Wednesday, August 31, 2011

ONKO JUMALALLA VASTAUS KAIKKIIN KYSYMYKSIINI?

Kuka tahansa uskova, joka haluaa miellyttää Jumalaa rukouselämällään, joutuu ratkaisemaan tämän kysymyksen: ”Onko Jumalalla kaikkea, mitä tarvitsen? Pitääkö minun mennä jonnekin muualle vastausta saamaan?”

Tämä näyttää yksinkertaiselta kysymykseltä, sellaiselta, jota ei pitäisi edes esittää. Useimmat uskovat vastaisivat välittömästi: ”Tietenkin, Jumalalla on kaikkea, mitä tarvitsen.” Kuitenkaan monet eivät ole kovin vakuuttuneita asiasta!

Sanomme uskovamme. Laulamme virsiä ja saarnaamme siitä. Kun sitten kriisi iskee, eikä Jumala näytä vastaavan, emme sittenkään usko hänellä olevan kaikkea, mitä tarvitsemme!

Paavali sanoo: ”Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa”(Fil. 4:19). Herralla on runsauden varastohuone, josta hän voi vastata kaikkiin tarpeisiimme.

Miksi Jeesuksen vertauksen vaikeuksissa ollut nainen kiusasi jatkuvasti väärämielistä tuomaria oikeutta pyytäen? Siksi, että hän tiesi vain tämän tuomarin voivan ratkaista hänen ongelmansa voimallaan ja auktoriteetillaan. Hän ei voisi mennä kenenkään muun luokse apua saamaan (ks. Luuk.18:1-8).

Kunpa meilläkin olisi sisäinen tieto siitä, että yksin Jumalalla on kaikki, mitä tarvitsemme. Silloin emme turhaan tähyilisi mihinkään muuhun voimanlähteeseen. Herra on oikeamielinen ja pyhä tuomari. Hänellä on kaikki viisaus, valta ja auktoriteetti kohtaamiemme vaikeuksien voittamiseen.

Jumala yritti neljäkymmentä vuotta vakuuttaa Israelin kansaa siitä, ettei heidän tarvitsisi koskaan olla minkään puutteessa. Hän olisi heidän jatkuva lähteensä ja huoltajansa. ”Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi töissä. Hän on pitänyt huolen sinun vaelluksestasi tässä suuressa erämaassa. Jo neljäkymmentä vuotta on Herra, sinun Jumalasi, ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole mitään puuttunut.'”(5 Moos. 2:7).

Jumala sanoi: ”Minun kanssani ette joudu näkemään puutetta tai vähyyttä. Minulla on kaikki, mitä tarvitsette!”

”Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan… sinun ei tarvitse … mitään puutetta nähdä… sinä syöt ja tulet ravituksi”(5 Moos.8:7- 10).

Tänä päivänä Herra on vienyt meidät Luvattuun Maahan, Kristukseen! Jeesus on meille se paikka, jossa ei ole koskaan mitään puutetta. Hän edustaa jumaluuden täydellisyyden ruumiillistumaa.

Tuesday, August 30, 2011

HÄNEN VÄKEVYYTENSÄ JYLINÄ

”Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?" (Job 26:14).

Ihminen tarvitsee väkevyyttä
Niiden auttamiseen, joilla ei sitä ole,
Niiden vahvistamiseen, joilla ei ole voimaa,
Niiden neuvomiseen, joilla ei ole viisautta,
Todellisten asioiden julistamiseen,
Uupuneiden sielujen virvoittamiseen,
Helvetin aiheuttaman tuhon peittämiseen.
Jumalalla on kaikki voima
Koko maailmankaikkeuden laajentamiseen
Yli tyhjien paikkojen,
Jotka riippuvat maapallon yläpuolella, ei mistään.
Hän sitoo kosteuden paksuiksi pilviksi,
Panee vetten välille kannen.
Hän halkaisee meren voimallaan
Ja hän ruoskii ylpeitä.
Hän Hengellään koristelee taivaat.
Hän jopa loi kieron käärmeen,
Mutta nämä ovat vain hänen voimansa pilkahduksia,
Hänestä kuullaan vain pieni osa.
Hän on luvannut voimansa kaikille ihmisille.
Sen jälkeen Pyhä Henki
On tullut heidän päälleen
Ja hänen väkevyytensä jylinä ilmestyy
Jylinä vastaan epäoikeudenmukaisuutta,
Moraalittomuutta ja rikoksia,
Jylinä vastaan tekopyhyyttä
Ja pienten asioiden hirmuvaltaa,
Jylinä vastaan materialismia
Ja vihaa.
Mutta syvempää vielä,
Rakkaus
On hänen väkevyytensä jylinää.

Monday, August 29, 2011

JUMALAN LAPSET ON TATUOITU HÄNEN KÄMMENEENSÄ

Tämä on lempikohtiani Raamatussa:

”Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa. Mutta Siion sanoo: "Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut". Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni”(Jes.49:13- 16).

Jumala sanoo, että hän piirtänyt minut kämmeneensä! Tässä käytetty heprean sana tarkoittaa ”tatuoitu”, sitä ei voi poistaa, ei pyyhkiä olemattomiin. Hän ei voi ojentaa kättänsä ilman, että minä muistun hänen mieleensä!
Rakkaani, tahdon vakuuttaa sinulle: Voit joutua koetuksiin ja kärsimyksiin. Voit olla kaukana sieltä, missä tahtoisit olla Herrassa. Silti voit tietää yhden asian ennen muuta: sinä olet hänen silmiensä ilo!

Kirjoitan tämän sinulle uskoen ja tietäen sydämessäni, vaikken olekaan vielä päässyt perille, että hän on tehnyt minusta osan jäännöstään. Uskon koko sydämestäni, että olen kuninkaallinen kruunu, kääty hänen kädessään, hänen sydämensä ilo. Hän ei ole vihainen minulle, hän iloitsee minusta!

Kuule tätä ihanaa lupausta:

”Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset, etkä jättänyt minua vihollisen valtaan, vaan asetit minun jalkani aukealle. Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä! ”(Ps.31:7-8, 19).

Jumala on antanut sinulle kaiken, mitä tarvitset vapauteen ja voittoon. Hän näkee sinun tilasi, hän välittää. Hän hyväilee sinua, kun huudat häntä avuksi. Hän on valmis tulemaan avuksi tässä ja nyt.

Friday, August 26, 2011

TÄYSI PÄÄSY JUMALAN LÄSNÄOLOON

Joka neljäs vuosi, tammikuussa Amerikka asettaa virkaansa presidentin, jonka sanotaan olevan ”koko maailman mahtavin virka”. Hänen allekirjoituksensa on laki. Hän komentaa maailman voimakkainta armeijaa. Hän voi vain napin painalluksella saattaa tuhon kokonaisten kansakuntien päälle. Hänen valtansa ei kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen valtaan, jonka Jeesus on antanut sinulle ja minulle!

Meillä on näet täydellinen pääsy elävän Jumalan läsnäoloon samoin kuin hänelläkin meidän luoksemme. ”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi… niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa…”(Hebr.10:19 -22).

