kulkivat yöllä ja piirittivät kaupungin, ottaakseen vanhan profeetan kiinni yllättäen, mutta Elisan palvelijat heräsivät aikaisin. Nähdessään, että "sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia", (j. 15) Elisan palvelija juoksi hänen luokseen kauhuissaan ja itkien: " Voi Herrani, me olemme piiritetyt. Mitä me nyt teemme?"

Hymyillen luottavasti Elisa vastasi: " Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan. Ja Elisa rukoili ja sanoi:" Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi". Ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä" (2 Kun. 6:16- 17).

Elisa pystyi psalmin kirjoittajan tavoin kestämään kriisin ja sanomaan täysin vakuuttuneena:

• "En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan" (Ps.3:7).
• "Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa" (Ps.27:3).
• ”Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan"(Ps.55:19).

Minun rukoukseni on Elisan rukous: "Herra avaa meidän silmämme, niin että näkisimme, kuinka vuoret ovat täynnä tulisia hevosia ja sotavaunuja - täynnä Herran sotajoukkoa!"

Friday, May 6, 2011

HERETKÄÄ JA TIETÄKÄÄ

Raamattu kertoo, että Jumala lopettaa sodat. Seuraavassa lauseessa hän sanoo: "Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala…" (Ps.46:10).

Hepreankieleksi sana "heretä" on raphah, lopettaa, jättää, tulla heikoksi, voimattomaksi. Se tulee sanan juuresta rapha, tulla paikatuksi ja parantua täysin lääkärin käden kautta.

Kuinka täydellisen yhdenmukainen Raamatun Jumala onkaan. Hän lopettaa sodat. Ennen kuin saattaa työnsä päätökseen hän tahtoo meidän lopettavan omavanhurskaat yrityksemme. Meidän tulee jättää kaikki hänen käsiinsä, tunnustaa heikkoutemme ja voimattomuutemme, ja antaa tulevaisuutemme ja eheytymisemme Kristuksen, Suuren Lääkärimme käsiin.

Rakas uskova, repivätkö sisäiset ristiriidat sinut hajalle? Saatat olla saatanan hyökkäyksien kohteena, mutta hän ei voi satuttaa eikä tuhota sinua. Mitä ilmeisimmin sinua riisutaan päästäksesi ristin syvempään tuntemukseen. Sen kautta valmistut Jumalan suurempaan palvelemiseen.

Olet kuin Pietari, joka riisuttiin kaikesta ennen Helluntaita. Katso tätä suurta Jumalan miestä vaeltamassa Juudean kukkuloilla, kallion rotkossa. Pietari käveli kerran veden päällä ja auttoi väkijoukkojen ihmeellisessä ruokkimisessa. Hän koki Jumalan kirkkauden ja oli siunattu, merkittävä, hyödyllinen ja Kristuksen rakastama palvelija. Hän kyllä lankesi pahasti syntiin, kun hän petti Herran kuten eräät toisetkin. Jälkikäteen hän itki ja suri ajatellen menettäneensä pelastuksen ja oman palvelustyönsä.

"Mikä minussa on vialla?" hän varmaan kysyi itseltään useampaan kertaan. "Miksei minulla ollut voimaa vastustaa kiusausta? Miksei ollut moraalista voimaa, ei tahtoa vastustaa vihollista? Miksi minun piti olla se, joka antaa periksi? Kuinka Jumalan mies voi tehdä näin kauhistuttavan teon Herralleen? Kuinka olen voinut saarnata toisille, kun itselläni ei ole voimaa selviytyä kriisistä?"

Jumala ei syyttänyt Pietaria pettämisestä, vaan siitä syntyi paljon hyvää. Se oli osa Jumalan miehen riisumista. Sen piti tuoda esiin, mitä oli syvään juurtuneena hänen sisimmässään. Ainoastaan lankeaminen voisi tuoda esiin ylpeyden ja itseriittoisuuden. Epäonnistuminen murskasi Pietarin ja näytti hänelle, että hän tarvitsee Herraa kaikkeen, myös puhtautensa ja vanhurskautensa puolesta.

Ristin varjossa me pääsemme yli suurimpien kiusausten ja epäonnistumisten. Näin pääsemme ylösnousemukseen!

Thursday, May 5, 2011

JUMALAN TARKOITUS MEITÄ KOHTAAN ON RAUHA JA LEPO

Jumalan lopullinen tarkoitus kaikille lapsilleen on rikas elämä. Hän ei haluaisi meidän kulkevan elämämme läpi silmät luotuina synteihimme ja tappioihimme. Hyvä uutinen on, että palvelemme ehdottoman rakastavaa Jumalaa. Hän on armon Jumala, joka haluaa viedä rakastettunsa kaiken sekasorron yläpuolella olevaan paikkaan. Emme kuitenkaan voi ottaa paikkaamme taivaallisissa, Kristuksessa, ennen kuin olemme kokonaan samaistuneet hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa.

