Thursday, August 30, 2012

TÄLLAISEN HENGEN VUODATUKSEN HALUAISIN NÄHDÄ

Meidän seurakuntamme viettää paljon aikaa rukouksessa. Olemme vähän aikaa sitten lisänneet ohjelmaamme 24-tuntisen ja 30-päiväisen rukousketjun. Mitä me oikeastaan rukoilemme? Mitä etsimme?

Kun minä kasvoin seurakunnassa, isäni ja isoisäni puhuivat alituiseen tulevasta suuresta herätyksestä. Evankelistat puhuivat siitä leireillä: ”Suuri herätys on tulossa. Jumala on kokoava ihmisjoukot valtakuntaansa.”

Kaiken tämän puheen ytimessä oli kuitenkin ajatus: ”Meidän ei tarvitse mennä kaduille etsimään ihmisiä. Voimme olla juuri tässä ja rukoilla, ja Pyhä Henki vetää ihmiset sisään”.

Herätyksen määritelmä on: ”Sen herääminen tai kuolleista nouseminen, joka on vaarassa muuttua ruumiiksi”. Se merkitsee ”kuolleen seurakunnan herättämistä, elävöittämistä, henkiinherättämistä, niin että jumalattomat tuntevat vetoa mennä sisään porteista.”

Rakas lukija, ei seurakunnan ole määrä tulla herätetyksi kuolleista. Meidän ei pitäisi joutua rukoilemaan suurta herätystä. Sillä aikaa kun olemme rukoilleet herätystä, kauheita asioita on tapahtunut maassamme.

Kaupunkimme ovat syttymässä tuleen. Kansa tyydyttää itseään seksillä, nautinnoilla, urheilun epäjumalan palvelemisella. Joka toinen avioliitto päättyy eroon. Olemme menettäneet kokonaisen sukupolven nuoria kyynisyydelle, kovuudelle ja arvojen luhistumiselle.

Meidän kaupungeistamme nousevat nälkäisten ja surkeitten lasten sopertavat äänet kuin ukkosilma. Homoseksuaalit vaativat avio-oikeuksia. Sadat epätoivoiset isät ja äidit kuljeksivat kaduilla etsien työtä.

Mitä seurakuntien pitäisi tehdä näille asioille? Raamattu sanoo, että tavatessamme inhimillistä hätää meidän tulisi antaa itsemme apuun lähimmäistemme hätään. Jos me tottelemme käskyä olla myötätuntoisia maailmaa kohtaan, niin meistä tulee hyvin kasteltuja puutarhoja. ”Jos taitat leipäsi isoavalle … kun näet alastoman, vaatetat hänet …jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun … Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi...(ks. Jes.58:5- 12) sinä olet oleva niin kuin runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu”(jae 11).

Jumala tahtoo jokaisen meistä olevan osa hänen myötätuntoista sydäntään maailmaa kohtaan.

KESKITY AUTTAMAAN TOISIA

Meidän ei pitäisi joutua kulkemaan omien naapureittemme ohi, jotta saisimme nähdä hienoimman kuviteltavissa olevan herätyksen. Jumala sanoo johtavansa meitä ja antavansa meille jatkuvasti omat tarpeemme, jos haluamme jakaa leipämme nälkäisille, tuoda köyhiä kotiimme, vaatettaa alastomat ja antaa oma sielumme nälkää näkeville ja kärsiville.

Meistä tulee runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu (ks. Jes.58:10- 11).

Jumala sanoo meille: ”Keskity auttamaan muita! Etsi köyhiä ja kipeitä ja minä vastaan sinulle, ohjaan sinua ja tyydytän sinut. Olet oleva elämän lähde toisille eikä sinun siunauksesi lopu koskaan.”

Jos et oikein pidä tästä Vanhan Testamentin opetuksesta, kuuntele, mitä Jeesus sanoi Uudessa Testamentissa: ”Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastomana tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?' Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään" (Matt.25:42- 46).

”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?” (1 Joh.3:17).

Tässä kohden saatat sanoa: “Haluaisin myötäelää, auttaa tarvitsevia. Miten voin muuttua?”

Voin sanoa vain, että Jumala vastaa tähän rukoukseen: ”Herra, näen kaiken inhimillisen tarpeen ympärilläni. Tiedän, että ympäristöni voi nähdä vain sen Jeesuksen, jonka he näkevät minussa ja seurakunnassani. Jumala, sinun pitää johdattaa minua. Olen valmis avaamaan kukkaroni, kotini, antamaan aikani, näytä Herra minne mennä.” Lepää varmana siitä, että Jumala tuo nuo tarvitsevat kotiovellesi.

Wednesday, August 29, 2012

JEESUS JA MYÖTÄTUNTO

Jeesus oli maan päällä ollessaan Jumalan myötätunnon ruumiillistuma. Raamattu kertoo jatkuvasti, että Kristuksen ”kävi sääli” kärsiviä ihmisiä(ks. Mark.6: 34, (:2). Jos tämä oli totta ensimmäisellä vuosisadalla, minkälaista murhetta Herran sydämessä mahtaakaan olla nyt?

Uskon, että Jumala voi vain pidättäytyä ennen ajan päättymistä, tuhoamasta kaikkea. En usko, että hän on vain jokin lempeä henki, joka istuu taivaassa, täysin välinpitämättömänä tämän maailman irrallaan olevista, kauheista henkivalloista. Ei, hän on myötätuntoinen Isä, jota lastensa kärsimykset ahdistavat.

Raamattu sanoo: ”Hänen laupeutensa ei ole loppunut”(Val.v. 3:22). ”Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa”(Ps.86:15).

Luemme uskomattomasta tapahtumasta: ”Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät”(Matt.15:30).

Voitko kuvitella tämän näyn: Jeesuksen ympärillä satoja sairaita ihmisiä istumassa ja makaamassa maassa. Pieniä lapsia, jotka olivat liian sairaita pystyäkseen istumaan, ihmisiä huutamassa apua, ääntelehtien tuskasta, kuumeisina, riivattuina, raihnaina, epätoivoisina.