Tämä pääsy tuli mahdolliseksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa, kuolemassa ja ylösnousemisessa kuolleista. Se tapahtui, kun temppelin esirippu halkesi kahtia. Se taas merkitsi sitä, että me voimme mennä sisään ja Jumala voi tulla ulos, että hän voi tavata meidät!

Sana luja luottamus tarkoittaa ” avoin, peittelemätön julkisuus”. Rakkaani, se ”julkisuus” on paholaisen takia! Se tarkoittaa, että saamme sanoa jokaiselle helvetin riivaajalle: ”Minulla on oikeus Jeesuksen veressä vaeltaa Jumalan läsnäolossa, puhua hänen kanssaan ja hän minun kanssani!”

Uskotko, että sinulla on tällainen oikeus? Jumala haluaa tulla tulos ja tavata sinut? Lähestykäämme häntä sydän täynnä uskon varmuutta! Emme tule linnun tai vuohen tai härän veren, vaan Herramme Jeesuksen veren kautta. ”Ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkein pyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.
Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!”(Hebr.9:12- 14).

Mikään ei innosta Jumalan sydäntä enemmän kuin se, että hänen lapsensa tulevat hänen luokseen täydessä uskon varmuudessa, arkailematta! Hän haluaa meidän tulevan sanoen: ”Minulla on oikeus olla tässä. Vaikka sydämeni syyttää minua, Jumala suurempi kuin sydämeni!”(ks.1 Joh. 3:20)

Thursday, August 25, 2011

JUMALA TAHTOO PUHUA SINULLE!

Jumala haluaisi puhua sinulle, kuin olisit aterialla hänen kanssaan. Hän haluaa keskustella sinun kanssasi, sydämeltä sydämelle, mistä hyvänsä asiasta! Raamattu sanoo: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee Minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän Minun kanssani” (Ilm.3:20).

Tätä jaetta siteerataan usein, kun puhutaan pelastumattomille. Me puhumme Jeesuksesta, joka seisoo syntisen sydämen ovella ja etsii sisäänpääsyä. Mutta ei, Kristus puhuu uskovalle!

Tekstiyhteys osoittaa, että Kristus puhuu niille, jotka ovat puetut valkeaan vaatteeseen (vanhurskauteen), jotka on ostettu tulessa koetellulla kullalla. Heidän silmänsä on voideltu (he ovat päässeet ymmärrykseen). Heitä rakastetaan, nuhdellaan ja kuritetaan (ks. Ilm.3:15- 19). Nämä ovat parannuksena tehneitä, pyhiä ihmisiä, jotka haluavat kuulla Jumalan äänen!

Kun luin kerran toisensa jälkeen jakeen 20, kaksi sanaa tuntui tulevan minua kohti: ”Avaa ovi! Avaa ovi!” Jumalan Henki puhui sydämelleni hyvin selvästi: ”David, syy siihen, ettet kuule ääntäni niin kuin haluaisin sinun kuulevan sen, on siinä, ettet ole hengessäsi kokonaan avoinna kuulemaan!”

Ymmärtääkseni tämä ovi kuvaa antautumista, jota monet uskovat eivät ole vielä täysin tehneet. Useimmat uskovat rukoilevat: ”Herra, tarvitsen pienen neuvon sanan, muutaman ohjeen muistuttamaan sinun rakkaudestasi. Kerro minulle, teenkö oikein vai väärin. Kulje edelläni ja avaa ovet!”

Jeesus vastaa meille: ”Jos et halua minulta muuta kuin johdatusta, voin lähettää luoksesi profeetan. Jos haluat tietää, minne mennä ja mitä tehdä, voin lähettää jonkun ja voit suodattaa kaiken hänen lävitsensä. Älä kuitenkaan hylkää minua!”

Jeesus haluaa läheisyytesi, syvimmät tunteesi, suljetun kammiosi. Hän haluaa istua kanssasi ja jakaa kaikensydämeltään. Hän haluaa puhua kanssasi kasvoista kasvoihin. Ilmestyskirjan kolmas luku kuvaa tätä ihanasti. Se puhuu rakkaudesta ja läheisyydestä, salaisuuksien jakamisesta ja hellistä äänistä.

Kun Jeesus tulee sisään, hän tuo ruoan ja leivän, toisin sanoen itsensä! Kun ravitset itsesi hänellä, saat täyden tyydytyksen!

Wednesday, August 24, 2011

RAKKAUTEEN JUURTUNEINA JA PERUSTUNEINA

”Että hän antaisi… Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä” (Ef.3:17–19).

Juurtuneina ja perustuneina tarkoittaa tässä ”rakentaa alle syvä ja vakaa perustus Jumalan rakkauden tuntemisessa ja ymmärtämisessä sinua kohtaan”. Toisin sanoen, Jumalan rakkauden tunteminen sinua kohtaan on se perustava totuus, jolle kaikkien muiden totuuksien täytyy rakentua!

Tähän perustuu esimerkiksi Jumalan pelko. Jumalan pelko ei ole sitä, että pelkäät hänen tuhoavan sinut, jos hän saa sinut kiinni pikkurikkeestä. Se on pikemminkin sitä, että pelkäät hänen vihaansa kapinointia kohtaan. Tai sitä, mitä hän tekee niille, jotka mieluummin rakastavat pimeyttä kuin valkeutta.

Syyllisyyden, pelon ja tuomion alla elävät uskovat eivät ole ”juurtuneita ja perustuneita” Jumalan rakkauteen. Meidän taivaallinen Isämme lähetti Poikansa kuolemaan syntiemme ja heikkouksiemme tähden. Jos et täysin käsitä, mitä tällainen rakkaus sinua kohtaan merkitsee, sinulla ei voi koskaan olla vakaata tai pysyvää perustaa!

”Niin että te … voisitte … käsittää… Kristuksen rakkauden” (Ef.3:18- 19). Kreikankielinen sana, joka on tässä käännetty sanalla käsittää tarkoittaa ”tavoitella innokkaasti saadakseen jotain”. Apostoli Paavali haluaa, että tavoittelet innokkaasti tätä totuutta ja perustat uskonelämäsi sille. Hän käskee sinun ojentaa hengelliset kätesi ja sanoa: ”Minä aion tavoitella tätä!”

Ehkä sinua saartavat kiusaukset, joita et näytä pystyvän ravistamaan pois päältäsi. Ehkä kannat tunnetta siitä, ettet ikinä täytä mittaa, arvottomuutta, pelkoa, että paholainen lopulta kampittaa sinut ja sinä petät Jumalan.

Juuri tänä päivänä sinun pitää herätä Jumalan rakkauteen sinua kohtaan! Rukoilen, että lukiessasi tätä kirjoitusta jokin iskee lujasti syvälle sydämeesi ja pystyt sanomaan: ”Olet oikeassa, veli Dave. Olen tuollainen, mutta en halua jatkaa elämääni sillä tavalla!” Rukoilen, että tartut tähän totuuteen, että se aukaisee silmäsi ja auttaa sinua pääsemään sisälle aivan uuteen ilon ja rauhan elämänpiiriin jokapäiväisessä vaelluksessasi hänen kanssaan.