Emme pääse taivaaseenastumiselämään, ellemme ensin koe ristin kuolemaa. Pyhä Henki on antanut meille tiedon siitä, ettemme voi elää todellisesti, ennen kuin olemme todella kuolleet. Näytämme tietävän, että kuolemme jonakin päivänä. Se on Kristuksen ristiin verrattavissa oleva kohtalo.

Huomaa, missä olemme nyt: kaikissa peloissamme, tyhjyydessämme, yksinäisyydessämme, tappioissamme ja kompromisseissamme synnin kanssa. Mieti, miten vähän lopulta omistamme Herran lupauksista. Olemme jääneet huikeasti jälkeen siitä kuvasta, mikä meillä on kunnon kristitystä. Silti tiedämme Jumalan sanan puhuvan selvästi voitosta, rauhasta ja vapaudesta synnin vallasta. Olemme nähneet henkilöitä, jotka ovat päässeet tuohon ihanaan varmuuteen elämässään. Siksi haluaisin kysyä: Kuinka hän pääsi tähän voittoon? Sen jälkeen aprikoisimme, miten se tapahtuisi meillekin.

Pyhän Hengen pitää viedä meidät ristille ja panna meidät kohtaamaan maailman ja synnin todellisuuden. Kun alamme etsiä Herraa ahkerasti, haluten olla hänelle alamaisia kaikessa, Pyhä Henki alkaa vetää meitä niin kovaa, ettemme voi harata vastaan. Kun meidät viedään omien mahdollisuuksiemme loppuun, jäämme alastomiksi, heikoiksi ja lakkaamme luottamasta omaan lihaamme.

Olen vakuuttunut siitä, että Pyhä Henki vie seurakunnan takaisin Kristuksen kuolemaan, ylösnousemiseen ja taivaaseenastumiseen samaistumisen ihanaan totuuteen.

Kuoleman ovi olla hyvin pelottava, erityisesti, jollet näe kirkkautta toisella puolella. Herra kuitenkin vakuuttaa meille iankaikkista rakkauttaan, tappioistamme huolimatta, ja antaa meille rauhan ja ilon ja toivon hänen ylösnousemuselämänsä osallisuudesta.

Wednesday, May 4, 2011

NÄKY JATKUU by Gary Wilkerson

Tummat pilvet, rankkasade ja kylämä tuuli puhalsi läpi teltan jossa isäni ruumis laskettiin maan lepoon. Mutta ne jotka kokoontuivat hänen hautansa äärelle ruumiinsiunaustilaisuuden jälkeen saivat lohtua ja jopa iloa siitä että David Wilkerson oli juossut kilpailunsa maaliin ja jättänyt jälkeensä miljoonia ihmisiä, joiden elämään hän oli syvästi vaikuttanut ja joita hän oli muuttanut. Perheemme, läheiset ystävät ja työtoverit lauloivat, “kohta hyvin pian, me näämme kuninkaan! Ei enää kuolemaa, me näämme kuninkaan!” Vakuuttuneina siitä että kuoleman valta on murrettu, me iloitsimme.

Tänään hautajaisten ollessa takana päin ne Jeesuksen teot jotka hän aloitti Wilkersonin palvelutyön kautta jatkavat etenemistään täydellä teholla. Isä tykkäsi sanonnasta, “paras on vielä edessä päin.” Olen vakuuttunut että hän oli oikeassa. Nälkiintyneiden lasten ruokkiminen, kaikkein köyhimpien palvelu, kodittomista orvoista huolehtiminen, evankeliumin julistaminen vähiten saavutetuille eivät tule vähentymään vartiovuorollamme.

Jo tällä viikolla avaamme uusia ruokintakeskuksia Please Pass The Bread -työn kautta. Tällä viikolla World Challengen lähetystiimit rakentavat koteja Haitille. Tällä viikolla istutetaan uusia seurakuntia Pohjois-Intian saavuttamattomien ihmisryhmien keskuuteen. Tulevien viikkojen, kuukausien ja jos Herra suo, vuosien aikana tulemme ravitsemaan nälkäisiä sydämiä David Wilkersonin päivittäisten hartauskirjoitusten ja World Challengen saarnakirjeiden välityksellä.

Haluan vakuuttaa sinulle että isäni ja World Challengen näky ja työ jatkuu. Meillä on edelleen sama hallitus ja sama Pyhän Hengen johdatus sitä työtä varten jonka Herra on antanut tehtäväksemme. Olen käytännössä palvellut World Challengen johtajana viimeisen vuoden ajan ja otan tehtävän nyt virallisestikin vastuulleni. Emme tule tekemään mitään suuria linjamuutoksia, vaan jatkamme samalla sydämellä ja näyllä joka oli isälläni.

