Thursday, June 30, 2011

VIHOLLISEN VALHEET

Kun joudumme koetuksiin ja kiusauksiin, Saatana tulee luoksemme valheidensa kanssa: "Sinut on piiritetty, eikä ole tietä ulos. Sinua suuremmatkin palvelijat ovat antaneet periksi tällaisissa olosuhteissa. Nyt on sinun vuorosi suistua maahan. Sinä olet epäonnistunut, muuten et joutuisi kokemaan kaikkea tätä. Jokin sinussa on pahasti vialla ja Jumala on erittäin tyytymätön sinuun."

Koetusten keskellä Hiskia tajusi avuttomuutensa. Kuningas ymmärsi, ettei hänellä ollut voimaa hiljentää häntä vastaa raivoavia ääniä: lannistumisen, uhkausten ja valheiden ääniä. Hän tiesi, ettei voisi vapautua tästä taistelusta omin voimin, joten hän etsi apua Herralta. Jumala vastasi lähettämällä profeetta Jesajan tuomaan viestiä Hiskialle: "Herra on kuullut itkusi. Sano nyt saatanalle, joka on porteillasi: "Sinä olet se, joka tuhoudut. Sinä lähdet täältä samaa tietä kuin tulitkin."

Hiskia melkein lankesi vihollisen ansaan. On totta, että meidän pitää nousta Saatanan valheita vastaan. Jos emme kriisin hetkellä käänny uskoon ja rukoukseen, jos emme hae voimaa Jumalan lupauksista, paholainen lannistaa meidän epäröivän uskomme ja tehostaa hyökkäyksiään.

Hiskia sai rohkeutta saamistaan sanoista ja kykeni nyt sanomaan Sanheribille vakuuttavasti: "Sinä paholaiskuningas, sinä et pilkannut minua. Sinä teit itsesi Jumalan kaltaiseksi. Minun Herrani on vapauttava minut. Koska herjasit häntä, tulet kohtamaan hänen vihansa!"

Raamattu sanoo, että Jumala vapautti Hiskian ja Juudan yliluonnollisesti sinä iltana: "Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina" (2 Kun. 19:35).

Tänä päivänä uskovat eivät seiso vain lupauksen varassa, vaan myös Jeesuksen Kristuksen vuodatetun veren varassa, Siinä veressä meillä on voitto jokaisesta synnistä, kiusauksesta ja taistelusta, joita kohtaamme. Olet kenties saanut vastikään kirjeen paholaiselta. Kysyn sinulta: Uskotko, että Jumala on jo etukäteen tiennyt sinua kohtaavat koetukset? Ajattelemattomat liikkeesi? Epäilysi ja pelkosi? Jos näin on, sinulla on edessäsi esimerkkinä Daavid, joka rukoili: " Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. (Ps.34:6). Teetkö sinä samoin?

Wednesday, June 29, 2011

RAUHA JA PYHÄ HENKI

Kenelle Jeesus antaa rauhansa? Saatat ajatella: "En ole arvollinen elämään Kristuksen rauhassa. Minun elämässäni on liian paljon vaikeuksia. Minun uskoni on niin heikko."

Sinun pitäisi ehkä miettiä niitä miehiä, joille Jeesus ensin antoi rauhansa. Yksikään heistä ei ollut arvollinen, kenelläkään ei ollut oikeutta siihen.
Mieti Pietaria. Jeesus aikoi antaa rauhansa tälle evankeliumin julistajalle, joka pian syytäisi suustaan kirouksia. Pietari oli intohimoinen rakkaudessaan Kristukseen, mutta hän myös kieltäisi hänet.

Sitten oli Jaakob ja hänen veljensä Johannes, kilpailuhenkiset miehet, jotka aina etsivät toisten huomiota. He pyysivät saada istua Jeesuksen oikealla ja vasemmalla puolella, kun hän istuisi kirkkauden valtaistuimellaan.

Muut opetuslapset eivät olleet sen vanhurskaampia. He uhkuivat vihaa James ja Johannekselle, jotka yrittivät esittää parempaa kuin muut. Sitten oli Tuomas, Jumalan mies jolla oli tapana epäillä. Kaikilta opetuslapsilta puuttui niin paljon uskoa, että se ihmetytti ja huoletti Jeesusta. Kristuksen kaikkein vaikeimpana hetkenä he kaikki hylkäisivät hänet ja juoksisivat karkuun. Jopa ylösnousemuksen jälkeen, kun sana "Jeesus oli noussut ylös" levisi, opetuslapset olivat hitaita uskomaan.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Nämä miehet olivat hyvin hämmentyneitä. He eivät ymmärtäneet Herran teitä. Hänen vertauksensa hämmensi heitä. Ristiinnaulitsemisen jälkeen he kadottivat keskinäisen yhteydentuntonsa ja lähtivät eri suuntiin.

Minkälainen kuva: Nämä kaikki miehet olivat täynnä pelkoa, epäuskoa, vailla yhteyttä keskenään. He olivat murheissaan, hämmentyneitä, ylpeitä ja kilpailivat toistensa kanssa. Näille samoille huolestuneille palvelijoille Jeesus sanoi: ”Minä annan teille rauhani."

Opetuslapsia ei valittu siksi, että he olivat hyviä tai vanhurskaita. Se on hyvin selvää. Ei heitä valittu myöskään lahjakkuuden tai kykyjen takia. He olivat kalastajia ja raskaan työn tekijöitä, nöyriä ja alhaisia. Kristus kutsui ja valitsi heidät, koska hän näki heidän sydämessään jotain. Katsoessaan heihin hän näki, että jokainen heistä tulisi antautumaan Pyhälle Hengelle.

Tässä vaiheessa opetuslapset olivat saaneet Kristukselta vain lupauksen rauhasta. Tämän rauhan täyteyttä ei vielä annettu heille, vaan vasta Helluntaina. Silloin Pyhä Henki tulisi ja asettuisi asumaan heihin. Me saamme Kristuksen rauhan Pyhältä Hengeltä. Tämä rauha tulee meille, kun Henki kirkastaa meille Kristuksen. Mitä enemmän haluat Jeesusta, sitä enemmän Henki näyttää sinulle häntä - ja sitä enemmän saat Kristuksen rauhaa.

Tuesday, June 28, 2011

JUMALAN SUURI HUOLENAIHE

Mikä on Jumalan suuri huolenaihe maailmanlaajuisen "kaikkea horjuttavan" keskellä, Lähi-idän tapahtumatko? Ei, vaan Raamattu kertoo, että Jumalan katse on kiinnittynyt lapsiinsa: "Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa" (Ps.33:18).

Meidän Herramme näkee jokaisen liikkeen maan päällä, jokaisen elävän olennon. Silti hänen katseensa on kohdistunut ensi kädessä lastensa hyvinvointiin. Hänen kiinnittää katseensa kaikkien hengellisen ruumiinsa jäsenten kipuihin ja tarpeisiin. Yksinkertaisesti, mikä tahansa meitä satuttaakin, se on hänen huolenaiheenaan.

Todistaakseen tämän Jeesus sanoo: "Älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin" (Matt. 10:28). Keskellä suuria maailmansotiakaan Jumalan ensisijainen kiinnostuksen kohde ei ole tyranneissa. Hänen katseensa tarkkaa lastensa kaikkia elämänolosuhteita.

Kristus sanoo seuraavassa jakeessa: "Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta" (Matt. 10:29). Kristuksen päivinä varpuset olivat köyhien syömää lihaa, ja pennillä sai niitä kaksi. Jeesus sanoi: "Yksikään näistä pienistä luoduista ei putoa maahan teidän Isänne tietämättä."