Jeesus ei käännyttänyt heitä pois. Hän teki parantamis- ja vapauttamisihmeitä. Mykät puhuivat, rammat kävelivät, sokea näki, sairas ja raihnainen oli yhtäkkiä ehjinä. Jokaisen parantamisen jälkeen ihmiset painautuivat lähemmäksi. Uskon, että ihmiset ottivat sairaat lapsensa syliin ja työntyivät eteenpäin, kun taas opetuslapset yrittivät säilyttää järjestyksen.

Nämä ihmiset olivat olleet erämaassa kolme päivää ilman ruokaa ja olivat nyt nälissään. Silloin Jeesus sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa… enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla"(Matt.15:32).

Jumala haluaa meidät jokaisen osalliseksi hänen tälle maailmalle myötätuntoisesta sydämestään. Jos tahdot sen, hän lähettää tarvitsevia ovenpieleesi. Luovuta itsesi Herran käyttöön, niin hän avaa sinulle oven. Silloin tulet tuntemaan hänen myötätuntoisen sydämensä.

Tuesday, August 28, 2012

USKON PELON VOITTAMINEN by Gary Wilkerson

Ihmisillä on kaikenkaltaisia pelkoja. Psykologit sanovat, että melkein kaikki pelkäävät kuolemaa. Toiset pelkäävät yksin olemista, monet taas suuria ihmisjoukkoja. Toisille yleisön edessä puhuminen on pelottavaa.

Jotkut meistä jäävät ilman elämän suurimpia lahjoja pelon takia. Jumala tahtoo synnyttää tiettyjä asioita sydämeesi, mutta jäät niitä vaille, koska pelkäät ottaa uskon riskin. Tämä on pakollista, jos mielit osalliseksi siitä, mitä Jumalalla on.

Monia vuosia sitten vaimoni ja minä asuimme New Yorkin kaupungissa ja olimme työssä Times Square Church’issä. Herra puhui meille selvästi siitä, että meidän pitäisi lähteä Lontooseen perustamaan siellä uuden seurakunnan. Se oli suuri riski ja aika pelottavakin. Meillä ei ollut paljon varoja emmekä tunteneet monia ihmisiä Englannissa, mutta olimme päättäneet luottaa Jumalaan.

Meillä oli ollut odottamassa asunto Lontoossa, mutta juuri muutama viikko ennen lähtöpäivää, asuntoasia peruuntui. Mitä meidän pitäisi tehdä nyt?

Meidän oli määrä viettää muutama viikko Etelä-Afrikassa ohjaamassa ryhmää lyhytaikaiseen lähetystyöhön, ennen kuin muuttaisimme Englantiin. Siellä asuimme erään eteläafrikkalaisen liikemiehen kotona. Eräänä aamuna hän kysyi minulta:

”Oletko kunnossa?” Vastasin olevani vähän huolissani jostakin. Sitten kerroin hänelle suunnitelmastamme muuttaa Lontooseen. Jaoin hänelle myös huolen siitä, että meillä ei ollut siellä asuinpaikkaa.

”Minä rakastan Lontoota ja itse asiassa omistan siellä talon”, liikemies sanoi. Muutaman päivän kuluttua hän sanoi minulle: ”Tässä on avain talooni. Voitte käyttää sitä, milloin haluatte.”

Olin ollut huolissani siitä, että meidän ehkä pitäisi peruuttaa suunnitelmamme, mutta Jumala toimi! New Yorkissa asuvan avioparin piti lähteä Etelä-Afrikkaan löytääkseen kodin Lontoossa. Vain Jumala voi orkestroida jotakin tällaista!

Uskon, että Jumala panee meidät tekemään asioita, jotka näyttävät vaikeilta, mutta paljastuvat myöhemmin Jumalan aikomiksi. Kun tällaista tapahtuu, sinä kuljet ympäriinsä luottaen ja rohkeana sydämessäsi, tietäen, että Jumala huolehtii.

Friday, August 24, 2012

MYÖTÄTUNNON LIIKUTTAMA

Myötätunto ei ole vain sääliä tai sympatiaa. Se on enemmän kuin liikuttumista kyyneliin asti tai tunnekuohua. Myötätunto tarkoittaa sääliä ja armahdusta, joita seuraa halu auttaa muuttamaan asioita. Oikea myötätunto vie meidät tekemään jotakin!

Kerran Jeesus poikkesi erämaahan rukoilemaan. Kun kansajoukko sai selville, missä hän oli, he seurasivat häntä jalan ja toivat hänen luokseen halvaantuneet, sokeat, kuolevat, riivaajien kiusaamat ihmiset. Raamattu kertoo: ”Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa”(Matt.14:14).

Jos Jeesusta olisi leimannut nykyaikainen ajattelu, hän olisi koonnut opetuslapsensa komiteanistuntoon analysoimaan ongelmia ja puhumaan synneistä, jotka olivat vieneet ihmiskunnan sellaiseen tilaan. Hän olisi osoittanut kuolaavia riivattuja ja sanonut kyynelöiden: ”Katsokaa, mitä synti tekee ihmiselle. Eikö ole traagista?”

Tai hän olisi voinut sanoa, niin kuin monet ulkokultaiset ihmiset: ”Katso, minä tunnen sinun tuskasi. Olen tehnyt paljon työtä palvellakseni sinua, mutta nyt olen väsynyt ja minun pitää puhua Isäni kanssa. Myöhemmin kutsun opetuslapseni yhteen rukouskokoukseen ja me rukoilemme sinun tarpeittesi puolesta. Mene nyt rauhassa.”

Tämä on nykyajan teologiaa pähkinänkuoressa. Jokainen haluaa rukoilla, mutta harva toimia.

Matteuksen evankeliumin 8. luvussa kerrotaan Jeesuksesta: ”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Matt.9:36). Sanonta ” hänen tuli heitä sääli” tarkoittaa ”se pani hänet toimimaan”.

Niin, mitä Jeesus teki? Hän ei vain puhunut. Hänen sydäntänsä liikutti se, mitä hän näki, ja hänet täytti halu muuttaa asioita. Säälin tunne ja sympatia pakotti hänet toimimaan.

”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”(Matt.9:35). Tämä ei ollut mitään turhaa teologiaa, Jeesus ei mennyt vain yksinäisyyteen Isänsä kanssa ja sanonut: ”Herra, lähetä työntekijöitä elonkorjuuseen.” Ei, Jeesus meni itse. Hän pani itsensä likoon syvällä, käytännöllisellä, läheisellä tavalla.