Tuesday, August 23, 2011

ULOSPÄÄSY

"Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet" (Ps.77:19)

Jumala on luvannut
Valmistaa pakotien
Kiusauksesta
Tien, joka vie mereen,
Polun syviin vesiin.
Minä valitin tästä
Ja henkeni nääntyi.
Pakotie?
Mereen?
Syviin ja suuriin vesiin?
Minä puhuin sielulleni
Ja tutkin sitä tarkasti.
Syvät vedet ympäröivät minut;
Minä uin koetusten meressä.
Onko Herra heittänyt minut pois luotaan?
Eikö hän enää ole suosiollinen minulle?
Onko hänen armonsa mennyt ikuisiksi ajoiksi?
Onko Jumala unohtanut olla armollinen?
Vihassaan hän on sulkenut minut
Sekasorron mereen?
Sitten muistin,
Sinä olet johtanut kansaasi niin kuin laumaa
Mooseksen kädellä
Suuriin vesiin
Vedet näkivät sinut, oi Jumala
Ja ne olivat peloissaan.
Syvyydet … olivat huolissaan;
Ne tottelivat
Ja vedet puolittuivat.
Minäkin haluan vaeltaa uskossa
Suuriin vesiin,
Ja jos en kuule askeleitasi jäljessäni,
Kuljen eteenpäin.
Muistan
Kuinka hän halkaisi meren
Ja … pani vedet seisomaan kasoina
.
Minä kuljen läpi
Niiden kanssa.

Monday, August 22, 2011

JUMALAN ÄÄNEN TOTTELEMINEN

Jos haluat johdatusta, jos ajattelet olevasi valmis toteuttamaan hänen tahtoaan, anna minun kysyä sinulta yhtä asiaa: Oletko valmis kuulemaan hämmentävän sanan, joutumaan vaikeuksiin ja tulemaan hyljätyksi. Oletko valmis elämään uskossa ilman taattua mukavuutta, vain Pyhän Hengen antamaa?

Tämä tapahtui Jesajalle! Profeetta ilmoittautui vapaaehtoiseksi: ”Herra, lähetä minut”, ja Jumala lähetti hänet suorittamaan vaikeaa tehtävää! ”Niin hän sanoi: "Mene… paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään"(Jes.6:9 -10).

Jesaja kuuli sanan, joka ei ollut imarteleva! Päinvastoin se teki hänet vihatuksi, epäsuosituksi. Herra sanoi hänelle: ”Paaduta ne, jotka kieltäytyvät kuulemasta minun ääntäni! Sulje heidän silmänsä ja korvansa, saata loppuun heidän sydämensä paatumus.”

Jos haluat kuulla Jumalan äänen, sinun täytyy olla valmis kuulemaan kaiken, mitä hän sanoo! Jumala ei sano koskaan ”Mene!” ennen kuin hän ensin kysyy: ”Kuka haluaa mennä?” Hän tulee luoksesi kysyen: ”Tahdotko tehdä kaiken, mitä sinulta pyydän ja vielä minun tavallani? Haluatko antaa elämäsi minulle?”

Kun rukoilin vuosia sitten johdatusta, Herra sanoi minulle selvästi: ”Mene takaisin New Yorkiin.” Se sana oli minulle mitä epämieluisin! Olin jo valmistautunut jäämään eläkkeelle. Olin aikonut kirjoittaa kirjoja ja julistamaan eri paikoissa. Ajattelin: ”Herra, olenhan jo viettänyt parhaat vuoteni siellä. Älä vaadi minulta tätä.”

Niin, me haluamme kuulla Jumalan äänen, mutta haluamme kuulla sen mukavasti! Emme halua sen järkyttävän itseämme. Mitä varten Jumala antaisi meille johdattavan sanansa, jollei hän ole varma siitä, että tottelemme sitä?

Aabraham oppi kuulemaan Jumalan äänen tottelemalla sitä, minkä oli kuullut ja heti kuultuaan sen! Jumalan käski häntä uhraamaan poikansa Iisakin(ks.1 Moos.22:2). Aabraham totteli sanaa ja hänen kuuliaisuutensa muuttui ihanaksi tuoksuksi, joka kosketti koko maailmaa: ”Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sen tähden että olit Minun äänelleni kuuliainen"(1 Moos.22:18).

Friday, August 19, 2011

HÄNEN ÄÄNENSÄ KUULEMINEN JA TUNNISTAMINEN

Pietari varoittaa viimeisten päivien uskovia siitä, että Saatana tulee heidän luokseen kovaäänisesti koettaen saada heidät pelkäämään. ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä”(1 Piet.5:8).

Tarkoitan tätä: Jos Saatana tekeekin äänensä hyvin kuuluvaksi näinä viimeisinä päivinä, näyttäen voimaansa kadotettujen sielujen joukoille, niin kuinka paljon tärkeämpää on Jumalan ihmisten tuntea Isänsä ääni? Luuletko Herran vain istuvan vieressä katsomassa, kuinka Saatana karjuu maailmalle, sanomatta sanaakaan? Ei ikinä! Jesaja sanoi: “Herra antaa kuulla äänensä” (Jes.30:30).

Aatamin ja Eevan ajoista asti Jumala on puhunut ihmisille. ”Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä”(1 Moos.3:8). Aatami sanoi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin"(1 Moos.3:10).

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Uuden Testamentin loppuun asti Jumala antoi kansansa tuntea äänensä. Profeettojen kirjoissa näemme lauseen ”Ja Jumala sanoi…” kerran toisensa jälkeen. Ihmiset tunsivat ja ymmärsivät Jumalan äänen.

Jeesus vahvisti tätä käsitystä Uudessa Testamentissa, kun hän puhui Hyvästä Paimenesta: ”Lampaat kuulevat hänen ääntänsä… ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä(Joh.10:3 - 4).

Aatami meni pakoon Jumalan ääntä, koska tunsi syyllisyyttä ja häpeää syntinsä tähden. Aivan samassa tilanteessa ovat monet Jumalan ihmiset tänä päivänä: piilossa, peläten Jumalan äänen kuulemista!

Jos haluat kuulla Jumalan äänen, sinun pitää olla valmis siihen, että sielusi puhdistetaan. ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”(1 Joh.1:9).

Thursday, August 18, 2011

MINÄ OLEN SINUN JUMALASI

”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä” (Jes. 41:10).

Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala
On sinun Jumalasi
Hän vapahtaa ja vahvistaa sinua
Niin kuin hänen teki esi-isillesi –
Hän auttaa sinua
Pitää sinua pystyssä,
Varjelee sinua,
Älä pelkää: äläkä arkaile.
Ne, jotka tuntevat hänet omana Jumalanaan,
Saavat ylitsevuotavasti,
Ja heistä tulee vahvoja.
Hän hiljentää vihollisesi ja kostajasi.
Hän voimansa tulee täydelliseksi
Sinun heikkoudessasi,
Sillä hänen kädessään on kaikki voima ja valta
Hän antaa sinulle runsaasti enemmän
Kuin voit anoa tai ymmärtää.
Sinulle hän sanoo:
”Minä olen sinun kanssasi,
Minä olen sinun Jumalasi,
Minä autan sinua.”

Wednesday, August 17, 2011

MENKÄÄ VARASTOHUONEESEEN!

