Monday, December 31, 2012

EGYPTI HEIDÄN MIELESSÄÄN by Gary Wilkerson

Nehemia oli Israelille paimen, kuningas, pappi, johtaja ja uudistaja, joka oli vienyt kansansa takaisin Jerusalemiin. Siellä he alkoivat korjata sortuneita muureja. Nehemia lähti Persiaan kuningasta tapaamaan. Palattuaan hän sanoi: ”Siihen aikaan minä näin…” (Neh 13:15).

Kun Nehemia palasi kaupunkiin, hän näki Israelin kansan tekevän aivan samoja tekoja kuin heidän isänsäkin olivat tehneet. Ne juuri olivat vieneet heidät pakkosiirtolaisuuteen ja orjuuteen. He olivat nyt päässeet vapaiksi rakentamaan kotikaupunkiaan uudelleen. Kuitenkin he alkoivat harjoittaa samoja asioita, jotka olivat aiheuttaneet muurien tuhoutumisen. Oliko siinä mitään järkeä? Kun rakensivat uudelleen, he tekivät samanlaisia syntejä kuin ne, jotka olivat saaneet muurit sortumaan.

Yhdellä kädellä he korjasivat kaupunkia ja toisella tuhosivat sitä. Yhdellä kädellä he rakensivat elämäänsä, toisella kädellä tuhosivat sitä.

Näin monet tekevät tänäänkin. Yhdellä kädellä tulemme alttarille ja rukoilemme Jeesusta, toisella kädellä teemme samoja vanhoja syntejä. Yhdellä kädellä rukoilemme, luemme Raamattua ja menemme kirkkoon, toisella kädellä menemme baareihin ja huvipaikkoihin. Katsomme edelleen pornoa tietokoneelta, teemme edelleen kompromisseja. Yhdellä kädellä kirkastamme Jumalaa, toisella kädellä elämme maailman tavalla.

Israelilaiset palasivat vanhoihin kaavoihinsa. He rakensivat jotakin uutta, mutta vanha oli vielä jäljellä heissä. On sanottu, että Israelin kansa pääsi Mooseksen johdolla pois Egyptistä, mutta Egypti oli edelleen heidän sisimmässään(ks. Ap.t.7:39). Jotkut meistä pääsevät eroon maailmasta, mutta maailma on edelleen meidän sisimmässämme.

Jumala tahtoo meidän tulevan nöyrtymisen ja katumuksen paikalle. Hän tahtoo meidän vaeltavan jatkuvasti voitossa, voittaen vihollisen aina!

Friday, December 28, 2012

PIENI ASKEL

Mikä pieni, helppo askel onkaan isän rakkauden epäilystä asioiden ottamiseen omiin käsiin, samalla hyvin traaginen! Kun alat työntää asioita oman tahtosi tielle, annat sydämesi alttiiksi pahan lumivyörylle.

Ensimmäinen asia, joka muutti Joosefin veljet sen jälkeen, kun he olivat alkaneet epäillä isän rakkautta heitä kohtaan, oli puhuminen. Kuuntele heitä: ”Tulkaa, tappakaamme nyt hänet ja heittäkäämme hänet johonkin kaivoon" (1 Moos.37:20). Vielä parempi myydä hänet ismaelilaisille ja saada hänestä vähän rahaa”. Heidän sydämessään velloi halveksunta ja petos. Sellaisista sydämistä puhkeaa pahojen sanojen virta, maailmalle tuttu kieli.

Epäpyhä puhe osoittaa sydämen kovettumista. Joosefin veljet olivat turtuneet syntiin, ja heidän väärämielinen keskustelunsa johti rikolliseen käytökseen. Ensin he puhuivat kuin pahat ihmiset ja sitten he alkoivat toimia sen mukaisesti. Ennen pitkää heistä tuli kylmiä, laskelmoivia rikollisia. He eivät tehneet ainoastaan syntiä, vaan he myös alkoivat peittää sitä ja jatkoivat paimentamista ikään, kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.

Miten pitkään voimme kulkea eteenpäin, kun ensin alamme epäillä Isämme rakkautta. Kuinka väärämielisiä ja turtuneita meistä voi tulla? Profeetta Malakia varoitti Israelin kansaa heidän sydämensä kovuudesta. Joosefin veljien tavoin israelilaiset olivat joutuneet epäilyksen ansaan ja paatuneet synteihinsä. Malakian kirja alkaa: ”Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta. Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: ’Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin?’ "(Mal.1:1-2). Uskomatonta! He kehtasivat sanoa Jumalalle: ”Emme näe elämässämme mitään todistetta siitä, että sinä rakastat meitä ja huolehdit meistä”.