Thursday, August 23, 2012

HÄN ON SINULLE ISÄ, AINA

Oma maallinen isäni moitti minua aina, kun tein jotakin sopimatonta. Aina kun hän antoi minulle selkään, hän kuitenkin lopuksi pani minut halaamaan häntä. Vaikken millään olisi halunnut halata, en ikinä unohda, miten panin pääni hänen olkapäälleen ja purskahdin itkuun.

Hän sanoi minulle aina: ”Minä rakastan sinua, David. Jumalan käsi on sinun päälläsi, enkä aio antaa paholaisen noutaa sinua omiin joukkoihinsa.

Samoin Paavalilta saamme kuulla Taivaallisen Isämme rakastavan moitteen toisessa Korinttolaiskirjeessä. Hän varoittaa: ”Koeta päästä niin kauas synnistä ja maailmasta kuin pystyt. Pakene paholaista”.

”Sen tähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias’ "
(2 Kor.6:17 -18).

Jumala sanoo meillä tässä: ”Olen halunnut olla Isäsi enkä aio jakaa rooliani paholaisen kanssa. Jos aiot sekaantua maailmaan ja pitää kiinni joistakin epäpuhtaista asioista elämässäsi, silloin meidän yhteytemme ei pelaa. Jos aiot pitää minua yhtenä ja ainoana Isänäsi, silloin sinun pitää hyljätä maailma ja sen nautinnot, panna pois syntisi. Et voi pitää elämässäsi yhtään likaista asiaa.”

Hän sanoo edelleen: ”Tahdon johdattaa ja ohjata sinua. Tahdon antaa sinulle suosiotani niin kuin vain omille lapsilleni. Siksi en anna sinun tulla luokseni käsin, jotka ovat koskeneet mihinkään saastaiseen. Erota itsesi kaikesta sellaisesta ja sitten otan sinut vastaan poikanani ja tyttärenäni. Minä kaipaan olla sinulle Isä.”

Jos haluat seurata Jeesusta, älä tule hänen luokseen vain puoleenväliin. Tule koko matka pois maailmasta. Sinun Isäsi sanoo: ”Jos luotat minuun Isänä, joka voi vapauttaa sinut, minä lähetän Pyhän Hengen ja annan sinulle voiman ja vallan. Minä annan sinulle toivon, kun olet vielä vaikeuksissa ja vien sinut läpi.”

Wednesday, August 22, 2012

RAKKAUDEN TEKO

Jumala ei odottanut, että olisin “tarpeeksi hyvä” olemaan hänen lapsensa. Ei hän myöskään odottanut, kunnes olisin ymmärtänyt kaikki opinkappaleet. Ei, hän sanoi: “Vaikka olit kadotettu synnin tähden, minä tulin sinun luoksesi, jotta saisit sovituksen. Rakastin sinua, kun vielä piehtaroit saastassa. Kutsuin sinut, valitsin ja adoptoin sinut ja siihen oli vain yksi syy: minä rakastan sinua.”

Joskus ihmettelen, miten Jumala ikinä saattoi katsoa alas meihin päin ja rakastaa meitä. Me olemme niin epärakastettavia, niin usein ilkeitä, niin arvottomia. Armossaan hän sanoo jokaiselle miestä: ”Minä haluan sinut, valitsen sinut, koska tahdon olla Isä sinulle.”

”Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi”(1 Joh. 3:1).

”Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi”(1 Joh.4:10).

Hän valitsi minut, ei koska minä rakastin ensin häntä, vaan koska hän rakasti minua ensin. Hän adoptoi minut lapsekseen, vain koska rakasti minua.

Kaikki tämä saattaa minut ihmeelliseen päätelmään: Minun ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Ei tajuta syviä opinkappaleita vanhurskauttamisesta, pyhittämisestä, kuolettamisesta, kirkastamisesta. Minun tulee ainoastaan tietää, että hän valitsi minut olemaan hänen lapsensa, mikä tarkoittaa, että Isä Jumala rakastaa minua.

Ei haittaa ollenkaan, vaikka helvetti heittää päälleni kaikkea. Mikään ei voi poistaa minulta tätä ihmeellistä tietoa: Minua rakastetaan ja voin levätä rakkaudessa. Hän, joka valitsi minut ja rakastaa minua, varjelee ja kantaa minua eikä koskaan hylkää minua. Hän ei koskaan päästä irti kädestäni, koska hän on Abba, Isä, minun oma Isäni.

Rakas lukija, minäkin olen maallinen isä, etkä voi nimetä yhtään syytä taivaassa tai maan päällä, mikä panisi minut hylkäämään tai jättämään ketään lapsistani. Kysyn sinulta: Kuinka paljon enemmän taivaallinen Isäsi on sinun kanssasi, mitä ikinä kärsitkin tässä elämässä?

Tuesday, August 21, 2012

JUMALA HALUSI OLLA MINUN ISÄNI

“Olen itse halunnut olla sinulle se, mikä olen, millaisena haluan sinun näkevän itseni. Haluan sinun tuntevan minut rakastavana taivaallisena Isänäsi.” Minä en valinnut häntä, vaan hän valitsi minut tähän rooliin, olla hänen lapsensa.

Hallitseeko Jumala taivasta ja maata? Onko hän Kaikkivaltias? Onko hän Kaikkivoipa? Vallitseeko hän vesiä? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on tietenkin, kyllä. Näinä viimeisinä päivinä Jumala haluaa meidän olevan hänen olemuksensa kuva toinen toisillemme: ”Haluan olla Isäsi ja haluan, että olet minun poikani tai tyttäreni.”

Jeesus vaelsi koko maallisen elämänsä ajan tietoisena siitä, kuka Isä oli, tunsi hänen tahtonsa, kuuli hänen äänensä. Hän eli jokaisen hetken hänen rakkautensa auringonpaisteessa, eikä koskaan ollut ihmeissään tai epäillyt sitä. Siksi hän saattoi kohdata kaiken vihollisen hänen päälleen heittämän, koetuksen, vaikeuden. Hän tiesi, että hänen Isänsä oli hänen kanssaan. Hän saattoi sanoa: ”Tiedän, että minulla on Isä, joka lähetti minut. Hän valitsi minut ja asetti minut. Hän on aina minun kanssani. En ole koskaan yksin.”