Näin mennään Jumalan varastohuoneeseen ja otetaan kaikki tarvittava:

1. Tule rohkeasti hänen valtaistuimensa eteen ja ano armoa. Sitä tarvitset tullaksesi perille voittajana kaikkien kiusausten ja koetusten jälkeen. Paholaisella on miljoona tapaa saada sinut tuntemaan syyllisyyttä, pelkoa, tuomiota ja masennusta. Hän sanoo sinulle: ”sinä tunnet näin, koska sinun sydämessäsi on roskaa!” Minä lakkasin jo kauan sitten katsomasta sydämeeni, koska se on aina musta. Se on kuitenkin Isäni silmissä valkoinen, koska se on Karitsan veren peittämä! Ei ole väliä sillä, miltä sinusta tuntuu. Katso vain Jumalan Sanasta, mitä Jeesus on tehnyt puolestasi. Hän on pyyhkinyt syytekylttisi puhtaaksi!

2. Muistuta Jumalaa siitä, että hän itse on käskenyt sinun tulla sisälle. Et mennyt Herran luokse sanoen: ”Isä, tahdon kaiken, mitä sinulla on!” Hän se kutsui sinut sisään sanoen: ”Kaikki, mikä on minun, on sinun. Tule ja ota siitä!”

3. Tartu Jumalaa hänen sanastaan! Raamattu sanoo, että me voimme saada kaiken, mikä on hänen, uskomalla. Sinun tarvitsee vain sanoa uskossa: ”Herra Jeesus, anna rauhasi virrata ylitseni, koska olet sanonut, että se on minun! Otan vastaan levon sieluuni.” Et voi tehdä mitään sen hyväksi. Et voi saada sitä alas taivaasta laulamalla ja ylistämällä. Se tulee sinulle, koska se perustuu Jumalan rakkauteen sinua kohtaan. Se ei tule niinkään tunteena kuin Sanana, jonka hän itse on lausunut: ”Minun talossani on yllin kyllin leipää!”

4. Ota Jumalan sana ja moukaroi sillä kappaleiksi kaikki pelkosi, syyllisyytesi ja tuomiosi! Hylkää se kaikki - se ei ole Jumalasta! Voit sanoa: ”Tulkoon paholainen päälleni valheineen. Isäni tietää jo kaiken ja hän on antanut anteeksi ja puhdistanut minut. Minua ei enää kohtaa syyllisyys eikä tuomio. Olen vapaa!”

Rakkaani, jos pyydät Pyhää Henkeä juuri nyt auttamaan sinua käsittämään tämä totuus, että pääset juurtumaan siihen ja perustamaan elämäsi siihen, silloin tulevat päiväsi ovat elämäsi hienoimmat. Voit sanoa: ”Herra Jeesus, tiedän, että varmasti teen vielä virheitä, mutta mikään ei voi järkyttää minua. Sinullahan on kaikki, mitä tarvitsen saadakseni voiton ja elääkseni siinä”.

Tule hänen varastohuoneeseensa ja ota kaikkea, mitä rakastava isäsi on antanut sinulle!

Tuesday, August 16, 2011

LAKKAA ELÄMÄSTÄ KUIN KERJÄLÄINEN

Oletko kyllästynyt elämään kuin kerjäläinen, kun sinulle on kuitenkin annettu kaikki? Ehkä näkökulmasi on väärä. Hellitkö heikkouksiasi, kiusauksiasi ja menneitä töppäilyjäsi? Kun katsot sisimpääsi, omaan sydämeesi, rohkaiseeko näkemäsi sinua? Oletko antanut syyllisyyden hiipiä sisään?

Rakkaani, sinun tulee katsoa Jeesukseen, uskosi alkajaan ja täyttäjään! Kun Saatana tulee osoittaen sydämessäsi olevaan heikkoutta, sinulla on oikeus sanoa: ”Minun Jumalani tietää jo sen ja silti rakastaa minua! Hän on antanut minulle kaiken, millä voin saada voiton ja pysyä siinä!”

”Jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki” (1 Joh. 3:20). Hän tuntee sinut läpikotaisin ja silti rakastaa sinua niin paljon, että voi sanoa: ”Tule sisään ja ota kaikkea, mitä tarvitset. Minun varastohuoneeni on auki!”

Ovet hänen varastohuoneensa ovat apposen ammollaan, ja hänellä on aarteita ylitsevuotavasti. Jumala kehottaa meitä: ”Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan” (Hebr.4:16).

Kuinka monta vuotta olet seisonut ulkopuolella? Sinun Isäsi on kasannut suuria aarteita varastoonsa, etkä sinä ole käynyt ottamassa mitään.

Vertaus tuhlaajapojasta osoittaa meille tämän. Hän sekä meni sisään että otti isänsä aarteita. Hän saattoi elää maallisen elämänsä runsaassa anteeksiantamuksessa, ilossa, rauhassa ja levossa, jotka kuuluivat hänelle. Kun kuolema vei hänet hänen iankaikkiseen perintöosaansa, hän alkoi nauttia täysin siitä, minkä oli tuntenut jo maan päällä.

Vanhempi veli teki tosiaan suuremman synnin. Hänhän pysyi kotona, vaelsi kuuliaisena eikä koskaan pettänyt isäänsä. On synti tuhlata isän perintö aistillisessa elämässä ja pakomatkalla, mutta vielä pahempaa on hyljätä Jumalan suuri rakkaus. Jättää käyttämättä hänen antamansa runsaat varastot, joista hän on maksanut niin suuren hinnan.

Tuhlaajapoikaa ei arvosteltu, moitittu eikä muistutettu synnistä, koska Jumala ei salli synnin olla uudistuksen välineenä. Poika oli todella katunut ja murehtinut Jumalan mielen mukaisesti. Nyt oli aika siirtyä juhlapöytään juhlimaan. Isä sanoi vanhemmalle pojalleen: ”Hän oli kadonnut, mutta on taas kotona. Hän saa anteeksi ja nyt on aika iloita ja olla onnellinen!” (ks. Luuk.15:24).

Monday, August 15, 2011

ILOJUHLAT

”Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni” (Kork.v. 2:4). Tuhlaajapoikavertauksen isän ilo ei ollut täydellistä, ennen kuin hän istui poikansa kanssa juhlahuoneessa. Hänen piti varmistua pojan ymmärtävän, että oli saanut anteeksi ja hänen syntinsä oli pyyhitty pois. Heidän piti istua juhlapöydässä, syömässä lammaspaistia!

Jos olisit sillä hetkellä katsonut sisään ikkunasta, olisit nähnyt nuoren miehen, joka oli juuri saanut ilmestyksen Jumalan todellisesta rakkaudesta: hän tanssi! Musiikki soi ja hän nauroi ja oli onnellinen. Isäkin iloitsi hänestä ja hymyili hänelle! (ks. Luuk.15:25).

Hän ei ollut pelon pilven alla, ei enää kuunnellut vihollisen vanhoja valheita: ”Joudut takaisin sikolättiin! Et ole sellaisen rakkauden arvoinen…” Ei, Hän otti vastaan isänsä anteeksiantamuksen ja totteli hänen sanaansa tulla sisään ja käyttää hyväkseen kaikkea, mitä tarvitsi.