Jeesus käyttää tässä lauseessa sanaa "pudota", mikä merkitsee enemmän kuin pelkkää linnun kuolemaa. Arameankielinen merkitys tälle on "sattumalta maahan". Toisin sanoen "pudota" tässä viittaa jokaiseen hypähdykseen, jonka pieni lintu tekee.

Kristus sanoo meille: "Sinun Isäsi katse ei ole kohdistunut varpuseen ainoastaan sen kuoleman hetkellä, vaan hän näkee sen maahan putoamisen. Kun varpunen oppii lentämään, se putoaa pesästään ja alkaa hyppiä maata pitkin. Jumala näkee sen pienimmätkin ponnistukset. Hän välittää jokaisesta yksityiskohdasta sen elämässä."

Jeesus lisää sitten: "Te olette suurempiarvoisia kuin monta varpusta" (Matt.10:31). Hän sanoo: "Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut" (Matt.10:30). Se, joka loi ja laski kaikkien tähtien lukumäärän, jolla oli tieto Rooman valtakunnan jokaisesta liikkeestä, se joka pitää linnunradat kohdillaan, on kohdistanut katseensa sinuun. Jeesus kysyy: "Ettekö te ole paljoa arvokkaammat hänelle?"

Monday, June 27, 2011

IHMEELLINEN RAUHA!

Jeesus antaa meille enemmän kuin yhden syyn siihen, miksi tarvitsemme hänen rauhaansa. Kristus sanoo opetuslapsilleen Joh.14:30:ssä: "Maailman ruhtinas tulee." Missä asiayhteydessä hän tämän sanoi? Hän oli juuri kertonut kahdelletoista opetuslapselleen: "En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne" (14:30). Sitten hän kertoo, miksi: "Sillä maailman ruhtinas tulee."

Jeesus tiesi Saatanan toimivan juuri sillä hetkellä. Paholainen oli jo saanut Juudaksen pettämään hänet. Kristus tiesi Jerusalemin uskonnollisen hierarkian olevan helvetin voimien vallassa. Hän myös oli tietoinen siitä, että paholaisen innoittama joukkio oli tulossa piakkoin ottamaan hänet vangikseen. Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Saatana, pahanilkinen on tulossa. Joten en enää puhu kanssanne paljoa."

Jeesus tiesi tarvitsevansa aikaa Isänsä kanssa ollakseen valmiina tulevaan taisteluun. Hän joutuisi pahojen miesten käsiin juuri, niin kuin hän oli sanonut. Hän ties, että Saatana tekisi kaikkensa järkyttääkseen hänen rauhaansa. Paholainen tulisi häiritsemään ja yrittämään lannistaa häntä, jotta Kristuksen usko Isään pettäisi. Hän tekisi kaikkensa saadakseen hänet välttämään ristin.

Saatat olla sekasortoisessa tilassa ja ajattelet: "Kaikki on ohi. En selviä tästä." Mutta Jeesus sanoo: "Minä tiedän, mitä olet käymässä läpi. Tule ja juo minun rauhaani."

Saatat olla juuri nyt käymässä läpi elämäsi vaikeinta aikaa. Ehkä et oikein hallitse elämääsi, ja kaikki näyttää toivottomalta. Ulospääsytietä ei näy, ja yrityksesi päästä pois tilanteesta tuo vain lisää stressiä, hämmennystä ja uupumusta.

Mitä oletkin käymässä läpi, se ei merkitse mitään. Kenties elämäsi näyttää siltä, kuin tornado olisi iskenyt siihen. Saatat olla käymässä läpi koettelemuksia, jotka saavat toiset katsomaan sinun niin kuin nykypäivän Jobia. Kaikkien vaikeuksiesi keskellä, huudat Pyhää Henkeä kastamaan sinut Kristuksen rauhaan ja hän tekee sen.

Ihmiset osoittavat sinua sormellaan ja sanovat: "Tuon ihmisen maailma on täysin hajalla, mutta hän on päättänyt turvata Jumalan Sanaan, elämässä tai kuolemassa. Kuinka hän voi tehdä niin? Miten hän voi jatkaa eteenpäin? Hänen olisi pitänyt antaa periksi aikoja sitten, vaan näin ei ole. Koko aikana hän ei ole tehnyt kompromissia missään asiassa, mihin hän uskoo. Miten ihmeellinen rauha! Se käy yli ymmärryksen."

Friday, June 24, 2011

IHMEIDEN KESKELLÄ

Saatat olla juuri nyt keskellä ihmeiden aikaa tai odottamassa sitä, mutta et voi nähdä sitä. Olet kenties lannistunut, koska asiat näyttävät polkevan paikallaan. Ehkä et näe merkkiäkään Jumalan yliluonnollisesta työstä omalla kohdallasi.

Mieti, mistä Daavid puhuu Psalmissa 18: "Ahdistuksissani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa. Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat… Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä... Hän notkisti taivaat ja astui alas… Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua..Hän lennätti nuolensa...paljon salamoita" (Ps.18:6-9, 13-14).

Sinun tulee ymmärtää, ettei mitkään näistä asioista tapahtunut kirjaimellisesti. Daavid näki kaiken hengellisin silmin. Rakkaani, se on uskoa. Se tapahtuu, kun uskot, että Jumala kuuli itkusi, ettei hän ole ollut hidastellut tai jättänyt huomiotta sinun pyyntöjäsi. Jo silloin, kun aloitit rukoilemisen, hän välittömästi aloitti hiljaa ihmeesi tekemisen. Nytkin hän tekee jotain yliluonnollista sinun hyväksesi. Sellainen ajattelu on todellista uskoa ihmeisiin, hänen ihmeelliseen jatkuvaan työhön elämässämme.

Daavid ymmärsi kaiken alla olevan perustavan totuuden: " Hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun" (Ps.18:19). Daavid julisti: "Tiedän, miksi Herra tekee kaiken tämän minun vuokseni. Hän tekee sen, koska on mielistynyt minuun."

Minä todella uskon välittömästi tapahtuviin ihmeisiin. Jumala yhä tekee valtavia, nopeita ihmeitä tämän päivän maailmassa. Matt.16:9 -11:ssä ja Mark.8:19 -21:ssä Jeesus muistuttaa opetuslapsiaan ihmeellisestä 5000 ja 4000 ihmisen ruokkimisesta, ja käskee meitä huomaamaan hänen lisääntyvät ihmeensä ja niiden tärkeyden elämässämme tänään.

Thursday, June 23, 2011

HERRAN ARMOTYÖT

Muinaisessa Israelissa liitonarkki edusti Herran armoa. Tämä voimallinen totuus ruumiillistui Kristuksessa. Meidän tulee saada hänen armonsa, uskoa hänen armonsa pelastavaan vereen ja saada iankaikkinen pelastus. Voit tehdä pilaa laista, pilkata pyhyyttä ja tuhota kaiken, mikä puhuu Jumalasta. Kun sen sijaan pilkkaat Jumalan armoa, tulee tuomio ja äkkiä sittenkin. Jos tallaat lokaan hänen armonsa verta, saat vastaasi hänen pelottavan vihansa.

Tämä tapahtui filistealaisille, jotka varastivat arkin. Kuolema niitti tuhoa heidän keskuudessaan, kunnes he myönsivät: ”Tämä ei tapahtunut sattumalta. Jumalan käsi on selvästi meitä vastaan.”
Mieti, mitä tapahtui, kun arkki vietiin Daagon- jumalan temppeliin ivaamaan ja haastamaan Israelin Jumalaa. Keskellä yötä arkin armoistuimesta tuli tuomion sauva. Seuraavana päivänä Daagon löytyi kaatuneena kasvoilleen arkin eteen pää ja kädet poikki (ks.1 Sam.5:2-5).