”Että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt” (Joh.17:21).

Jeesus sanoi: ”Sanot haluavasi tuntea minut, ja se on oikein hyvä. Nyt haluan sinun tuntevan Isäni. Haluan, että tunnet hänet niin, kuin minä tunsin hänet ja iloitsin hänestä Isänä!”

Isä sanoo meille: ”Minä tahdon varjella sinua, olla suojelijasi, suistaa kaikki demoniset hyökkäykset, täyttää kaikki tarpeesi, auttaa sinut läpi kaikkien koetustesi. Anna minun olla Isäsi!”

Mieti tätä: Hän valitsi sinut satojen miljoonien ihmisten joukosta maan päällä. Ei hän vain valinnut sinua, vaan myös adoptoi sinut lapsekseen. Hänen Henkensä käskee sinua huutamaan: ”Abba, Isäni! Et ole vain Aabrahamin isä tai Pietarin tai Paavalin, vaan minun. Sinä olet tehnyt minusta perillisen, veljen Jeesukselle. Sinä olet todella minun Isäni”.

Friday, August 17, 2012

JEESUKSEN LÄHEISYYDEN TARKOITUS

Jeesuksen läheisyyden tarkoitus on ilmaista Isä. Jos silmäsi eivät ole avautuneet näkemään Isää, et ole vielä päässyt täyteen läheisyyteen Kristuksen kanssa.

Jeesus opetti: ”Te tarvitsette näyn siitä, kuka Isä on. Teidän pitää pystyä opettamaan toisia, jotka ovat kuin lampaat ilman paimenta nyt. He ajattelevat, ettei kukaan välitä heistä, koska he ovat laittomia lapsia. Niinpä teidän pitää tehdä samaa työtä kuin minäkin tein, puhua niin kuin minä puhuin. Heidän täytyy saada tietää, että heillä on rakastava Isä taivaassa”(ks. Joh. 14:6-9).

Rakas lukijani, meidänkin pitää saada tuo näky. Meidän on kyettävä sanomaan maailmalle: ”Katsokaa minun elämääni. Kuunnelkaa, mitä puhun. Katsokaa tekoja, joita teen. Kaikki ilmentää taivaallista Isää.”

Kuvittelen Jeesuksen sanoneen opetuslapsilleen: ”Te siis haluatte minun näyttävän teille Isän? Muistelkaa Kaanan häitä, kun muutin veden viiniksi. Siinä ilmaisin Isäni. Näytin, että hän välittää lastensa pienimmistäkin tarpeista. Hän näytti huolenpitonsa perheestä, avioliitosta, lastensa ruoasta. Siinä minun Isäni toimi! En ole koskaan tehnyt mitään itsestäni, vaan ainoastaan, mitä hän on käskenyt minun tehdä”(ks. Joh.14:10- 11).

Hän jatkaa: ”Muistatteko neljäntuhannen hengen ruokkimisen ja myöhemmin viidentuhannen? Nuo ihmiset olivat olleet ilman ruokaa melkein kolme päivää. Te näitte, miten nälkäisiä he olivat ja kysyitte: ’Kuinka me pystymme ruokkimaan heidät?’ Niin mursin leipää ja kaloja ja jaoin ne. Te näitte, kuinka ihmiset tarttuivat ruoan runsauteen. Muistatte myös vasut tähteeksi jäänyttä ruokaa”.

Miksi Jeesus sanoo, että Pyhä Henki muistuttaa meitä kaikesta. Siksi, että niin saamme ilmestyksen Isästä. Niin voimme käydä uudelleen läpi kaikki ihmeet, joita hän on tehnyt elämässämme, kaikki vapautumiset, ihmeelliset teot. Jeesus sanoo sen kautta: ”Kaikki, minkä olen tehnyt teille, on taivaallisen Isän ilmaisemista. Sitä, kuka hän on ja mitä hän haluaa meidän olevan.”

Thursday, August 16, 2012

HAVAINNOLLINEN SAARNA

Kaiken tarkoituksena, mitä Jeesus teki, oli sanoa: “Tässä Isäni tekee työtä. Tällainen hän on.” Kaikki veden muuttamisesta viiniksi aina kuolleista herättämiseen oli havainnollista saarnaa, jonka tarkoituksena oli ilmentää taivaallista Isää.

”En minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista" (Joh 8:28 -29).

Toisin sanoen: ”Olen puhunut vapaasti kaikkialla maassa. Kun kuljin Jerusalemin, Betlehemin ja Juudean kaduilla, kerroin teille kaiken aikaa, että kaikki, mitä teen, on Isästä. Jospa vain olisitte aukaisseet silmänne ja korvanne ja ottaneet minun sanani vastaan, niin olisin näyttänyt teille Isän.”

Uskonnolliset johtajat väittivät: ”Abraham on meidän isämme”. Kun Jeesus sanoi: ”Minä ja Isä olemme yhtä”(Joh.10:30) he loukkaantuivat sanoen, että hän on paholainen, ja kokosivat kiviä kivittääkseen hänet.

Jeesus vastasi heille: ”Te sanotte, että minä pilkkaan Jumalaa. Kivittäisittekö juuri sen, jonka Isä on itse päättänyt lähettää tähän maailmaan? En minä etsi omaa kunniaani. Minä annan kunnian Isälleni. Minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa, koska hän ja minä olemme yhtä.

Jos ette usko minun sanaani, niin katsokaa tekojani. Uskokaa edes, että nämä teot ovat Ilmaisu Isästä. Minä tulin kertomaan teille ja näyttämään teille, ettei Aabraham ole teidän ainoa isänne. Teillä on taivaallinenkin Isä” (ks. Joh.10:31- 38).

Tämä oli tärkeätä Jeesukselle. Hän tiesi, että hänen aikansa maan päällä oli lyhyt. Jos ihmiset eivät saisi ilmestystä taivaallisesta Isästä, hänen rakkaudestaan ja armostaan, he jäisivät vain kuolleen uskonnon varaan, kuolleitten esi-isiensä varjoon. Heillä ei olisi mitään elävää tarttumapintaa. He eivät tietäisi, minne mennä, heillä ei olisi toivoa, ei näkyä.