Hän kuuli isänsä kuiskaavan hänelle ja vanhemmalle veljelleen: ”Kaikki, mikä on minun, on teidän. Ei tarvitse enää nähdä nälkää. Teidän ei tarvitse enää olla yksinäisiä, köyhiä, erossa varastohuoneestani.” (ks. Luuk.15:31)

Rakkaani, tässä on Jumalan rakkauden täyteys, sen ydin! Se merkitsee, että vaikeimpina aikoina Jumala ei ainoastaan ota meitä syliinsä ja tuo meitä takaisin, vaan hän sanoo lisäksi: ”Noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa. Minun juhlahuoneessani on runsaasti ruokaa omieni juhlia.”(ks. Luuk.15:22 -24).

Tänään meille annetaan vielä parempi lupaus: ”Oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa”(Ef.3:19–20).

Tässä on Jumalan rakkauden lupaus meille: ”Tarjoan sinulle runsaan, ylitsevuotavan täyteyden: voimavaroja kaikki kriiseihisi, koko elämän ajan. Saat mennä varastohuoneeseeni ja ottaa sieltä kaikkea!”

Friday, August 12, 2011

JUMALAN VARASTOT JA HÄNEN EHDOTON RAKKAUTENSA

Tuhlaajapoikavertaus kertoo kahdesta pojasta. Toinen huomaa päätyneensä umpikujaan omassa varassaan ja toinen ei halua pitää isänsä omaisuutta omanaan. Vertaus kertoo myös isän ehdottomasta rakkaudesta ja voimavaroista, jotka ovat hänen kodissaan.

Nuorempi poika meni isänsä luo ja sanoi: ”Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa. (Luuk. 15:12). Se osa, minkä hän sai ja tuhlasi, edustaa hänen omia kiinnostuksen kohteitaan: lahjojansa, kykyänsä, kaikkea sitä, minkä turvin hän aikoi kohdata elämän ja kaikki sen ongelmat. Hän sanoi: ”Minulla on älyä, nokkeluutta, hyvä tausta. Minä voin lähteä ja elää omillani”.

Nuoremman pojan asenne kuvaa uskovia tänä päivänä. Kuinka nopeasti meiltä loppuvatkaan omat keinot, kun asiat alkavat mennä vinoon. Kuinka nopeasti panemmekaan likoon kaiken, mitä meissä on! Saatamme keksiä ulospääsyn joistakin ongelmista ja löydämme sisäistä voimaa joihinkin koettelemuksiin, mutta tulee aika, jolloin nälänhätä iskee sieluumme!

Löydät itsesi tiesi päässä, etkä enää tiedä, mihin kääntyä. Ystäväsi eivät voi auttaa sinua. Jäät yksin tyhjänä, kipeänä, eikä sisälläsi ole enää mitään, johon voisi turvata. Olet tuhlannut itsesi. Olet mennyttä miestä! Sinulle on jäänyt jäljelle vain pelko, masennus, tyhjyys ja toivottomuus!

Vieläkö roikut paholaisen sikolätissä, velloen tyhjyydessä, nääntymässä kuolemaan? Niin tapahtui tuhlaajapojalle. Hänelle ei jäänyt mitään, mihin olisi turvannut. Hän oli käyttänyt kaikki omat varansa loppuun ja tajusi, minne omahyväinen itseriittoisuus oli hänet vienyt. Mikä hänet sitten lopulta sai menemään itseensä? Se tapahtui, kun hän muisti runsauden isänsä kodissa! Hän sanoi: ”Näännyn täällä nälkään. Isäni kodissa on tarpeeksi leipää!” Hän päätti lähteä takaisin ja ottaa käyttöön isänsä runsaat varastot!

Mikään tässä vertauksessa ei osoita tuhlaajapojan palanneen isäänsä kohtaan tuntemansa rakkauden tähden. Hän kyllä katui. Itse asiassa hän meni polvilleen ja rukoili: ”Isä, olen pahoillani! Olen tehnyt syntiä sinua ja taivasta vastaan. En ole sen arvoinen, että voisin tulla taloosi.” Hän ei sanonut: ”Isä, tulin takaisin, koska rakastan sinua!”

Tästä siis käy ilmi, että Jumalan rakkaudessa meitä kohtaan ei ole ehtoja. Se ei riipu meidän rakkaudestamme häntä kohtaan. Totuus on, että hän rakasti meitä, vaikka meidän sydämemme oli kaukana hänestä. Sellaista on ehdoton rakkaus!

Thursday, August 11, 2011

AARTEET KIRKKAUDESSA

Et voi erottaa Jumalan huolenpitoa hänen rakkaudestaan, joka on varannut meidän käyttöömme mittaamattomia aarteita kirkkaudessa. Hän on varustanut meidät kaikkiin elämämme kriiseihin, jotta pystyisimme elämään voitokkaasti kaiken aikaa!

Rukoilin viikkokaupalla: ”Herra, tahdon tuntea sinun sydämesi. En kykene saamaan rakkautesi ilmestystä kirjastoni kirjoista, en edes kaikkein pyhimmiltä koskaan eläneiltä miehiltä. Se voi tulla vain sinulta. Tahdon oman ilmestykseni rakkaudestasi, suoraan sydämeltäsi! Tahdon nähdä selvästi, että se muuttaa vaellukseni sinun kanssasi ja myös julistustehtäväni.”

Kun rukoilin, en tiennyt, mitä voisin odottaa. Olisiko hänen rakkautensa ilmestyminen rajua sydämeeni tulvivaa kirkkautta? Tulisiko se näkynä, joka saisi minut huohottamaan? Olisiko se tunne, että olen hyvin erityinen hänelle, hänen kätensä kosketus niin todellisena, että se muuttaisi minut lopullisesti?

Ei, Jumala sanoi minulle yksinkertaisen pienen jakeen: ”Jumala rakasti niin… että hän antoi…”(Joh.3:16). Hänen rakkautensa on sidottu kirkkaudessa oleviin aarteisiin, joista hän jakaa meille runsaasti!

Raamattu sanoo, että rakkautemme Herraa kohtaan tulee näkyviin kuuliaisuudessa hänelle. Hänen rakkautensa meitä kohtaan sen sijaan näyttäytyy toisella tavalla: antamisessa! Et voi tuntea häntä rakastavana Jumalana, ennen kuin näet hänet antavana Jumalana. Jumala rakasti meitä niin, että antoi Pojassaan Jeesuksessa Isän kaikki aarteet, kirkkauden ja runsauden, sillä hän antoi meille hänet! Kristus on Jumalan lahja meille.

”Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi”(Kol.1:19). ”Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää”(Kol.2:9 -10). Toisin sanoen: ”Hänessä teillä on kaikki talletettuna, kaikki mitä tarvitsette”.

Vain harvat uskovat ottavat aikaa saadakseen, mitä Jumala tarjoaa ilmaiseksi. Me emme pyri siitä osallisiksi tai ota sitä omaksemme tai Kristuksen aarteita, jotka ovat kirkkaudessa!

Mikä järkytys meitä odottaakaan päästessämme kirkkauteen! Silloin Jumala näyttää meille kaikki rakkautensa tallettamat aarteet ja sen, kuinka vähän niitä käytimme.