Vaikka isäni on mennyt Herran tykö, työ tulee jatkumaan. Tarpeet ovat edelleenkin suuret ja arvostamme jatkuvaa tukeasi saavuttaessamme köyhiä ja tarvitsevia.

Tuesday, May 3, 2011

KUNNIANOSOITUS DAVID WILKERSONILLE

David Wilkerson laskettiin haudan lepoon Lindalessa, Teksasissa toukokuun toisena päivänä, 2011. Hautajaisiin osallistuneille naytettin video vainajan muistoa kunniottaen. Voit katsoa tämän videon osoitteessa http://pleasepassthebread.org/2011/05/02/a-tribute-to-david-wilkerson/. Pyydämme muistamaan David Wilkersonin vaimoa, Gweniä edelleen rukouksin.

Monday, May 2, 2011

RAJATTOMAN USKON MIES

Rakastava puoliso ja isä, hellä isoisä. Syrjittyjen ja rikkinäisten ystävä. Kristuksen pelastavan voiman peloton todistaja. Intohimoinen ääni Jumalalta seurakunnalle. Lempeä tuki leskille, orvoille ja köyhille. Hengellinen isä useille sukupolville – avuttomista valtaa pitäville, aikuisista teininuorille, rakkaille ja tuntemattomille kaikista elämän olosuhteista.

Nämä piirteet vain alkavat kuvaamaan David Wilkersonin elämää. Yli kuuden vuosikymmenen ajan hän palveli Herraa uskollisesti, perustaen ja johtaen työmuotoja jotka ovat jatkaneet kasvuaan jokaisella vuosikymmenellä saavuttaen kansainväliset mitat. Kaiken tämän takana on ollut horjumaton usko Jumalan rakkauteen jokaista ihmistä kohtaan ja hänen heltymättömään haluunsa tavoittaa heidät.

“Veli Dave,” niin kuin hän halusi tulla kutsutuksi, oli tuttu kirjaimellisesti miljoonille rajattomasta uskostaan. Hän uskoi että Jumala voisi muuttaa jengiläisten ja narkomaanien elämät – ja Herra teki sen. Hän uskoi että Times Squaren ytimeen, New York Cityyn voitaisiin perustaa dynaaminen seurakunta – ja Herra toteutti sen. Hän uskoi voivansa olla mies joka rakastaa vaimoaan ja lapsiaan hyvin – ja hän teki sen.

David Ray Wilkerson syntyi toukokuun 19. Päivänä, 1931 Hammondissa, Indianan osavaltiossa, Jumalalle omistautuneiden helluntaisaarnaajien sukuun. Tultuaan vihityksi papiksi Assemblies of God kirkkokunnassa, hän meni naimisiin elämänsä rakkauden, Gweldolyn Carosson kanssa, joka palveli hänen rinnallaan 57 vuoden ajan.

Alusta alkaen veli Davella oli luova, kekseliäs lähestymistapa hengelliseen työhön. Työnsä alkuvaiheissa pastorina hän ajoi auton kirkon käytävälle havainnollistaakseen humoristisen kohdan saarnassaan. Mutta hän saarnasi tuskasta ja kivusta, uskoen että Jumala toimii heikkoutemme kautta. Hän uskoi että Jumala tekee tyhjäksi maailman viisauden ilmaistakseen itsensä – totuus joka tuli todistetuksi uudelleen ja uudelleen niiden työmuotojen kautta joita veli Dave perusti.

Vuonna 1958 hän matkusti pienestä seurakunnastaan Pennsylvanian Phillisburgista saavuttaakseen New York Cityssä oikeudenkäynnissä olevia jengiläisiä. ”Hän ei ollut koskaan käynyt New Yorkissa – hän ei varmasti ollut koskaan tavannut jengiläisiä tai narkomaaneja,” hänen veljensä, Don Wilkersonin mukaan. ”Hän vain tuli tänne, yksinkertaisuudessaan, naiiviudessaan, - miksi tahansa haluat kutsua sitä, - ja hän muutti ihmisten elämiä.”

Veli Daven ystävä McCandlish Phillips, New York Timesin toimittaja, kirjoitti, ”Hänen metodinsa oli malli täydestä yksinkertaisuudesta, suoruudesta ja hienostelemattomuudesta – hän vain meni kaduille nuorten pariin ja järkeili heidän kanssaan kasvotusten, usein siteeraten Raamattua – ja se toimi.”