Rakkaat lukijani, tässä maailma on tänään. Meidän olisi pitänyt saada tuomio jo aikoja sitten. Sanon kaikille, jotka ivaavat ja pilkkaavat Jumalan armoa: Koettakaa vain saada Kristuksen seurakunta maallistumisen ja epäuskon valtaan. Jos sen sijaan pilkkaatte Kristuksen armoa, Jumala heittää kaiken voimanne ja valta-asemanne maahan. Jeremia sanoo: ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut”(Valitusvirret 3:22). Jos ihmiset pilkkaavat suurta armoa, joka on Kristuksessa, heidän tuomionsa on varma.

Herran armoa on sekin, että hän siirtää myöhemmäksi tuomion tulemista. Maailmamme tosiaan hyötyy tästä siirtämisestä. Uskomatonta, että meidän maamme kilpailee muun maailman kanssa siitä, kuka ehtii ennemmin poistaa Jumalan yhteiskunnasta. Herra ei kuitenkaan anna pilkata itseään. Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hän rakastaa tätä kansaa. Uskon, että hän edelleen vuodattaa siunauksia yllemme. Hänen halunsa on, että Jumalan hyvyys vetäisi meitä parannukseen(ks. Room.2:4).

Meidän ei tule vaipua epätoivoon maamme nykytilasta. Me suremme kauheata korruptiota, Jumalan pilkkaa ja syntiä, mutta meillä on toivoa, kun tiedämme, että Jumalalla on kaikki hallinnassaan. Me tiedämme, että Jumalan armo pysyy iankaikkisesti.

Wednesday, June 22, 2011

JEESUKSELLA OLI SUUNNITELMA

"Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: ‘Mistä ostamme leipää näiden syödä?’ Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä" (Joh. 6:5-6). Jeesus vei Filippuksen sivummas ja sanoi: "Filippus, täällä on tuhansia ihmisiä, ja he ovat kaikki nälkäisiä. Mistä aiomme ostaa tarpeeksi leipää ruokkiaksemme heidät? Mitä meidän pitäisi mielestäsi tehdä?"

Kuinka uskomattoman rakastava Kristus olikaan. Jeesus tiesi kaiken aikaa, mitä hän aikoi tehdä, koska edellinen lause sanoo niin. Herra halusikin opettaa Filippukselle jotain, ja hänen opetuksensa pätee meihin jokaiseen tänä päivänä. Mieti, kuinka moni Kristuksen ruumiin jäsen herää keskellä yötä ratkaisemaan ongelmiaan. Niinpä järkeilemme: "Ehkä pitäisi tehdä näin. Ei, ei… Ehkä tuolla lailla. Ei..."

Filippuksella ja apostoleilla ei ollut ainoastaan leipäongelmaa. Heillä oli myös leipomo-ongelma... ja rahaongelma… ja jakeluongelma... ja kuljetusongelma... ja aikaongelma. Kaikki tämä yhteensä: heillä oli niin paljon ongelmia, ettei sitä voinut edes kuvitella. Heidän tilanteensa oli täysin mahdoton.

Jeesus tiesi kaiken aikaa tarkalleen, mitä aikoi tehdä. Hänellä oli suunnitelma. Sama pätee sinun ongelmiisi ja vaikeuksiisi tänä päivänä. On ongelmia, mutta Jeesus tietää koko tilanteesi. Hän tulee luoksesi kysyen: "Mitä me aiomme tehdä tämän asian suhteen?"

Oikea vastaus Filippukselta olisi ollut: "Jeesus, sinä olet Jumala. Mikään ei ole mahdotonta sinulle. Joten minä luovutan tämän ongelman sinun käsiisi. Se ei ole enää minun, vaan sinun."

Niin juuri meidän tulee sanoa Herrallemme tänään, keskeltä kriisejämme:" Herra, sinä olet ihmeidentekijä ja minä aion luovuttaa kaikki epäilykseni ja pelkoni sinulle. Minä annan tämän koko tilanteen, koko elämäni sinun huomaasi. Tiedän, ettet salli minun kaatuvan. Itse asiassa, sinä tiedät jo, mitä aiot tehdä ongelmani kanssa. Minä luotan sinun voimaasi."

Tuesday, June 21, 2011

ISÄN SUUDELMA

Osaksemme tulee suuri siunaus, kun meidät asetetaan taivaallisiin. Mikä sellainen siunaus on? Se on etuoikeus olla hyväksytty: "Meidät on hyväksytty hänen rakkaassaan (Kristuksessa)" (engl. kielinen suora käännös Ef.1:6). Kreikankielellä sana "hyväksyä" tarkoittaa "olla suuressa suosiossa". Englanninkielessä sanalla on eri merkitys: "hyväksyä = accept" on ottamista vastaan soveliaana". Tämä viittaa jonkin sietämiseen, asenteena: "Voin elää sen kanssa." Paavali ei kuitenkaan käytä sanaa tässä merkityksessä. Hänen sanansa ”hyväksytty” tarkoittaa: "meillä on Jumalan mielisuosio”. Me olemme hyvin erityisiä hänelle, koska meillä on paikkamme Kristuksessa."
Koska Jumala hyväksyi Kristuksen uhrin, hän näkee nyt vain yhden olennon, Kristuksen ja ne, jotka usko yhdistää häneen. Meidän lihamme on kuollut Jumalan silmissä. Miten niin? Jeesus teki ristillä tyhjäksi vanhan luontomme. Joten nyt Jumala näkee ainoastaan Kristuksen, kun hän katsoo meihin. Meidän tulee puolestamme oppia näkemään itsemme niin kuin Jumalakin näkee. Meidän ei tulisi siis keskittyä tuijottamaan vain syntejämme ja heikkouksiamme. Pikemminkin meidän tulee katsoa siihen voittoon, jonka Kristus voitti meille ristillä.
 
Vertaus tuhlaajapojasta tarjoaa voimallisen kuvan hyväksynnästä, jonka saamme sen kautta, että meidät on ”asetettu taivaallisiin Kristuksessa”. Tunnet varmaan tarinan. Nuori mies otti isältään koko perintönsä ja tuhlasi sen synnillisessä elämässä. Kun hän oli tuhlannut kaiken ja oli vararikossa, moraalisesti, tunne-elämältään ja fyysisesti, hän ajatteli isäänsä. Hän oli aivan varma, että oli menettänyt kaiken arvon isänsä edessä ja pelkäsi, että isä olisi täynnä vihaa häntä kohtaan.
 
Raamattu kertoo meille, että särkynyt nuori mies oli kovin murheellinen syntisyytensä vuoksi ja huusi: ”Olen täysin arvoton. Minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan." Tämä kuvaa niitä, jotka ovat tulleet parannukseen Jumalan mielen mukaisessa murheessa.
 
Tuhlaajapoika itse sanoi: "Minä nousen ja menen isäni tykö" (Luuk. 15:18). Hän alkoi ottaa käyttöönsä hyväksymisen siunausta. Alkaako kuva hahmottua? Tuhlaajapoika käänsi selkänsä synnille, jätti maailman taakseen ja kävi sisään avoimesta ovesta, jonka isä oli luvannut. Hän vaelsi parannuksessa ja otti vastaan hyväksynnän.

Mitä tuhlaajapojalle siis tapahtui? "Kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi" (Luuk.15:20). Kuinka kaunis näky! Syntinen poika sai anteeksi. Hänen isänsä syleili ja suuteli häntä, eikä tuomiota tai vihaa ollut missään. Kun isä suuteli häntä, hän tiesi olevansa hyväksytty.