Wednesday, August 10, 2011

JUMALAN RAKKAUTEEN LUOTTAMINEN

Pyhä Henki on johtanut minut rukoilemaan Jumalan rakkauden syvempää ymmärtämistä. Kun olin lukenut 1 Joh.4:16, käsitin, kuinka vähän tiedän elämästä ja vaelluksesta Jumalan rakkaudessa. ”Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä”.

Useimmat uskovat tietävät uskonopin Jumalan rakkaudesta heitä kohtaan. He ovat oppineet Raamatusta ja ovat kuulleet julistusta siitä. Silti heidän ymmärryksensä on helposti erään lastenlaulun rajoissa: ”Jeesus meitä rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa.”

Uskon, että Jumala rakastaa meitä, maailmaa ja kadotettuja, mutta uskoni on kovin käsitteellistä. Eivät monetkaan uskovat pysty sanomaan vakuuttavasti: ”Kyllä, tiedän Jeesuksen rakastavan minua, koska ymmärrän, mitä hänen rakkautensa merkitsee. Se on päivittäisen vaellukseni perusta!”

Uskovien päivittäinen vaellus ei ole uskomista rakkauden Jumalaan. Sen sijaan eletään syyllisyyden, pelon ja tuomion pilven alla. Jumala ei pelastanut sinua elämään tuomion alla. Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24).

”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen”(Room. 8:1, 4). Kaikki syyllisyys ja tuomio ovat selvästi peräisin paholaiselta. Yksi sanan tuomio merkityksistä on ”viha”. Se ilmaisee, että et joudu hänen tuomionsa alle, vaan olet tuomiopäivänä vapaa hänen vihastaan. Toisaalta sana tuomio on myös ”tunne siitä, ettei koskaan täytä mittaa.” Raamattu opettaa meille, ettei uskovan pidä koskaan tuntea niin!

”Hän antaisi Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä”(Ef.3:17-19).

Juurtuneina ja perustuneina tarkoittaa tässä ”rakentaa allesi syvä ja vakaa ymmärrys ja tieto siitä, että Jumala rakastaa sinua.” Toisin sanoen tieto Jumalan rakkaudesta sinua kohtaan on se perustava totuus, jonka päälle kaikkien muiden totuuksien täytyy rakentua!
Jumala rakastaa sinua!

Tuesday, August 9, 2011

PUE MINUT, JEESUS

”Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet” (Ef. 6:11).

Rakas Jeesus,

Olet käskenyt minun vastustaa paholaista ja niin hän pakenee minusta,
Mutta minulla ei ole voimaa vastustaa.
Sinulla on kaikki tarvitsemani voima ja vastustuskyky,
Niin anna minulle voimaa vastustaa.
Olet sanonut, että voisin siirtää vuoria,
Jos minulla vain olisi uskoa sinapinsiemenen verran;
Vuoreni ei kuitenkaan siirry,
Vaikka uskoni sinuun on niin suuri
Kuin voin käsittää.
Sinä olet tehnyt taivaat ja maan;
Anna vuoreni siirtyä.
Sinä sanoit: ”Paetkaa paholaista!”
Niin minä juoksin lujaa karkuun,
Mutta synti sai minut kiinni
Yritykseni hienoimmalla hetkellä.
Sinulla on voima
Kaiken vihollisen vallan yli
Ihmeillä, merkeillä ja tunnusteoilla.
Päästä minut Saatanan ansasta.
Minulla ei ole edes voimaa pukeutua koko sota-asuun,
Pue siis sinä minut kilvenkantajanani.
Tee minulle se, mitä en pysty itse tekemään puolestani.

Monday, August 8, 2011

JOOSEF VASTASI HENGEN KUTSUUN

Jumalan Henki on kaikkina aikoina kutsunut ihmiskuntaa luokseen, pyhyyteen, sydämen puhtauteen, Jumalalle erotettuun elämään. Jokaisesta sukupolvesta tähän kutsuun vastaa jäännös. Joosef vastasi Jumalan kutsuun hyvin nuorena. Hänen kymmenen vanhempaa veljeään saivat saman kutsun antautua ja vaeltaa vanhurskaasti, mutta he valitsivat maailmallisen elämän!

Ainakin kahdessa tilanteessa kaikki Jaakobin pojat saivat hyvin selvän Hengen kutsun. Ensimmäinen oli rakentaa alttari Israelin Jumalalle (1Moos.33:18 -20). Jaakob kutsui poikansa alttarin ääreen ylistämään hänen kanssaan, polvistumaan Herran eteen ja seuraamaan häntä. Joosefin veljet sen sijaan kääntyivät koston ja verenvuodatuksen tielle!

Toisen kerran Jumala kutsui näitä kymmentä Beetelissä. Jaakob tiesi, että hänen poikansa palvelivat epäjumalia ja hylkäsivät Jumalan kutsun puhtauteen ja vanhurskauteen. Niinpä hän varoitti heitä: ”Poistakaa vieraat jumalat, joita teillä on keskuudessanne, puhdistautukaa ja muuttakaa vaatteenne. Ja nouskaamme ja menkäämme Beeteliin, rakentaakseni sinne alttarin Jumalalle" (1 Moos. 35:2-3).

Tämä oli selvin kutsu koko Jumalan sanassa! Lause ”muuttakaa vaatteenne” merkitsee hepreaksi moraalista ja hengellistä mielen ja sydämen puhdistautumista. Ulkonaisesti Jaakobin pojat antautuivat: ”Niin he jättivät Jaakobille kaikki vieraat jumalat, jotka olivat heidän hallussansa, sekä renkaat, jotka olivat heidän korvissaan” (1Moos.35:4). Heidän kääntymisensä oli kuitenkin pinnallista. Ei heidän sydämensä todellisesti muuttunut. He palasivat kapinaan, vihaan, kateuteen ja vihanpitoon!

Joosef oli erilainen kuin veljensä: hänen parannuksen tekonsa tuli sydämestä. Hän oli vastannut Hengen kutsuun ja päättänyt seurata Herraa. Pahan ympäristönsä keskellä Joosef piti kätensä ja sydämensä puhtaina.

Joosef lähetettiin niitylle auttamaan veljiään perheen laumojen paimentamisessa. Pian hän kuitenkin tuli murheelliseksi, kun veljet puhuivat ja elivät kuin pakanat! Hänen puhdas sydämensä murtui oman perheensä pahuuden takia.

”Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan” (1 Moos.37:2). Joosef kevensi sydäntään isälleen: ”Et voisi uskoa, miten he elävät, isä. He puhuvat sinun Jumalaasi vastaan. He murehduttavat hänet.”

Yksi Joosef-seuran tavaramerkeistä on murehtia synnin tähden! He ovat hyljänneet kaikki epäjumalat ja rakastavat Jeesusta, heidän sydämensä liekehtii hänen pyhyydestään! He näkevät maassa olevan synnin, mutta murehtivat erityisesti seurakunnassa asuvasta synnistä. He rukoilevat sydämestään: Oi, Isä, katso mitä tapahtuu sinun omien lastesi keskuudessa!” Jos kuulut tähän viimeisten päivien seuraan, et voi olla näkemättä syntiä. Pikemminkin jokin sinussa varmasti nostaa päänsä ja sanoo: Oi, Jumala, en kestä sitä, mitä tehdään sinun nimessäsi!” Sinä alat rukoilla, ei ihmisiä vastaan, vaan paholaisen voiman salateitä vastaan Jeesuksen Kristuksen seurakunnan sisällä!