Näytä minulle uskova, joka alkaa epäillä Jumalan rakkautta ja päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Silloin näytän sinulle uskovan, jonka keskustelu alkaa vinoutua. Melkein yön yli tapahtuu selvä muutos. Mitä enemmän hän epäilee, sitä epäpyhemmäksi hänen puheensa muuttuu. Muutamien uskovien puheet ovat aivan ällistyttäviä. Ennen he puhuivat Jumalan pelossa ja kunnioituksessa, lausuen uskon ja ilon sanoja. Ennen he puhuivat pehmeästi, rakentavasti. Nyt he puhuvat karkeita sanoja halveksien. Heidän sanansa antavat heidät ilmi: heidän sydämessään on pelkoa, epäuskoa ja epätoivoa.

Heitä pois kaikki pahat, epäuskoiset ajatukset. Älä jatka Jumalan suuren rakkauden epäilemistä!

Thursday, December 27, 2012

ANTEEKSI ANTAVA RAKKAUS

Vanhan Testamentin kertomus Joosefista ja hänen veljistään sisältää tärkeän sanoman Uuden Testamentin uskoville. Joosef on Kristuksen tyyppi (esikuva) ja hänen veljensä Jumalan valitun kansan esikuva maan päällä. (Muista, mitä Jumala lupasi Jaakobille 1 Moos.35:11:ssä: ”Kansa, suuri kansojen joukko on sinusta tuleva, ja kuninkaita lähtee sinun kupeistasi”). Joosefin tapa toimia veljiensä suhteen on selvä esikuva siitä, miten Jumala menettelee meidän kanssamme tänään. Se on tarina yhden miehen anteeksi antavasta rakkaudesta synnillisiä veljiään kohtaan, ja sellaisena kaunis kuva Jumalan rakkaudesta ja armosta syntistä kohtaan.

Kertomus Joosefista ja hänen veljistään on Jumalan Sanan surullisimpia tragedioita. Tämä valittujen sukupolvi ei voinut uskoa, että heitä rakastettiin. Heidän kokemansa synnin tuhotulva ja sen aiheuttama murhe heidän epäuskonsa takia voisi toimia varottavana esimerkkinä meille kaikille.

Jaakob tunsi erityistä rakkautta Joosefia, vanhalla iällä saamaansa lasta kohtaan. Siksi hän antoi tälle tavallista enemmän varusteita. Hänen vanhemmat veljensä pitivät tätä merkkinä siitä, että heidän isänsä rakasti Joosefia enemmän kuin heitä: ”Kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti”(1 Moos.37:4).

Ei syvä rakkaus Joosefia kohtaan merkinnyt sitä, että Jaakob olisi rakastanut tämän veljiä vähemmän. Hän oli pitänyt uskollisesti huolta kaikista lapsistaan ja siunannut heitä. He olivat saaneet samaa rakastavaa johdatusta ja kuritusta, mutta vanhemmat veljet alkoivat kadehtia Joosefia hänen ulkonaisen suosikkiasemansa takia. Joosef näytti saavan kaiken, mitä hänen sydämensä halusi, jopa upeanvärisen viitan. Häntä siunattiin enemmän, hän sai enemmän suosiota ja hyväilyjä, mikä teki veljet vihaisiksi ja kateellisiksi.

Oletko koskaan syyllistynyt uskonveljesi kadehtimiseen, kun tämä näyttää saavan kaiken, mitä haluaa? Hänen rukoukseensa vastataan nopeasti. Hän ei ole koskaan yksinäinen, ilman rakkautta jäävä tai tarpeeton, kun taas sinä tunnet itsesi hyljätyksi ja yksinäiseksi. Katkeruuden ja kateuden juuret alkavat kasvaa.

Rakas lukija, olet vaarallisella maaperällä. Kun luulemme, että Taivaallinen Isämme rakastaa meitä vähemmän kuin jotakuta muuta, avaamme sydämemme kaikenlaiselle pahalle. Kun valitamme olosuhteitamme ääneen tai hiljaa sydämissämme, syytämme Jumala laiminlyönnistä.

Varo! Juuri tämä asenne saattoi Joosefin veljet niin moniin vaikeuksiin.

Tuesday, December 25, 2012

PARANTAVA SANA TAIVAASTA

Jeesusta veti puoleensa rampa mies, joka makasi Betesdan Lammikon ääressä. ”Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta. Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?" (Joh 5:5-6). Tämä nimeltä mainitsematon rampa mies on monien kasvojen mies ja edustaa uskovien joukkoa, joka kokee itsensä toivottomaksi.