Wednesday, August 15, 2012

JEESUS TULI ILMOITTAMAAN MEILLE TAIVAALLISEN ISÄNSÄ

Jeesus tuli maan päälle ihmisenä lunastamaan ihmiskunnan synnistä ja kaikenlaisista sidoksista ja vankeudesta. Tämän ovat useimmat uskovat tajunneet mielissään ja sydämessään. Kristus tuli maailmaan myös ilmoittamaan meille Taivaallisen Isänsä.

Jeesus sanoi oppilailleen: ”Isä on minut lähettänyt”(Joh 5:36). Hän sanoi: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä. … sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt”(Joh 5:30). Lopuksi hän lausui: ”Sillä minä menen Isän tykö”(Joh 14:12).

Kuuntele tarkkaan, mitä Jeesus sanoo: ”Minä tulin Isän luota ja täällä ollessani teen vain hänen tahtonsa. Pian menen takaisin Isäni luo.”

Jeesus sanoi. että koko hänen elämänsä oli vain Taivaallista Isää: hänen tulemisensa maan päälle, hänen täällä olonsa tarkoitus ja hänen paluunsa. Kaikki ilmensi Isää.

”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.… ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette”(Joh 5:19 -20).

Jeesus sanoi. ettei hänellä ole omaa tahtoa, että hän teki kaiken maan päällä vain Isän tahdon mukaan. Tosiaan, Jeesus sanoi fariseuksille: ”Katsokaa minun elämääni, toimintaani, kaikkia ihmeitä ja hyviä tekoja, joita teen. Niissä näette minun taivaallisen Isäni. Kaikki tekoni ovat heijastusta siitä, kuka hän on ja kaiken on tarkoitus ilmoittaa hänet teille.”

”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa”(Matt.11:27).

Jeesus sanoo tässä: ”Teidän on mahdotonta tuntea Isää, jos en ilmoita häntä teille. Ette te saa tätä ilmoitusta itsestänne vain lukemalla Raamattua tai käymällä kirkossa. Minun täytyy ilmoittaa hänet teille.”

”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani”(Joh 14:6).

Tuesday, August 14, 2012

LAHJAKSI OLETTE SAANEET by Gary Wilkerson

Jumalan lapsina meidän pitäisi olla tekemässä Isämme töitä, Jumalan missiota.

Joskus ihmiset ymmärtävät tekemisemme väärin. Joskus jopa oman seurakuntamme väki tai yhteisö voi käsittää meidät väärin ja sanoa: ”Sinä katsot liian kauas etkä välitä minun tarpeistani.”

On totta, ettemme pysty tyydyttämään ympärillämme olevien tarpeita, jos katsomme liian kauas. Silloin teemme väärin. Me olemme täällä seurakuntana aivan samassa asemassa kuin Jeesus ollessaan maan päällä. Meidän tulisi huolehtia toistemme tarpeista. Jos sinulla on tuskaa, olet masentunut, sidottu, vapauttamisen tarpeessa tai etsit Hengellä täyttymistä, seurakunta on sinun palvelijasi näissä tarpeissa.

On tärkeätä ymmärtää, että tarpeesi tullessa tyydytetyksi, sinulta odotetaan: ”lahjaksi olet saanut, anna lahjaksi”. Jeesuksen lähettäessä opetuslapsiaan saarnaamaan evankeliumia, hän sanoi heille: ”Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa(Matt.10:7-8).

Haluatko Jumalalta vielä enemmän? Kun olet saanut yhden annoksen, anna se eteenpäin. Tule takaisin saamaan toista annostasi ja anna sekin pois. Sitten palaa saamaan kolmas annos ja seuraa samaa linjaa.

Jumalan mission periaate on ”Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat”. Mitä enemmän saat siunausta, sitä enemmän sinun on annettava pois. Mitä enemmän annat, sitä enemmän Jumala vuodattaa sinuun lisää, niin että voit taas antaa enemmän.

Jumalan kansana meidät on kutsuttu heijastamaan Jumalan kirkkautta, voimaa ja rakkautta. Meidän tulee saada se häneltä ja antaa toisille.

Meidän tulee antaa yhtä paljon lahjaksi kuin olemme saaneetkin.

Friday, August 10, 2012

RISTIN KRIISI

Miten saamme Jeesuksen voiton ja voiman elämäämme? Miten saamme hyödyn hänen ylösnousemuksestaan ja elämän uudistuksesta?

Ensin kysyn sinulta: Miten tiedät olevasi pelastettu? Tietenkin uskon kautta. Tämä tieto tulee ainoastaan uskosta Jumalan Sanaan.
Samalla tavalla meidän tulee ottaa ristimme, syleillä sitä ja ottaa vastaan voitto uskon kautta Jeesuksen vuodatetun veren voimaan.

Meidän tulee tunnustaa: ”Jumala, ei minulla ole voimaa. Ei minulla ole kykyä vapauttaa tai ristiinnaulita itseäni. Ei minulla ole voimaa syntiin nähden. Luovun kaikista omista yrityksistäni kuolla synnille”.

Uskon kautta me olemme ”Kristuksessa” ja saamme nauttia kaikesta hänen ansaitsemastaan. Siitä hetkestä asti näet, kun uudestisynnyimme, olemme olleet Kristuksessa. Se merkitsee, että olemme päässeet sisälle siihen, mitä tapahtui Kristukselle. Siihen kuuluu hänen voittonsa samoin kuin ristiinnaulitsemisensa. Jos olemme samaa mieltä Jumalan Sanan kanssa siitä, että syntimme ovat tavattoman pahoja, meidän pitää myös olla samaa mieltä Sanan kanssa siitä, että saamme kaikki ristin tarjoamat hyvät asiat. Ne ovat meidän, koska Jeesus täytti kaiken meidän edestämme.

Jumalan Sana sanoo, että syleillessämme ristiä meidät ristiinnaulitaan Kristuksen kanssa ja olemme samalla tavalla ylösnousseet elämän uudistumiseen. Meidät on vapautettu! Voimme antaa ruumiimme Herran palvelukseen ja tarjota jäsenemme vanhurskauden aseiksi.

Joskus saatat kompastella epäuskon tähden, mutta voit myös pitää kiinni totuudesta, että täysi voitto on sinun, koska sinä huudat: ”Herra, aion luottaa sinuun, kunnes voitto tulee.”