Monday, June 20, 2011

MUREHTIMISEN PAKANALLISUUS

"Älkää siis murehtiko sanoen: "Mitä syömme?" tahi: "Mitä me juomme?" tahi: "Millä me itsemme vaatetamme?" Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat" (Matt.6:31 -32).
Jeesus sanoo meille, että perheemme tulevaisuudesta, töistä, selviämisestämme murehtiminen on pakanoiden elämäntapa. Jeesus puhuu tässä niistä, joilla ei ole taivaallista Isää. He eivät tunne Jumalaa niin kuin hän haluaisi heidän tuntevan, rakastavana Isänä taivaassa, joka välittää ja pitää huolen.

"Älkää murehtiko huomisesta päivästä" (j. 34). Näillä yksinkertaisilla sanoilla Jeesus kehottaa meitä: " Älkää ajatelko, älkää murehtiko sitä, mitä tapahtuu tai ei tapahdu huomispäivänä. Ette voi muuttaa mitään tai auttaa ketään murehtimalla. Silloin kun murehditte, teette vain pakanoiden tavalla". Sitten Jeesus sanoo: "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan"(j. 33). Toisin sanoen, meidän tulee jatkaa Jeesuksen rakastamista. Meidän tulee mennä eteenpäin ja heittää kaikki murheemme hänen päällensä. Meidän tulee edelleen levätä hänen uskollisuudessaan. Meidän taivaallinen Isämme kyllä pitää huolen siitä, että meillä on kaikki tarpeellinen elämässämme.

Ovatkohan enkelit kummissaan kaikesta murehtimisesta ja ahdistuksesta niiden kohdalla, jotka väittävät luottavansa Jumalaan? Heistä täytyy näyttää hyvin ala-arvoiselta ja loukkaavalta Herraa kohtaan se, että me murehdimme, aivan kuin meillä ei olisikaan huolehtivaa Isää taivaassa. Miten hämmentäviä kysymyksiä enkelit mahtavatkaan kysyä toisiltaan: "Eivätkö he tunne Isää, joka on taivaassa? Eivätkö he usko, että hän rakastaa heitä? Eikö hän kertonut heille tuntevansa heidän jokaisen tarpeensa? Eivätkö he usko, että hän, joka ruokkii kaikki linnut ja koko eläinmaailman, myös ruokkii ja vaatettaa heidät? Kuinka he voivat olla peloissaan ja murehtia, jos he tietävät, että hänellä on kaikki voima ja rikkaus, niin että hän voi pitää huolen koko luomakunnastaan? Syyttäisivätkö he taivaallista Isäänsä välinpitämättömyydestä, aivan kuin hänen sanansa eivät olisikaan totta?"

Sinulla on taivaallinen Isä. Luota häneen!

Friday, June 17, 2011

OLEMME YHTÄ PERHETTÄ

Kristuksen nimen voiman käyttöön ottaminen ei ole vaikeaselkoinen, salattu teologinen totuus. Kirjastossani on kirjoja, jotka ovat keskittyneet Jeesuksen nimeen. Ne kirjoitettiin, jotta uskovat ymmärtäisivät Kristuksen nimeen kätketyt syvät merkitykset. Useimmat näistä kirjoista ovat niin "syvällisiä", että ne menevät täysin yli lukijan ymmärryksen.

Minä uskon, että totuus, joka meidän tulisi tietää Jeesuksen nimestä, on jotain niin yksinkertaista, että lapsikin voi ymmärtää sen. Se on yksinkertaisesti tämä: Kun pyydämme jotain Jeesuksen nimessä, meidän tulee olla täysin vakuuttuneita, että se on sama asia kuin Jeesus itse pyytäisi jotain Isältä. Saatat kysyä, kuinka tämä voi olla mahdollista? Annahan kun selitän.

Me tiedämme, että Jumala rakasti Poikaansa. Hän puhui Jeesuksen kanssa ja opetti häntä koko hänen maallisen vaelluksensa ajan. Jumala ei ainoastaan kuullut häntä, vaan vastasi jokaiseen Poikansa pyyntöön. Jeesus todisti tästä sanoen: "Hän kuulee minua aina." Lyhyesti Isä ei koskaan kieltäytynyt täyttämästä Poikansa pyyntöjä.

Tänä päivänä kaikki Jeesukseen uskovat ovat saaneet hänen lapseutensa. Isä ottaa meidät vastaan yhtä läheisesti kuin oman Poikansa. Miksi? Koska meillä on hengellinen yhteys Kristuksessa. Jeesus teki meidät yhdeksi Isän kanssa ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa kautta. "Että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat..minä heissä ja sinä minussa" (Joh. 17:21 - 23).

Yksinkertaisesti, olemme nyt perhe: yhtä Isän kanssa ja yhtä Pojan kanssa. Meidät on adoptoitu, täysin oikeutettuina lapsen perintöosaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki taivaan voimavarat ovat meille avoinna, Kristuksen kautta.

Rukoileminen "Jeesuksen nimessä" ei ole mikään kaava. Se ei ole fraasi, jonka lausumisella itsessään olisi voima. Voima on siinä, että me uskomme Jeesuksen ottavan kaikki pyyntömme ja vievän ne Isän eteen omassa nimessään. Hän on asianajaja. Hän pyytää meidän puolestamme. Voima on uskomisessa siihen, ettei Jumala kiellä omaa Poikaansa ja että Isän pelkästä uskollisuudesta Poikaansa kohtaan me olemme perillisiä.

Thursday, June 16, 2011

YKSITYISKOHTAISET OHJEET JA SELKEÄT PÄÄTÖKSET!

Jumalan tarkoittaa jokaisen lapsensa antautuvan Pyhän Hengen hallintaan ja valtaan:
"Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme" (Gal.5:25). Toisin sanoen: "Jos hän elää sinussa, anna hänen johdattaa sinua!"

Haluan näyttää sinulle, mitä Hengessä vaeltaminen tarkoittaa. En ole vielä tullut täysin tälle ihmeelliselle tielle, mutta olen koko ajan lähempänä!

Me olemme elämämme ajan kuulleet sanottavan "vaeltakaa Hengessä", mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Uskon, että Apostolien tekojen 16. luku kertoo yhden parhaimmista esimerkeistä, mitä Pyhässä Hengessä vaeltaminen tarkoittaa.

Pyhä Henki antaa täydelliset, selvän yksityiskohtaiset ohjeet niille, jotka vaeltavat hänessä. Jos vaellat Hengessä, silloin et vaella epätietoisuudessa. Päätöksesi eivät ole epävarmoja.

Alkuseurakunnan uskovat eivät kulkeneet epätietoisuudessa. Henki ohjasi heidän jokaista päätöstään, liikettään ja toimintaansa. Hän puhui heille ja ohjasi heitä jokaisena valveilla olon hetkenä. Yhtään päätöstä ei tehty ilman häntä. Seurakunnan motto on kautta Uuden Testamentin: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon mitä Henki sanoo!"

Aloitin hengellisen työn New Yorkin kaupungissa, koska Pyhä Henki ilmoitti minulle hyvin selvästi: "Mene New Yorkiin ja rakenna seurakunta." Hän sanoi, milloin minun pitäisi lähteä liikkeelle. Ei paholainen eikä paha henki pystynyt repimään minua irti tästä tehtävästä, koska Pyhä Henki antoi yksityiskohtaiset ohjeet. Pyhä Henki sanoi: "Tälle nimenomaiselle alueelle minä aion pystyttää seurakunnan. Tottele minua, David. Ala seurakuntatoiminta New Yorkin kaupungissa!" Times Squaren kirkko ei ole mikään sattuma. Se on tulosta selvästä, yksityiskohtaisesta Pyhän Hengen antamasta ohjeesta!

Wednesday, June 15, 2011

KUINKA TÄRKEÄÄ ON ANTAA ANTEEKSI JA SIUNATA VIHOLLISIAMME?