Friday, August 5, 2011

JOOSEFIN SUURIN KOETUS OLI JUMALAN SANASSA!

”Hän oli lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi… siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi”(Ps.105:17,19). Joosefia koeteltiin ja testattiin monella tapaa: vaikein oli sana, jonka hän oli saanut Jumalalta!

Mieti, mitä kaikkea hän sai kestää: seitsemäntoistavuotiaana hänet riisuttiin alasti ja heitettiin kuoppaan kuolemaan nälkään. Hänen kylmäsydämiset veljensä nauroivat hänen armonaneluilleen. He myivät hänet ismaililaisille kauppiaille, jotka veivät hänet karavaaninsa mukana Egyptiin orjakauppaan ja myivät tavalliseksi orjaksi.

Joosefin suurin koetus ei kuitenkaan ollut veljien hylkääminen tai inhimillinen nöyryytys joutuessaan orjaksi tai heitetyksi vankilaan. Ei, Joosefin mieltä hämmensi eniten se, että hän oli kuullut Jumalan puhuvan hänelle selvän sanan!

Jumala oli näyttänyt Joosefille unien kautta, että hänelle annettaisiin suuri valta, jolla hän voisi kirkastaa Jumalan kunniaa. Hänen veljensä kumartaisivat maahan asti hänen edessään, ja hänestä tulisi monien ihmisten pelastaja.

En usko, että tämä oli mikään ”minä-itse”-matka Joosefille. Hänen sydämensä oli niin kiinnittynyt Jumalaan, että tämä sana antoi hänelle nöyrän tunteen päämäärästään: ”Herra, sinä olet laittanut kätesi minun päälleni. Siksi minulla on osa sinun suuressa, iankaikkisessa suunnitelmassasi.” Joosefia siunasi tieto siitä, että hän olisi tärkeä henkilö Jumalan tahdon toteutumisessa. Olosuhteet Joosefin elämässä vain olivat päinvastaiset, kuin Jumala oli antanut hänen ymmärtää. Hän oli orja, hänen piti kumartaa! Kuinka hän voisi uskoa, että hänestä jonakin päivänä tulisi suurten kansanjoukkojen pelastaja, kun hän itse oli orjana! Hän varmaan ajatteli: ”Tässä ei ole mitään järkeä. Kuinka Jumala voisi käskeä minun askeleeni viemään vankilaan, unohduksiin? Jumala sanoi, että minä saisin siunauksen, mutta ei hän mitään tällaista sanonut!”

Joosef palveli kymmenen vuotta uskollisesti Potifarin talossa. Kaiken päätteeksi hänen tuomittiin epäoikeudenmukaisesti, valheiden takia. Hänen voittonsa kiusauksesta suostua Potifarin vaimon syliin vei hänet vankilaan. Niinä aikoina hänellä oli varmaan kauheita epäilyksiä: ”Kuulinko oikein? Mahtoiko oma ylpeyteni vain keksiä nämä unet? Olisivat veljeni sittenkin oikeassa? Ehkä tämä tapahtui minulle vain, koska sain kuritusta jonkinlaisen itsekkään halun takia!”

Rakkaani, on ollut aikoja, jolloin Jumala on näyttänyt minulle asioita, joita hän on halunnut minulle: julistustehtävän, palvelutehtävän, käyttökelpoisuuden takia. Jokaisessa tapauksessa olosuhteet olivat aivan saamani sanan vastakohtia. Sellaisina aikoina ajattelin: ”Oi, Herra, tämä ei voi olla sinun sanasi. Sen täytyy tulla omasta lihastani.” Minua on koeteltu Jumalan minulle antamalla sanalla, mutta hän on antanut lupauksensa ja me voimme luottaa niihin kaikkiin!

Thursday, August 4, 2011

JOKAINEN SANA JA LUPAUS TOTEUTUI

Joosef eli elämänsä pimeimpiä hetkiä. Hän oli yksinäinen, masentunut, luopumassa unistaan ja epäili paikkaansa Jumalassa. Yhtäkkiä yksi kuninkaan vartijoista kutsui häntä: ”Joosef! Peseydy, Faarao kutsuu sinua!”

Sillä hetkellä varmaan Jumalan Henki tuli vahvasti Joosefin päälle. Hänen sydämensä hypähti jännityksestä. Hän alkoi ymmärtää, mistä oli kyse.
Kun Joosef ajoi partaansa ja kampasi tukkaansa, hän varmasti ajatteli: ”Nyt alkaa se, minkä Jumala lupasi minulle. Nyt tiedän kuulleeni hänestä! Paholaisella ei ole ollut mitään valtaa, eikä elämäni ole mennyt hukkaan. Jumala on johtanut kaikkea koko ajan!”

Kohta Joosef seisoi faaraon edessä, joka kertoi hänelle unensa. Joosef antoi unien selityksen tulevasta nälänhädästä ja käski faaraon koota ja varastoida viljaa: ”Nyt valitkoon siis farao ymmärtäväisen ja taitavan miehen ja asettakoon hänet Egyptin hallitusmieheksi”(ks.1 Moos.41).

Faarao katsoi ympärilleen ja kääntyi Joosefin puoleen: ”Sinä, Joosef! Sinut minä nimitän toiseksi hallitsijaksi. Vain minulla on enemmän valtaa maassa kuin sinulla. Sinä saat hallita kaikkea!”

Kuinka pian kaikki muuttui! Tuli se päivä, että Joosef seisoi veljiensä edessä ja saattoi sanoa: ”Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän saisi aikaan sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitäisi hengissä paljon kansaa(1 Moos.50:20).

Wednesday, August 3, 2011

JOOSEF JA JUMALAN SUOSIO

Suosiiko Taivaallinen Isämme joitakin omia lapsiaan? Sanooko Raamattu, että Jumala ei kunnioita henkilöitä? Pelastukseen ja ihaniin lupauksiinsa nähden Jumala kohtelee kaikkia yhtäläisesti. Kuitenkin hän myös suosii erityisesti niitä, jotka vastaavat kokosydämisesti hänen kutsuunsa ja antavat elämänsä täysin hänelle!

Job sanoi: ”Elämän ja armon olet sinä minulle suonut” (Job 10:12). Daavidin sanoja ovat: ”Sillä sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, sinä suojaat häntä armollasi niin kuin kilvellä”(Ps.5:12).

Taivaallinen isämme pukee erityisellä tavalla ne, jotka antavat sydämensä kokonaan hänelle: ”Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niin kuin pappi, ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu”(Jes.61:10).