Kiitän Jumalaa Kristuksen rististä ja kiitän Jumalaa sen kriisistä. Tiedän kokemuksesta, että suurinta saarnaa armosta maailmassa on saarna rististä. Joko sinulla on ollut oma ristin kriisisi? Entä se sidos, josta haluat päästä eroon?

Tänään sinulla on mahdollisuus vapautukseen, mutta sitä ennen sinun on polvistuttava Jeesuksen eteen ja koettava oma ristin kriisisi. Siellä sinun täytyy hyväksyä hänen sanansa ja sanoa: ”En voi jatkaa enää synnissä, ei hetkeäkään enempää. Jumala, tuon sen sinulle juuri nyt”.

Thursday, August 9, 2012

TARTU KÄTEENI JA SEURAA MINUA

Kun olin nuorena työntekijänä Pennsylvaniassa, luin useita kirjoja Jumalan miehistä, jotka olivat viettäneet hyvin yksinkertaista elämää. Se kuulosti melkein ratkaisulta haluuni olla Jumalan käytössä. Siihen aikaan tunsin erään julistajan, joka puhui suurella auktoriteetilla. Pidin häntä todellisena sankarinani. Hänen elämäntyylinsä oli pelkistetty. Hän asui pienessä huoneessa ja omisti ainoastaan yhden vaatekerran.

Luulin sen olevan itsensäkieltämistä, spartalaista elämää. Ajattelin: ”Herra, tätä minä haluan. Voisin olla sinun voimatekijäsi, jos vain voisin tyhjentää kaappini ja antaa pois kaikki, mutta jättää jäljelle parit vaihtovaatteet. Voisin myydä autoni ja ostaa halvemman. Voisin ostaa vanhan, vähemmän viehättävän talon. Voisin luopua pihveistä ja syödä hampurilaisia. Voisin antaa erinomaisen esimerkin, kun en osoittaisi mitään haluja aineellisiin asioihin maan päällä.” Sanoin oikeastaan: ”Jos voisin kärsiä tarpeeksi, saada otteen lihastani ja olla askeetti, voisin palvella Herraa todella voimallisesti.”

Pian tämän jälkeen sankarini alkoi saarnata väärää oppia, ja monet tulivat johdetuiksi harhaan. Silloin Herra sanoi minulle: ”Siitä ei voitossa ole lainkaan kyse, David. Voitto ei ole sinun, vaan minun.”

Rakas lukija, tässä kohdin Jeesus tulee elämäämme ja sanoo: ”Tartu käteeni ja seuraa minua, kuolemaani, hautaamiseeni, ylösnousemiseeni. Katso ristiä. Syleile sitä ja kurottaudu minun voittooni. Siellä sinunkin lihasi on ristiinnaulittu.”

Niin, Kristuksessa kuoleminen on uskon teko. Meidän täytyy pitää itsemme kuolleina synnille ja elävinä Jumalalle, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Kun Paavali sanoo, että hän haluaa tuntea Kristuksen hänen ylösnousemusvoimassaan ja olla hänen seuraajansa kärsimyksissä, hän puhuu Kristuksen ylösnousemisesta ja kärsimyksistä, ei omistaan tai kenenkään muunkaan.

”Tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta”(Fil.3:10).

Wednesday, August 8, 2012

RISTIN KUTSU

Jumala katsoi alas ihmisten syntisairaaseen maailmaan. He olivat teljetyt pelon ja epätoivon vankilaan, ja hän lähetti ainoan Poikansa. Jeesus tuli maailmaan, otti hauraan ihmisen lihan muodon, ja sanoi kaikille, jotka olivat valmiit kuulemaan: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon”(Matt.11:28).

Ristin kutsu kuuluu jokaiselle sielulle, joka on syntisairas. Jeesus kutsuu kaikkia, jotka kantavat sitovien kahleiden, voimakkaiden tapojen ja helmasyntien kuormia. ”Tulkaa minun luokseni nyt kaikkien raskaiden taakkojenne kanssa. Tie sinne käy vain minun ristini kautta.” Jeesus ei kuollut ristillä vain syntien anteeksiantamisen takia, vaan murtaakseen kaikki meitä uuvuttavat vallat. Synti näet väsyttää lihaa. Se imee kaiken hyvän, ystävällisen ja kallisarvoisen. Se kovettaa sydämen, tuhoaa rauhan ja aiheuttaa syyllisyyttä, surua ja häpeää. Se kuluttaa mielen ajatukset, heikentäen ja pimentäen sielun. Synti aiheuttaa pelkoa ja, pahinta kaikesta, se katkaisee yhteyden Jumalaan.

Jos minun pitäisi saarnata ristin vaatimuksista monissa seurakunnissa tänään, sen tuomiosta kaikille himoille ja maallisille nautinnoille, joukot pakenisivat, niin kuin ihmiset tekivät Jeesuksen aikaan hänen kertoessaan heille seuraamisensa hinnasta.

Sellaiset seurakunnat eivät koskaan edes mainitse ristiä. Sen sijaan ne vuodattavat energiansa älykkäisiin tilaisuuksiin, joissa käytetään parhainta esiintymistaitoa, dramaattisia kuvauksia ja saarnoja siitä, miten selviytyä elämän ongelmista.

Uskon, että Jumalan täytyy vilkuttaa silmää monille näistä surkeista yrityksistä houkutella sieluja nykyaikaisin keinoin. Hänellä näyttää olevan hyvin paljon kärsivällisyyttä hyvää tarkoittaville, lihallisille yrityksille edistää evankeliumia. Jumala auttakoon näitä seurakuntien työntekijöitä, jos he kieltäytyvät kehottamasta omia jäseniään hylkäämään synnin.

Jeremia valitti: ”He vahvistavat pahantekijäin käsiä, niin ettei kukaan käänny pois pahuudestansa”(Jer.23:14).

”Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa”(Jer.23:22). Minä sanon seurakuntien työntekijöille: ”Tuokaa risti takaisin tai kansan veri on teidän käsissänne.”