Paavali kirjoittaa: "Antakaa sijaa Jumalan vihalle" (Room. 12:19). Hän sanoo: "Kärsikää vääryyttä. Pankaa se pois ja menkää eteenpäin. Eläkää Hengen elämää." Jos me kuitenkin kieltäydymme antamasta anteeksi meitä loukanneille, saamme kokea sen seurauksia:

1. Meistä tulee syyllisempiä kuin niistä, jotka aiheuttivat haavamme.
2. Jumalan armo ja laupeus meitä kohtaan sulkeutuu. Sitten elämässämme alkaa mennä huonosti, emmekä ymmärrä miksi, koska me elämme tottelemattomuudessa.
3. Meidän syyttäjämme elkeet meitä vastaan ryöstävät rauhamme. Hän voittaa, koska onnistuu aiheuttamaan meissä pysyviä vammoja.
4. Saatana onnistuu saamaan meidät hautomaan kostoa. Hän pystyy viemään meidät yhä kuolettavampaan syntiin, ja sorrumme entistä pahempiin rikkomuksiin.

Sananlaskujen kirjoittaa neuvoo: "Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi" (San.19:11). Toisin sanoen, meidän ei tule tehdä mitään, ennen kuin vihamme laantuu. Meidän ei tulisi koskaan tehdä päätöksiä tai jatkaa tekemisiämme, kun olemme vielä vihaisia.

Tuotamme kunniaa taivaalliselle Isällemme aina, kun me panemme omat kipumme sivuun ja annamme anteeksi synnit, joita on tehty meitä vastaan. Se kasvattaa luonnetta. Kun annamme anteeksi niin, kuin Jumala antaa anteeksi, hän ilmaisee meille mielihyvänsä ja siunauksen, jota emme ole ennen kokeneet.

Jeesus käskee meitä rakastamaan niitä, jotka ovat tehneet itsestään vihollisiamme, tekemällä kolme asiaa:

1. Meidän tulee siunata heitä
2. Meidän tulee olla hyviä heille
3. Meidän tulee rukoilla heidän puolestaan

Matteuksen evankeliumin luvussa 5:44 Jeesus sanoo: "Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat."

Tuesday, June 14, 2011

SUURIN VAARA

Suurin kohtaamamme vaara on kyvyttömyys nähdä Jeesusta ongelmiemme keskellä. Sen sijaan näemme aaveita. Suurimman pelon hetkellä, kun yö on pimeimmillään ja myrsky vihaisimmillaan, Jeesus tulee meidän luoksemme. Hän ilmaisee itsensä tulvien Herrana, Vapahtajana myrskyissä. "Herra istui valtaistuimellaan, ja vedenpaisumus tuli. Herra istuu kuninkaana iankaikkisesti" (Ps.29:10).

Matteuksen evankeliumin 14. luvussa Jeesus käski opetuslapsensa astua veneeseen, joka oli menossa kohti myrskyä. Raamattu kertoo, että hän suorastaan pakotti heitä nousemaan siihen. Se oli matkalla kohti rauhattomia vesiä. Se joutuisi riepoteltavaksi kuin ylös - alas pomppiva koho. Missä Jeesus oli? Hän oli vuorella katsellen tilannetta. Hän oli siellä, rukoilemassa heidän puolestaan, etteivät he epäonnistuisi edessään olevassa koetuksessa.

Luulisi, että edes yksi opetuslapsista olisi huomannut, mitä oli tapahtumassa ja sanonut: ”Hei ystävät, Jeesus sanoi, ettei hän ikinä jätä tai hylkää meitä. Hän lähetti meidät tähän tehtävään. Me täytämme juuri hänen tahtoaan. Hän sanoi, että hän edeltä valmistaa vanhurskaan askeleet. Katsokaa uudestaan. Hän on meidän Herramme! Hän on vierellämme! Me emme ole olleet hetkeäkään pois hänen silmistään."

Kukaan opetuslapsista ei silti tunnistanut häntä. He eivät odottaneet hänen olevan mukana myrskyssä. He eivät ikimaailmassa odottaneet hänen olevan heidän kanssaan, tai edes lähellä heitä, myrskyssä! Mutta hän tuli, kulkien veden päällä.

Oli opittava vain yksi asia, yksi ainut. Se opetus oli yksinkertainen, ei mikään sen syvällisempi, mystisempi, tai maata järisyttävämpi. Jeesus halusi vain, että he luottaisivat häneen Herranaan, elämänsä jokaisessa myrskyssä. Hän halusi ainoastaan, että he pysyisivät iloisina ja varmoina, koetuksen pimeimpänäkin. Siinä kaikki.

Monday, June 13, 2011

ÄLÄ PELKÄÄ EPÄONNISTUMISTA

Kun Aatami oli tehnyt syntiä, hän yritti piiloutua Jumalalta. Kun Pietari kielsi Kristuksen, hän pelkäsi tavata tätä. Kun Joona kieltäytyi saarnaamasta Niiniven kaupungille, pelko ajoi hänet merelle, pakenemaan Herran läsnäoloa.

Epäonnistumista paljon pahempaa on pelko, joka tulee sen mukana. Aatami, Joona ja Pietari kaikki juoksivat pois Jumalan luota. Eivät sen tähden, että he olisivat menettäneet rakkautensa häneen. He pelkäsivät, että Hän olisi liian vihainen ymmärtääkseen, miksi.

Meidän veljiemme syyttäjä odottaa kuin korppikotka, että epäonnistut jollain tavalla. Sitten hän käyttää kaikkia helvetin valheita saadakseen sinut antamaan periksi. Hän tahtoo sinun uskovan, että Jumala on liian pyhä tai että sinä olet liian syntinen palaamaan hänen luokseen. Hän panee sinut pelkäämään, ettet ole tarpeeksi täydellinen tai ettet voi enää nousta epäonnistumisestasi.

Kesti neljäkymmentä vuotta saada pelko pois Mooseksesta, jotta hän olisi käyttökelpoinen Jumalan suunnitelmiin. Jos Mooses tai Jaakob tai Daavid olisi jäänyt epäonnistumisiinsa, emme olisi ehkä ikinä kuulleet näistä miehistä. Moosespa nousi, ja hänestä tuli Jumalan suurimpia sankareita. Jaakob kohtasi omat syntinsä, sopi veljensä kanssa, jota hän oli petkuttanut ja pääsi voitettuaan uusiin korkeuksiin. Daavid juoksi Jumalan huoneeseen, löysi anteeksiantamuksen ja rauhan, jonka jälkeen hän koki elämänsä parhaimmat hetket. Joona palasi jalanjäljilleen, teki sen, minkä oli ensin kieltäytynyt tekemästä ja saattoi kokonaisen kaupungin parannukseen. Pietari kohosi kieltämisen tuhkasta johtamaan koko seurakunnan Helluntaihin.

Vuonna 1958 istuin pikkuruisessa autossani itkemässä. Ajattelin olevani hirvittävän epäonnistunut. Minut oli heitetty kylmästi ulos oikeussalista. Uskoin Jumalan johtaneen minut todistamaan seitsemän nuoren murhaajan puolesta. Yritykseni totella Jumalaa ja auttaa noita nuoria rikollisia näytti päättyneen kauheaan epäonnistumiseen.

Minä tutisen jo siitä ajatuksesta, kuinka paljosta siunauksesta olisin jäänyt paitsi, jos olisin antanut periksi noina pimeyden tunteina. Kuinka kiitollinen olenkaan tänä päivänä, että Jumala opetti minua kohtaamaan epäonnistumiseni ja ottamaan hänen valmistamansa seuraavan askeleen.