Tuosta rohkeasta vedosta syntyi Teen Challenge, Kristus-keskeinen huume- ja alkoholivieroitusohjelma. Teen Challenge tuli tunnetuksi Risti ja Linkkuveitsi kirjan kautta, jota on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta ja käännetty 30 kielelle. Teen Challenge on kasvanut yli 1000 keskusta kattavaksi työmuodoksi USA:ssa ja 80 muussa maassa.

Herra synnytti sitten veli Daven kautta nuoria evankelioivan työmuodon nimeltään Youth Crusades (suom. Nuorisoristiretket). Kokonainen sukupolvi sai inspiraatiota sanomasta jonka mukaan heidän elämällään oli suuri merkitys Jumalalle. Veli Dave myös kirjoitti ahkerasti. Hänen kirjansa vetivät ihmisiä eri sukupolvista antautumaan pyhään elämään Kristukselle. Hänen kirjoittamiansa kymmeniä kirjoja leimaavat voimalliset oivallukset, selkeys ja vakaumuksellisuus. Hän eli itse sen Kristuksen kaltaisen esimerkin mukaisesti, josta hän kirjoitti, puhuen jatkuvasti omasta heikkoudestaan ja Kristuksen uskollisuudesta hänelle.

Kuten kaimansa, entisaikojen kuningas Daavid, veli Dave palveli Jumalan suunnitelmia omana aikanaan. Hän julisti intohimoisesti, ilman kompromissia ja heltymättömällä armolla. Hän ei pitänyt fanfaareista, huomionosoituksista tai seremonioista. Hän kieltäytyi kutsuista tavata maailman johtajia mutta oli valmis antamaan kaikkensa auttaakseen köyhää orpoa tai leskeä hädässä.

Hänen viimeinen tehtävänsä maan päällä oli toimia kaikkein köyhimpien asianajajana – antaa apua ja tukea nälkäisille lapsille, leskille ja orvoille USA:ssa ja köyhissä maissa. Työmuoto jonka hän perusti tätä varten, Please Pass the Bread (suom. Ole Hyvä ja Anna Leipää), tavoittaa tuhansia lapsia päivittäin 56 keskuksen kautta kahdeksassa eri maassa.

Hän kilvoitteli hyvän kilvoituksen ja kun hän oli tullut sen loppuun, Herra kutsui hänet kotiin. David Wilkerson kosketti kirjaimellisesti miljoonien ihmisten elämiä. Hänen aloittamansa Jumalan inspiroimat tekonsa jäävät nyt elämään. Hänen elämänsä vaikutus on mittaamaton – ei ainoastaan hänen julistuksessaan, kirjoituksissaan ja maailmaa muuttavissa työmuodoissaan, mutta hänen rakkaudessaan, omistautumisessaan, myötätunnossaan ja kyvyssään inspiroida uskoamme suurempiin tekoihin. Davidin poika, Gary haluaa sanoa kaikille niille jotka tunsivat ja rakastivat hänen isäänsä, ”Tiedän että jos isäni kykenisi rohkaisemaan sinua sanoillaan tänään, hän pyytäisi sinua antamaan kaikkesi Jeesukselle, rakastamaan Jumalaan syvästi ja antamaan itsesi toisten hyväksi.”

Veli Daven viimeinen blogi kirjoitus, otsikoltaan ”Kun kaikki Keinot Pettävät,” on sopivat jäähyväissana kaikille niille joiden elämiä hän kosketti, ”Rakkaat, Jumala on tehnyt kaikki tekonsa hyvyydessään ja rakkaudessaan. Kun kaikki keinot pettävät, Hänen rakkautensa kestää. Pidä lujasti kiinni uskostasi. Seiso lujasti Hänen Sanansa perustalla. Tässä maailmassa ei ole muuta toivoa.”

David Wilkersonin poislähtö on syvä henkilökohtainen menetys monille. Mutta iloitsemme tietäen että hän eli elämänsä täydesti, kuuliaisesti antautuneena Jumalalalle ja radikaalisti rakastaen Kristusta.

Davidia jäävät kaipaamaan hänen vaimonsa Gwen Wilkerson; tytär Debi Jonker, hänen miehensä Roger, heidän poikansa Brent, Matthew ja Matthewin vaimo, Christina; tytär Bonnie Hayslip, hänen miehensä Roger, heidän poikansa David, Brandon ja Brandonin vaimo Christina; poika Gary Wilkerson, hänen vaimona Kelly ja heidän lapsensa Ashley, Elliot, Evan ja Annie; poika Greg Wilkerson, hänen vaimonsa Teresa ja heidän lapsensa Alyssa ja Ryan; veljet Don Wilkerson ja Jerry Wilkerson ja sisar Ruth Harris. Hänen miespuoliset lapsenlapsensa toimivat arkunkantajina.