Tuesday, August 7, 2012

RISTIN SANOMA

Epäjumalanpalveluksen synti saattoi Jumalan kauhean vihan hänen kansansa päälle. Se vihoitti häntä niin paljon enemmän kuin mitkään muut Vanhan Testamentin synnit, että hän julisti: ”Lapset kokoavat puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot sotkevat taikinaa valmistaaksensa uhrikakkuja taivaan kuningattarelle, ja he vuodattavat juomauhreja muille jumalille, minulle mielikarvaudeksi”(Jer.7:18).

Tämä on Jumalan julistus epäjumalanpalvelusta vastaan Vanhassa Testamentissa. Hän vihaa epäjumalanpalvelusta aivan yhtä paljon tänä päivänä. Hän saattaa vihansa lankeamaan minkä hyvänsä sukupolven päälle, myös nykyajan ihmisten.

Uusi epäjumalanpalvelus pyyhkii meidän maailmamme yli juuri nyt. Me emme näe enää ihmisiä polvillaan veistettyjen kuvien edessä, vaan nykyajan epäjumalanpalvelus viettelee ihmisjoukkoja sen huomaamattomuuden ja viekkauden kautta. Silti se vihoittaa Jumalaa enemmän kuin Vanhan Testamentin epäjumalanpalvelus.

”Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen. On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu”(Gal.1:6-8).

Tämä ”toisenlainen evankeliumi”, jonka Paavali mainitsee, on pelastussanoma ilman ristiä. Meidän päiviemme suuri epäjumalanpalvelus on Jeesuksen Kristuksen ristin sanoman syrjään panemista.

Risti, mukaan lukien sen käskyt ja lupaukset, on evankeliumin varsinainen ydin. Mikä hyvänsä jumalanpalvelus, mikä hyvänsä yhteisö, mikä hyvänsä itseään seurakunnaksi nimittävä palvelee epäjumalaa, jos risti ei ole keskipisteessä. Sellainen jumalanpalvelus on aivan toisenlaisesta hengestä lähtöisin, eikä Jumala halua olla tekemisissä sen kanssa. Ilman ristiä kaikki, mikä jää jäljelle, on akanoita, vääristelty evankeliumi, suoraan helvetistä tullut. Se on Jumalaa kohtaan loukkaavampaa kuin Israelin epäjumalanpalvelus.

”Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni." (Joh.12:32). ”Maasta ylentämisellä” Jeesus tarkoitti ristiinnaulitsemistaan. Hänet ylennettiin ristille koko maailman edessä. Se kuvasti hänen suurta uhriansa meidän edestämme.

Monday, August 6, 2012

SEURAKUNNAN MISSIO - TEHTÄVÄ by Gary Wilkerson

Saatat kysyä: “Mikä on seurakunnan tehtävä?” Ehdottaisin vastauksen hakemista Jeesuksen Kristuksen missiosta, tehtävästä. Jos ymmärrämme hänen missionsa maan päällä, tunnemme seurakunnan tehtävän. Jos tiedämme, mihin Jeesus tähtäsi, tiedämme, mihin seurakunnan kuuluu tähdätä.

Jeesuksen missio oli sama kuin hänen Isänsä missio. Hän tuli, hän puhui ja saarnasi. Hän avasi suunsa ja sanoi: ”Minä haluan, että Isäni tahto tapahtuu maan päällä niin kuin taivaissa”(ks. Matt. 6:9- 13 ja Joh.6:38). ”En minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista" (Joh. 8:28 -29). Jeesus sanoo siis: ”En tee mitään, jollen näe Isän tekevän sitä. Minun Isäni toimii minun kauttani.”

Jeesus sai kaiken kunnian, voiman ja vallan Isältä, mutta sitten se kaikki meni hänen kauttaan maailmaan. Usein seurakunnassa olisi tärkeintä, että jaamme sen, mitä olemme saaneet häneltä, aina eteenpäin ulkopuolellemme. Jumala antaa sen meille, me otamme sen vastaan, mutta sitten se loppuu meillä siihen. Jumala tahtoo jatkaa suurempien siunauksien vuodattamista seurakunnalleen. Hän haluaa tehdä sitä niin pitkään kuin me jaamme saamaamme eteenpäin. Me otamme vastaan ja sitten annamme muille ja sitten saamme lisää ja annamme lisää pois ja saamme taas lisää.

Joskus Jumalan siunaus pysähtyy, koska haluamme vain saada mutta emme antaa. Kun seurakunta ei halua antaa, se alkaa vääristyä ja Jeesuksen kuvakin vääristyy.

Jeesus tuli maan päälle Jumalan antama mission sydämessään. Jeesus saarnaa hyvää sanomaa köyhille, hän päästää vangitut vapaiksi, hän vapauttaa ne, jotka ovat kahleissa ja hän parantaa sairaat. Hän julistaa vapautuksen vuotta niille, jotka ovat siteissä. Tämä on myös seurakunnan missio, tehtävä.

Friday, August 3, 2012

ITSENSÄKIELTÄMISEN JA TODELLISEN PARANNUKSEN MERKITYS

Parannuksen tekeminen merkitsee enemmän kuin vain sen sanominen, että ”Herra, olen tehnyt väärin.” Se tarkoittaa myös sanoa: ”Herra, sinä olet oikeassa”.

Parannus tarkoittaa omien syntien kohtaamista. Totuus on myös siinä, että sen pitää nyt loppua. Se on totuuden hetken kriisi, tunnustaminen paikka, jossa myönnät: ” En voi jatkaa synnissäni ja samalla pitää Pyhää Henkeä asumassa sydämessäni. Jos jatkan, menetän kaiken. Herra, sinä olet oikeassa. Synti tosiaankin tuo kuoleman päälleni. Näen, että se tuhoaa minut ja perheeni, jos jatkan siinä. Jumala en enää esitä tekosyitä.”

Yksinkertaisesti sanottuna, parannus on omien syntien kohtaamista. Taistelu on loppu, ennen kuin ehdit ristin juurelle. Se tapahtuu, kun Pyhä Henki toimii sinussa.