Friday, June 10, 2011

TULE TEKEMÄÄN TYÖSI MINUSSA

Jos uskovalla on halu pyhään elämään eli hän haluaa antaa kaikkensa Herralle, hänessä asuvan Pyhän Hengen lupaaman siunauksen ja vapauden puutteeseen voi olla vain yksi syy. Se on epäusko. Jeesuskaan ei voinut tehdä ihmeitä siellä, missä puuttui uskoa. Niinpä hänen Henkensä ei voi tehdä mitään elämässämme, jos hellimme epäuskoa sydämessämme.

Jeesuksen seuraajalle on elintärkeää, ettei hän arvioi Jumalan lupauksia menneiden kokemusten perusteella. Jos heittäydymme hänen lupaustensa varaan, uskoen niihin koko olemuksellamme. Jos luotamme hänen antavan meille lisää uskoa, Pyhän Hengen pitävän kiinni omasta sanastaan. Silloin voimme uskoa, että tulokset ovat Jumalan vastuulla. Silloin voimme seisoa tuomiopäivänä tietäen olleemme uskollisia. Emme yksinkertaisesti voi luopua halustamme mennä sisälle hänen lupaamiinsa siunauksiin.

Yhdessä kohtaa elämääni minun täytyi heittää iankaikkinen tulevaisuuteni Jumalan lupauksien varaan. Päätin luottaa hänen sanaansa oman henkeni uhalla. Niinpä haastoin Kaikkivaltiaan Jumalan näin: ”Herra, aion uskoa sinun antaneen minulle Pyhän Hengen. Uskon, että hän yksin voi vapauttaa minut kaikista kahleistani. Uskon, että hän vakuuttaa minut, johtaa minua ja antaa voiman selviytyä loppuun asti. Uskon, että hän saa minut tottelemaan Sanaasi. Uskon myös, että hän ei koskaan jätä minua eikä anna minun lähteä sinun luotasi pois. En tahdo rajoittaa sydämessäni asuvaa Pyhää Henkeäsi. Minä odotan häntä, huudan häntä avukseni ja luotan häneen, elämässä tai kuolemassa.”

”Niin hän sanoi minulle: "Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana” (Hes.37:4). Meidän tulee tehdä Hesekielin tavoin: rukoilla sanaa Jumalalta. Meidän tulee muistuttaa Pyhää Henkeä Jumalan meille antamista lupauksista. Meidän pitää sanoa hänelle: ”Pyhä Henki, taivaallinen Isäni lupasi minulle, että hän panee sinut asumaan sydämeeni. Olen valmis ottamaan vastaan tämän lupauksen. Olen käytössäsi ja yhteistyössä kanssasi ja tahdon olla pyhä. Sinä sanoit antavasi minulle halun vaeltaa hänen teitänsä ja totella hänen jokaista sanaansa, En tiedä, miten olet ajatellut suorittaa tämän, mutta olet vannonut valan etkä voi pettää sitä. Tämä kaikki on kirjoitettuna Sanassa, Pyhä Henki. Niin, tule siis ja tee työsi minussa, Luotan koko sydämestäni tähän lupaukseen.”

HERRA, MEIDÄN RAUHAMME

Vahvan suojan vihollisen hyökkäyksiä vastaan antaa Jumalan olemuksen tunteminen ja siihen uskominen sen perusteella, mitä hänen nimensä kertovat. Jumala julisti Hoosean kautta: ”Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa vailla”(Hoos.4:6). Tässä viitataan johonkin erittäin voimakkaaseen. Jumala kertoo meille, että saamme voimakkaan kilven Saatanan valheita vastaan, kun tunnemme Jumalan olemuksen ja luonteen hänen nimiensä ilmaisemalla tavalla.

Tämä johtaa meidät yhden Jumalan nimen luo. Se on Jahve Shalom. Tämä nimi on mainittu Tuomarien kirjassa. Jumalan näyttäytyi Gideonille enkelin hahmossa(ks.Tuom.6:22- 24). Mitä nimi oikeastaan merkitsee? Hepreankielinen nimisana shalom tarkoittaa ” täydellisyyttä, terveyttä, hyvinvointia”. Se viittaa kokonaiseen elämään, sopusointuun Jumalan ja ihmisten välillä, ehjään suhteeseen. Se merkitsee levollista olemista, ei levottomuutta, vaan rauhaa sekä sisäisesti että ulkoisesti, niin hengellistä kuin tunne-elämänkin lepoa. Lyhyesti sanottuna shalom tarkoittaa elämän tai työn täyteyttä. Teonsanana shalom tarkoittaa työn päätökseen viemistä tai lopettamista, tai rauhan tekemistä.

Uudelleen kysyn: ”Mitä tämä Jumala erityinen nimi merkitsee minun ja seurakuntani elämässä tänään?”

Emme voi ansaita shalomia. Emme koskaan saa Herran Shalomia, ennen kuin tajuamme: ”Tämä on vakava asia. Olen tekemisissä Jumalan Kaikkivaltiaan maailmankaikkeuden luojan ja ylläpitäjän kanssa. Miten voi pitää häntä itsestään selvyytenä? Miksi edelleen panen hänen armonsa koetukselle? Elän himossa, ikään kuin hän olisi kuuro ja sokea eikä näkisi salaisia tekemisiäni.” Vapisetko Jumalan Sanan edessä? Oletko valmis tottelemaan kaikkea, mitä se sanoo? Jos näin on, saat kyllä nähdä Jahve Shomin. Hän tulee luoksesi henkilökohtaisesti ”Herrana, Rauhanasi” täyttäen henkesi yliluonnollisella voimalla kaikkia vihollisiasi vastaan. Et voi ansaita tällaista rauhaa. Se on Jumalan lahja.

Wednesday, June 8, 2011

JUMALAN SALAISUUDET

Matteus kertoo meille, että Jeesus puhui kansalle vertauksilla: ”Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: ’Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti’ "(Matt. 13:34 -35).

Monet nykyajan uskovat pitävät vertauksia yksinkertaisina ymmärtää. Kristuksen mukaan jokaisessa vertauksessa on kätkettynä uskomaton salaisuus. Jokaisessa Jeesuksen kertomassa vertauksessa on salattu valtakunnan totuus. Sen löytävät vain ne, jotka ahkerasti etsivät sitä.

Monet uskovat selaavat vertaukset nopeasti läpi. He luulevat näkevänsä sen ilmiselvän opetuksen ja kiiruhtavat eteenpäin. He eivät ehkä ollenkaan huomaa vertauksen merkitystä itselleen.

Raamattu väittää selvästi, että Herralla on salaisuuksia: ”Oikeamielisille hän on tuttava” (San.3:32). Maailman alusta asti nämä salaisuudet ovat olleet tuntemattomia, mutta Matteus kertoo niiden olevan kätkettyinä Jeesuksen vertauksiin. Niissä on voima, joka vapauttaa uskovat. Valitettavasti vain harvat ovat valmiit maksamaan korkean hinnan niiden löytämisestä.

Mietitäänpä yhdessä yhtä Jeesuksen vertausta: ”Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen”(Matt.13:45 46). Kuka on vertauksen kauppias? Kreikankielen sanajuuri ilmaisee hänen olevan kulkukauppias. Hän on samalla laadunvalvoja. Toisin sanoen hän ansaitsi elantonsa arvioimalla kalliiden helmien laatua ja hintaa.

Tiedämme, että Jeesus on se kallisarvoinen helmi, jonka kauppias löytää. Hän on hyvin arvokas. Hänen hintaansa ei voi määritellä, koska kauppias myy kaiken omaisuutensa saadakseen hänet omakseen. Uskon, että helmen merkitys avautuu Jumalan iankaikkisissa suunnitelmissa. Ilmeisesti helmi kuului Isälle. Hän omisti Kristuksen aivan niin kuin jokainen isä omistaa poikansa. Jeesus on todellakin Isän arvokkain ja kallein omaisuus. Vain yksi asia saattaisi panna Isän luopumaan verrattomasta helmestään. Hän teki sen rakkaudesta.