Joosef vastasi Hengen kutsuun, antaen kaikkensa. Isänsä suosion merkiksi hän sai viitan, joka erotti hänet muista. Isän suosio tuli hänelle kalliiksi! Se maksoi Joosefille ihmissuhteet, ja hän joutui hyljeksityksi, väärinymmärretyksi ja pilkan kohteeksi: ”Kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti(1 Moos. 37:4)

Miksi Joosefin veljet kääntyivät häntä vastaan? Vastauksen avain on jakeessa 11: “Ja hänen veljensä kadehtivat häntä”. Kun he näkivät Joosefin saaman viitan, he ymmärsivät sen puhuvan erityissuosiosta, vanhurskaudesta. He vihasivat sitä, koska se muistutti heitä Hengen kutsusta, jonka olivat hyljänneet! Joosef oli elävä moite heidän omalle puolisydämiselle elämäntavalleen!

Joosefin veljet istuskelivat yhdessä juoruillen ja puhellen omiansa. Heidän sydämiänsä askarruttivat maat, omaisuus, tulevaisuus, mutta Joosefin sydän oli toisaalla. Hän puhui Jumalan asioista, yliluonnollisista. Jumala oli antanut hänelle unia, jotka noihin aikoihin tarkoittivat samaa kuin Jumalan äänen kuuleminen.

Ympärilläsi olevat penseät uskovat haluavat puhua autoistaan, taloistaan ja työstään, mutta sinä mieluummin puhut iankaikkisista asioista, mitä Jumala on sanonut sinulle. Pian sinusta tulee elävä moite heidän puolisydämisyydelleen. He kadehtivat sinua, koska sinä edustat Pyhän Hengen kutsua, jonka he ovat hyljänneet!

Joosef on toista maata ja se ero saattoi veljet vihaamaan ja kadehtimaan häntä. Rakkaani, samaa tapahtuu sinulle, jos olet myyty Jeesukselle!

Tuesday, August 2, 2011

JOOSEF- SEURA

Tahdon esitellä sinulle Joosef- seuran. Se on viimeisten päivien uskovien yhteisön kaltainen, täysin Herralle antautunut. He ovat joka päivä yhteydessä Jumalaan. Heitä johtaa Pyhä Henki aivan elämän pikku yksityiskohtia myöden. Nyt he tulevat juuri suurista koetuksista ilmestyksen, viisauden ja hedelmällisyyden paikkaan. Jumala toimii heissä antaen heidän tuntea totuutensa ja viisautensa. Hyvin pian hän myös kutsuu heidät, niin kuin hän kutsui Joosefin!

Seurakunta kärsii parastaikaa suurelta osaltaan suurta hengellistä nälänhätää: pinnallisia saarnoja, kuolleita kuulijoita, ”elävää” jumalanpalvelusta, joka ei perustu vanhurskaaseen elämään.

Jaakobin heimon seitsemänkymmentä jäsentä olisi kuollut suureen maailmanlaajuiseen nälänhätään (ja kaikki Israelille annetut lupaukset olisivat tuhoutuneet), jollei Jumala olisi toiminut edeltä. Seitsemisenkymmentä vuotta ennen nälänhädän iskemistä Jumala jo oli alkanut toteuttaa suunnitelmaansa kansansa pelastamiseksi tuholta.

Jumala lähetti Joosefin Egyptiin! Hän teki työtään tässä miehessä parikymmentä vuotta. Joosef joutui eristykseen, koetuksiin. Jumala valmisti häntä arvovaltaiseen tehtävään. Joosefista tulisi Jumalan valittujen pelastaja. Joosefia pidettiin poissa parrasvaloista, jotta hän tulisi valmiiksi edessä olevaan tuhon ja kuoleman päivään!

Rakkaani, aivan yhtä varmasti kuin Jumala eristi Joosefin, hänellä on tänä päivänä Joosef-seura, joka on salattu kaikilta silmiltä. He ovat kipujen pätseissä, koetusten vankiloissa, taistelutantereilla ja kiusauksissa. He kuolevat tälle maailmalle, eivät halua mitään sen maineesta, kunniasta, rahasta tai nautinnoista. Heillä on yhä suurempi nälkä olla aina vain lähempänä Jeesusta, tuntea hänen sydämensä ja äänensä.

Et varmaan ymmärrä Joosef-seuran kaikkia ihmeellisiä koetuksia, kiusauksia ja vaivoja elämässäsi. Jos sinun sydämesi on päättänyt seurata Kristusta, voit levätä siinä varmuudessa, että Jumalalla on tarkoituksensa kaikessa. Hän tahtoo saada sinut mukaan Joosef-seuraansa!

Monday, August 1, 2011

JUMALA TEKEE UUTTA

Kuinka usein kuulet uskovien sanovan: “Jumala tekee seurakunnassaan uutta”? ”Uudella” viitataan ehkä herätykseen, Hengen vuodatukseen, Jumalan ilmestymiseen tai hänen tekoonsa.

Miten usein tämä ”uusi” kuoleekaan pois saman tien. Kun se on häipynyt, ei siitä näy jälkeäkään. Tämä osoittaa, ettei koko juttu ollutkaan Jumalasta. Tosi asiassa kristityt sosiologit ovat huomanneet tällaisten ilmiöiden toistuvan keskimäärin viiden vuoden välein.

Henkilökohtaisesti uskon, että Jumala kyllä tekee seurakunnassaan uutta tänä päivänä. Tätä Hengen työtä ei voi havaita vain yhdessä paikassa. Sitä tapahtuu joka puolella maailmaa.

Jumala ei ala seurakunnassaan uutta, ennen kuin hän poistaa vanhan. Tämän raamatullisen periaatteen osoittaa vuosisatainen kirkkohistoria. Sitä todistaa niin Vanha kuin Uusikin Testamentti. Se on Jumalan todellista taloudenhoitoa. Jeesus käytti asiasta vertausta: uutta viiniä ei panna vanhoihin leileihin(ks. Mark.22).

Vanha Testamentti kertoo Siilosta tämän periaatteen esikuvana. Siinä vanha poistetaan ja uusi tulee sen sijaan. Tuomarien aikana Jumala pystytti pyhäkkönsä tähän kaupunkiin(ks. Tuom.18:31). Siilosta, jossa oli Herran pyhäkkö, tuli koko Israelin hengellisen elämän keskus. Nimi Siilo merkitsee ”se, mikä on Herran”. Se puhuu Jumalaa edustavista asioista ja kuvaa hänen olemustaan ja luonnettaan. Jumala puhui kansalleen Siilossa. Siellä Samuel kuuli Jumalan äänen, ja siellä Herra ilmaisi tahtonsa hänelle (ks.1 Sam. 1).

Herra lakkasi puhumasta Siilossa, koska papeista tuli laiskoja ja aistillisia. Samalla koko kaupunki korruptoitui. Jumala sanoi Samuelille: ”Siilosta on tullut niin paha, ettei se enää edusta minua. Tämä pyhäkkö ei enää ole minun. Olen väsynyt siihen.” Niin Herra kohotti läsnäolonsa pyhäköstä ja kirjoitti sen oven yläpuolelle ”Iikabod”. Se merkitsee ” Herran kunnia on mennyt”.

Herra poisti vanhan perin juurin, mutta nosti taas kerran esiin uuden. Sen jälkeen Jerusalemin temppeli tuli tunnetuksi ”Herran huoneena” ja Jumala puhui kansalleen siellä.

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor.5:17).