Sama on totta itsensä kieltämisessä. Lyhyesti sanottuna, itsensä kieltäminen on sen kohtaamista, että voi sanoa: ” Synti loppuu nyt, juuri tässä kohtaa.” Päinvastoin, kuin monet ”mukavuusjulistajat” sanovat, itsensä kieltäminen ei ole sydänsurua, jota sinun pitää kantaa tai mitään sairautta ruumiissasi. Kun Paavali sanoi: ”Minä kuolen päivittäin”, hän tarkoitti yksinkertaisesti: ”Minun pitää joka päivä kieltää, että voin jatkaa synnissä ja silti saada Kristuksen suosion. Minä en saa mitään erityisasemaa Jumalalta helliäkseni helmasyntejäni vain, koska teen hyviä töitä. Ei! Minä olen samaa mieltä Jumalan sanan kanssa ja kiellän kaikki oikeuteni jatkaa synnissä.”

Evankeliumin ihana totuus on, että jos me kuolemme Jeesuksen kanssa, me pääsemme myös hänen ylösnousemuksensa kirkkauteen ja elämän uudistumiseen. Hänen ristinsä on meidän ristimme, hänen kuolemansa meidän kuolemamme, hänen ylösnousemuksensa meidän ylösnousemuksemme, samaistuessamme häneen ja ollessamme yhteydessä hänen kanssaan. Tämä on se todellinen risti, jota meidän pitää kantaa.

Tämän ristin kuitenkin monet ns. evankeliumin julistajat syrjäyttävät. Oikea risti ei ole ihanien sanojen kuvailema Vapahtajamme, joka kärsii ja vuotaa verta Golgatalla. Ei, ristin todellinen merkitys on siinä, että Jeesus vuodatti verensä ja kuoli tuodakseen meidän syntisairaat sielumme ihanaan vapauteen. Hän katkaisi kaikki kahleet, jotka sitovat meitä.

Thursday, August 2, 2012

JUMALAN LOHDUTTAMANA

Joka kerran, kun osoitat armahtavaa mieltä, olet ystävällinen ja mukava toiselle uskovalle, sinä annat lohdutusta.

Vähän aikaa sitten eräs seurakuntalaisemme pysäytti minut tilaisuuden jälkeen ja sanoi: ”Veli Wilkerson, kerronpa sinulle, miksi käyn tässä seurakunnassa. Yhdeksänkymmentävuotias äitini kuoli äskettäin. Viimeiset neljä vuotta hän oli vuoteen omana ja minä pidin hänestä huolta.

Siinä seurakunnassa, jossa minulla oli tapana käydä, minun täytyi lähteä kesken tilaisuuden hoitamaan äitiä. Jonkin ajan kuluttua pastori kyllästyi siihen ja sanoi minulle koko seurakunnan kuullen: ’Jos aiot lähteä, tee se nyt, ennen kuin alan saarnata.’

Täällä teidän seurakunnassa ei kukaan ole koskaan sanonut sanaakaan minun poistumisestani ennen loppua. Tämä on sinulle ehkä pikkuseikka, mutta minulle suuri juttu. Täällä minun ei tarvitse selittää kenellekään, että lähden kotiin kesken tilaisuuden hoitamaan äitiäni.”

Armahtamista pitää näyttää tavallisissa, jokapäiväisissä asioissa. Joskus se voi olla vain hymy, joka välittää ymmärtämystä tai käsivarren kietominen toisen harteille. Se voi olla jopa sitä, että näyttää sympaattiselta tai sanoo sanan jollekulle, jolla on kipua.

Et voi koskaan tarjota armoa, jos ajattelet koko ajan vain itseäsi: ”Jumala on varmaan vihainen minulle. Taas varmaan lankean, tiedän sen.” Miten voisit lohduttaa toisia, jos et ole oppinut saamaan lohdutusta Jumalan armossa sinua kohtaan? ”Että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat…jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi”(2 Kor.1:4,6).

Armahtavat uskovat ovat Herran lohduttajia. He voivat osoittaa ja puhua armoa ja myötätuntoa, koska he ovat itse kokeneet uskomatonta lohdutusta Jumalan armosta heitä kohtaan.

Wednesday, August 1, 2012

ELÄ JUMALAN ARMOSSA

Rakas lukija, tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole latistaa sinua tai luennoida. Pikemminkin uskon sen olevan toivon sana sinulle. Haluan selittää, miksi on vaikeaa olla niin ystävällinen, armollinen, armahtava uskova kuin haluaisit olla.

Löydämme vastauksen Psalmista 119. Sen kirjoittaja lausuu voimallisesti: ”Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niin kuin sinä olet palvelijallesi luvannut”(Ps.119:76). Jakeen merkitys on: ”Herra, sinun sanasi sanoo minulle, että minun lohdutukseni on siinä tiedossa, että sinä olet armollinen ja täynnä myötätuntoa minua kohtaan. Anna minun saada lohdutusta tästä suureta totuudesta.”

Jos haluat katsoa sanojen ”armollinen” ja ”armo” merkitystä Raamatun sanakirjasta, löydät satoja viittauksia. Jumalan sana hukuttaa meidät lupauksiin hänen ihmeellisestä armostaan, rakkaudestaan ja myötätunnostaan meitä kohtaan. Hän haluaa meidän vakuuttuvan siitä, että hän on armollinen, pitkämielinen ja hidas vihaan meidän pettämistemme, heikkouksiemme ja kiusauksiemme tähden.

”Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa”(Ps.103:8).

Kaikki Jumalan lupaukset armosta ovat annetut lohduttamaan meitä koetuksissamme. Kun petämme Jumalaa, ajattelemme, että hän on vihainen meille, valmiina tuomitsemaan. Sen sijaan hän haluaa meidän tietävän: ”Minä vien sinut perille. Tee vain parannus, kadu tekojasi. En ole vihainen. Olen armollinen, täynnä armoa ja rakkautta sinua kohtaan. Ota lohdutus tästä“. On lohduttavaa tietää, että hänen armonsa ei koskaan väisty meistä. Kuinka lohduttavaa onkaan tietää, että hänen rakkautensa meidän kohtaan kasvaa vain suuremmaksi aina, kun me teemme syntiä tai lankeamme siihen.

Jos emme saa lohdutusta Jumalan armosta, emme voi armahtaa toisiakaan lohduttaaksemme heitä. Vain, kun koemme Jumalan ehdottoman armollisuuden, jokainen ympärillämme oleva saa kauttamme armon vuodatuksen. Meistä tulee armollisia, koska itse elämme Jumalan armossa!