Kristus on pellossa oleva aarrearkku. Hänessä olen löytänyt kaiken tarvitsemani. Ei minun tarvitse etsiä enempää merkitystä työhöni, ei toiveiden toteutumista perheen tai ystävien keskellä. Minun ei enää tarvitse yrittää säilyttää kasvojani, näyttää olevani jotakin. Minun ei enää tarvitse etsiä keinoja miellyttääkseni muita. Eikä minun tarvitse enää miettiä tai järkeillä ulospääsytietä vaikeuksistani.

Olen löytänyt sen, mitä etsin. Aarteeni, helmeni on Kristus. Sen omistaja kysyy minulta ainoastaan: ”David, minä rakastan sinua. Anna minun ottaa sinut lapsekseni. Olen jo allekirjoittanut paperit oman Poikani verellä. Olet nyt kaiken omaisuuteni kanssaperijä hänen kanssaan.”

Mikä tarjous! Minä luovun likaisista itseriittoisuuteni ja hyvien töitteni riekaleista. Heitän syrjään vaelluksesta kuluneet kenkäni. Jätän taakseni unettomat yöt epäilyksen ja pelon kaduilla. Vastalahjaksi minut otetaan Kuninkaan lapseksi. Tämä tapahtuu, kun etsit helmeä, aarretta, kunnes löydät hänet. Jeesus tarjoaa sinulle koko olemuksensa. Hän antaa sinulle ilon, rauhan, päämäärän, pyhyyden. Hänestä tulee sinulle kaikki kaikessa: heräämisesi, nukkumisesi, aamusi, iltapäiväsi ja iltasi.

Tuesday, June 7, 2011

USKON UUDISTUMINEN

Minulla on erityinen sana niille, jotka ovat kohdanneet mahdottoman tilanteen. Uskon uudistuminen lähtee Taivaallisen Isämme rakkauden täydemmästä kokemuksesta.

"Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla sinusta iloitsee, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee" (Sef.3:17). Tässä ihmeellinen ilmaus Jumalan järkkymättömästä rakkaudesta kansaansa kohtaan. Raamattu sanoo, että hän lepää ja iloitsee rakkaudestaan meitä kohtaan!

Hepreankielellä sana "levätä" tässä tarkoittaa, ettei Jumala epäile hetkeäkään rakkauttaan meitä kohtaan. Toisin sanoen, hänen rakkautensa on vakiintunut ja järkähtämätön meitä kohtaan, eikä hän ikinä ota sitä pois. Itse asiassa Jumala on niin tyytyväinen meihin rakkaudessaan, että hän laulaa siitä.

Voitko kuvitella tätä? Tässä on todistus taivaallisen Jumalan ilosta sinua kohtaan. John Owen selittää edellisen lauseen tähän tapaan: "Jumala hyppii ylitsevuotavan iloisena."

Samaan tapaan Paavali sanoo, että kaikki, mikä on jumalallisen järjestyksen ulkopuolella, missä on epäuskoa ja hämmennystä, muuttuu Jumalan rakkauden ilmestyessä. "Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät" (Tiit.3:4-5).

Edellisessä jakeessa Paavali sanoo: "Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä" (Tiit.3:3). Toisin sanoen: "Kaikki oli täynnä epäjärjestystä. Meidän uskomme ei ollut voittoisaa. Jumalan rakkaus ja hyvyys ilmestyi ja Isä vuodatti päällemme runsaan siunauksen Kristuksen kautta."

Paavalin puhuessa Jumalan rakkauden "ilmestymisestä" hän käyttää kreikankielistä sanaa, joka alun perin tarkoittaa "laittaa toinen toistensa päälle". Lyhyesti sanoen Herran katsoi alas meidän surkeisiin, kärsiviin sieluihimme, jotka ovat täynnä pelkoa ja kysymyksiä. Hän laittoi päällemme tämän:" Minun rakkauteni vapauttaa sinut. Lepää ja iloitse rakkaudestani sinuun."

Minä kiitän Jumalaa siitä päivästä, kun hänen rakkautensa "ilmestyi" minulle. Ei ole sellaista uskoa, joka uhmaa mahdottomuuksia, ellei kaikki, jokainen ongelma ja ristiriita ole luovutettu meidän Isämme rakastavaan huomaan. Kun olosuhteeni ovat pahimmillaan, minun täytyy vain levätä lapsenomaisessa uskossa.

Monday, June 6, 2011

TÄYSIN VARMA

Aabraham ei horjunut uskossaan, vaan sen sijaan "oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää" (Room. 4:21). Hän ymmärsi, että Jumala on voimallinen tekemään asioita jopa tyhjästä. Totisesti, meidän Herramme luo tyhjästä. Mieti ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomusta: sen mukaan Jumala loi maailman sanalla, yhdellä ainoalla sanalla. Hän voi luoda ihmeitään meille, tyhjästä.

Kun kaikki muu romahtaa, kun jokainen suunnitelmasi ja keinosi on käytetty loppuun, on aika heittää kaikki Jumalan käsiin. On aika hyljätä ajatus vapautuksesta jossain muussa kuin Jumalassa. Kun olet valmis uskomaan siihen, et näe Jumalaa enää savenvalajana, joka tarvitsee savea, vaan Luojana, joka luo tyhjästä. Siitä tyhjästä, mikä on tässä maailmassa, tai sen aineista Jumala tekee jotakin, joiden kaltaisia et olisi voinut kuvitellakaan.

Miten tärkeänä Herra pitää meidän uskoamme, kun kohtaamme mahdottomuuksia? Me löydämme vastauksen tähän kysymykseen Sakariaan, Johannes Kastajan isän tarinasta. Sakariaan luokse tuli enkeli. Tämä kertoi hänen vaimonsa Elisabethin tulevan raskaaksi ja synnyttävän erityisen lapsen. Sakarias, joka oli jo iäkäs - kuten Aabrahamkin - kieltäytyi uskomasta tätä. Jumalan lupaus ei yksinään riittänyt hänelle.

Sakarias vastasi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut" (Luuk. 1:18). Sakarias vain mietti tilanteen mahdottomuutta. Hän sanoi: "Se ei voi olla mahdollista. Sinun täytyy todistaa minulle, kuinka näin voi tapahtua." Se ei kuulostanut hänestä järkevältä.

Sakariaan epäusko ei miellyttänyt Herraa. Enkeli sanoi hänelle: "Katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sen tähden, ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen" (Luuk. 1:20).

Sanoma on selvä: Jumala odottaa meidän uskovan hänen puhettaan. Pietari kirjoittaa samasta asiasta: "Uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on" (1 Piet. 4:19, kursiivi kirjoittajan).

Friday, June 3, 2011

MAHDOTTOMIEN TILANTEIDEN TULLESSA

“Eikä hän (Aabraham) heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut”(Room.4:19).

Tässä yhdessä jakeessa on uskon ydin. Jumala oli juuri luvannut Aabrahamille pojan, josta tulisi monien kansojen siemen. Ihme kyllä, Aabraham ei hetkeäkään epäillyt lupausta, vaikka hän olikin aikaa sitten ohittanut lasten siittämisiän. Päinvastoin. Kun hän sai tämän sanan Herralta, meille kerrotaan, ettei ”hän heikontunut uskossaan, vaikka näki ruumiinsa kuolettuneen ja Saaran kohdun samoin”.

Lupauksen täyttyminen näytti luonnollisesta ihmisestä mahdottomalta. Aabraham ei kuitenkaan elättänyt sellaista ajatusta. Paavalin mukaan patriarkka ei ajatellut hetkeäkään, miten Jumala voisi pitää lupauksensa. Hän ei järkeillyt: ”Jumala, mutta ei minulla ole siementä kylvettäväksi. Saarankin kohdussa ei ole elämää, jotta se voisi ottaa vastaan sikiön. Vaimoni on ohittanut lasten synnyttämisiän. Miten siis aiot tehdä sen Herra?” Aabraham ei asettanut näitä kysymyksiä. Hänestä sanotaan” ”ei heikontunut uskossaan”.

Kun Jumala toimii saadakseen aikaan koeteltua ja kultaakin kalliimpaa uskoa, hän antaa ensin kuolemantuomion kaikille inhimillisille keinoille. Hän sulkee oven inhimilliseltä järkeilyltä, ei anna sijaa järjen päätelmille.

Usko, joka miellyttää Jumalaa, syntyy kuolleisuudessa. Tarkoitan kaikkien inhimillisten mahdollisuuksien kuolleisuutta. Se on paikka, jossa ihmisen tekemät suunnitelmat ensin kukoistavat, mutta kuolevat. Se on paikka, jossa ihmisen toiveet saavat aikaan välinaikaista helpotusta, mutta murskautuvat pian vain lisäten avuttomuuden tuntua.

Oletko ollut kuolleisuuden tilassa? Onko sinusta tuntunut, ettei jäljellä ole vaihtoehtoja? Et voi pyytää keneltäkään neuvoja. Taivas on kuin vaskea, kun rukoilet. Pyyntösi putoavat maahan.

Julistan sinulle: tämä on Jumalan työtä. Hänen Henkensä toimii, jotta sinä lakkaisit miettimästä mahdottomia. Lopeta inhimillisten keinojen ja tapojen etsiminen. Lakkaa ajattelemasta omaa ulospääsytietä tilanteestasi. Pyhä Henki kehottaa sinua: ”Lakkaa hakemasta apua ihmisiltä. Lakkaa myös tuijottamasta oman tilanteesi toivottomuuteen. Ne estävät sinua uskomasta.”

Thursday, June 2, 2011

ARMO JA RAUHA TEILLE JUMALALTA, MEIDÄN ISÄLTÄMME

”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi” (Fil.4:6),

Mielestäni uskon rukous on avain kaikkeen. Paavali sanoo tässä ”kaikessa” tarkoittaen, että saamme rukoilla kaikkea. Kiitä siitä, että pyyntösi kuullaan ja siihen vastataan.” Meidän on käsketty rukoilla ensimmäisenä mahdollisuutena, ei sitten kun olemme yrittäneet kaikkea muuta. ”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa” (Matt. 6:33, kursiivi kirjoittajan).

Niin monet uskovat joutuvat Saatanan ryöstämiksi tänä päivänä. Heidän kotinsa on sekaisin. Heitä piinaa pelko ja syyllisyys. He kohtaavat vaikeuksia joka puolella. Työntekijämme lukevat uskovien kirjeistä, kuinka ongelmat tuntuvat ylitse pääsemättömiltä.
Kuitenkaan monet uskovat eivät käänny Herran puoleen vaikeuksissaan rukoillen hartaasti. Harvat viettävät päivittäistä laatuaikaa Jumalan edessä rukoillen. Liian usein epätoivo valtaa heidät, koska he eivät mene salaiseen kammioonsa, vuodata sydämensä taakkoja ja itke murheitaan Herralle. Sen sijaan he kertovat vaikeuksistaan ystävilleen, papeille tai sielunhoitajille. Näin he hylkäävät Herran, joka odottaa saavansa kohdata heidät yksin. Rukoilemme viimeisenä mahdollisuutenamme.

Voisiko Jumala murehtia tätä sukupolvea samalla lailla kuin aikoinaan Israelia? Hän sanoi heistä: ”Unhottaako neitsyt koristeensa, morsian koruvyönsä? Mutta minun kansani on unhottanut minut epälukuisina päivinä”(Jer.2:32).

Jumala on mielissään, jos juoksemme ensimmäisenä hänen luokseen, varaamme aikaa olla yksin hänen kanssaan kaataen sisimpämme tunteet hänelle ja tuoden anomuksemme hänen eteensä. Meillä ei ole oikeutta sanoa rakastavamme Herraa, jos emme vietä hänen kanssaan aikaa säännöllisesti. Hän kuulee rukouksesi ja vastaa. Hän haluaa olla kanssasi yksin, jotta voisi puhua sinulle hiljaisuudessa.

Kun menen Jumalan läsnäoloon joka päivä, kaikkein tärkein rukousaiheeni on, että Pyhä Henki saisi avata Jumalan Sanaa niin, että voisin olla hänen puhetorvenaan maailmalle. Uskon, että sanomani Kristuksen ruumiille näyttää todeksi synnin, tuomitsee ja johdattaa uskovia vanhurskauteen.

Toivottavasti varaat laatuaikaa hänelle ja tuot hänen tiettäväkseen anomisesi.

Wednesday, June 1, 2011

TERVEHDYS HERRAMME JEESUKSEN KALLIISSA NIMESSÄ

Pyhä Henki antoi minulle seuraavan sanoman. Se on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat rukousvastauksia, jotka tarvitsevat apua vaikeina aikoina ja jotka ovat valmiita ja halukkaita sanan mukaisesti liikuttamaan Jumalan sydäntä:

1. Ota vaarin Psalmin 46:1 liiton lupauksesta: ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva”. ”Aivan vahva” tarkoittaa, että hän on aina valmis auttamaan, heti saatavilla. Uskon pitää levätä siinä varmuudessa, että Jumalan Henki asuu sinussa joka hetki päivällä ja yöllä, jatkuvasti. Koska hän tuli asumaan sinun sydämeesi, hän myös kuuntelee jokaista ajattelemaasi ja lausumaasi rukousta. Tiedämme hänen kuulevan pyyntömme ja vastaavan niihin. Pyhä Henki tosiaan liikuttaa taivaat ja maan, kun joku Jumalan lapsi varaa aikaa vuodattaakseen sydämensä Isälle viipyen ja kiirehtimättä pois hänen läsnäolostaan.

2. Lue ja usko Psalmin 62:5-7:n sanat. Tämä Daavidin rukous kosketti Jumalan sydäntä. Daavid sanoi tiivistettynä: ”Odota yksin Jumalaa. Älä odota apua mistään muusta suunnasta. Hän yksin on ainoa apusi, toivosi ja turvasi. Hän yksin voi antaa sinulle voimaa vaeltaa siihen asti, kunnes vastaus tulee.”

Kun tulet täysin riippuvaiseksi yksin Herrasta, lakkaat etsimästä apua ympäriltäsi. Kun uskot, että Jumala on yliluonnollinen, ei mikään voi järkyttää sinua. Ei mikään voi syöstä sinua epätoivon suohon. Daavid julisti: ”Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju”(Ps.62:2).

3. Tässä on kaiken ydin. Voittoisan rukouksen salaisuus, jonka historian jokainen pyhä on oppinut: SYDÄMEN VUODATTAMINEN HERRAN ETEEN. ”Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme” (Ps.62:8). Hanna on tästä hyvä esimerkki. Surkeana lapsettomuudestaan hän ”vuodatti sydämensä” Herran eteen. Sitten Raamattu kertoo, ettei hän ”enää näyttänyt murheelliselta” (1 Sam.1:18).

Jumala kuulee ja vastaa, kun hän näkee sinun haluavan sulkea luotasi kaikki maalliset äänet, joksikin aikaa. Huuda sydämesi kyllyydestä, vuodata sielusi hänen eteensä ja usko hänen vastaavan. On tullut aika olla särkyneinä Herran edessä, aika uskolle, joka on syntynyt hartaassa rukouksessa. Seuraa näitä raamatullisia tapoja, niin Jumala kuulee ja vastaa.