Vamma voi olla monenlainen: fyysinen, hengellinen, henkinen tai kaikkea tätä yhtä aikaa. Henkisesti ja hengellisesti voit olla niin kuin lammikon äärellä makaava mies. Olet tilanteessa, joka näyttää toivottomalta, etkä näe ulospääsyä. Kukaan ei oikeasti tajua kärsimyksesi määrää ja syvyyttä. Ei yksikään ystävistäsi tai rakkaistasi näytä antavan aikaa, rakkautta tai energiaa oikeasti koskettaakseen kohtaa, joka on kipeä sinussa.

Katso tarkkaan rampaa miestä ja ajattele kaikkia vuosia, kipuja, joita oli sälytetty hänen päälleen, koska ihmiset eivät välittäneet hänestä. Kuinka usein hän olikaan kohottanut kuivettuneen kätensä niitä kohti, jotka kiirehtivät saamaan omat tarpeensa tyydytetyiksi, huutaen: ”Auttakaa minua! En pysty siihen itse”.

On joukoittain hengellisesti avuttomia ja rampoja uskovia, koska he taistelevat itsepintaisten helmasyntiensä kanssa. Ne ovat ryövänneet heiltä hengellisen elämän ja vireyden. He makaavat avuttomina masennuksen vuoteella ja ovat epätoivoisia, toivoen aina ihmettä, aina odottaen, että joku muuttaisi asioita ja jotakin tapahtuisi. He raahautuvat kokouksesta kokoukseen, sielunhoidosta sielunhoitoon, seminaareihin, odottaen tuota suurta elämän muuttavaa ihmettä, mutta mikään ei muutu.

Minä uskon, että Jumala suuri rakkaus on ilmestynyt vastauksena sydämen rukoukseen. Uskon, että Jeesus tuli tämän miehen luo vastauksena hänen syvään ja ahdistavaan rukoukseensa Isälle. Raamatulla on paljon sanottavaa tästä sydämen rukouksesta: ”Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa”(Ps.18:6). Sydämen rukous Jumalan puoleen saa aina vastauksena armollisen, parantavan sanan taivaasta.

Monday, December 24, 2012

SEURAKUNNAN PUOLUEET by Gary Wilkerson

Korintin seurakunnalla oli paljon ongelmia: puolueita, juoruja, vinoilua, kateutta, riitaa ja haureutta. Sitä vallitsi kompromissien teko ja suvaitsevaisuus. Ihmisten asenne näytti olevan: ”No, me lankeamme ja liukastumme joskus. Emme me niin pahoja ole.” Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen kolmannessa luvussa apostoli Paavali kirjoittaa seurakunnalle:

”Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa”(1 Kor.3:1). Paavali ei yrittänyt antaa heille rohkaisua, vaan saarnasi kovia sanoja, jotka saattaisivat heidät synnin tuntoon ja repisivät palasiksi heidän riidan kovettaman sydämensä.

Paavali jatkoi sanoen: ”Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä”(1 Kor.3:2). Paavali halusi puhua heille vahvoja sanoja, jotka täyttäisivät heidän sielunsa ja ravitsisivat heitä. Näin he pääsisivät uuteen kasvuun ja lujuuteen Kristuksessa. Heidän kypsymättömyytensä tähden hänen kuitenkin piti syöttää heille maitoa.

”Olettehan vielä lihallisia”(1 Kor.3:3). Raamattu käyttää sanaa liha (lihallinen), mikä tarkoittaa ”vanhaa ihmistä”. Tätä lihallista mieltä, josta puhumme, voidaan kuvata Pyhää Henkeä vailla olevaksi, omin voimin tekijäksi.

”Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?”(1 Kor.3:3). Paavali kuvaa tapoja, joilla inhimillinen, lihallinen mieli toimii. Se on aina kade. Se aiheuttaa aina riitaa ja puolueita Jumalan huoneessa. Lihallinen mieli syyttää toisia ja sillä on asenteena: ”Minä olen parempi.”

Jumala käyttää Paavalia saadakseen seurakunnan katumaan ja sanomaan: ”Jumala, haluan sitä, mitä sinulla on ”. Jos me kadumme ja haluamme sulkea itsemme Jumalan kanssa salaiseen kammioomme, meistä tulee vanhanaikaisia rukouksen miehiä ja naisia.

Friday, December 21, 2012

MISTÄ TIEDÄN, ETTÄ OLEN TODELLA “KRISTUKSESSA”?

(Huomaa: nämä asiat riippuvat siitä, että ensin kadut syntejäsi, hylkäät kaiken pahuutesi, uskot Kristukseen iankaikkisen pelastuksen tuojana ja annat hänen siirtää sinut pimeydestä hänen valtakuntansa valkeuteen.)

1. Olet Kristuksessa, jos uudistut jatkuvasti. Ne, jotka ”ovat Kristuksessa” eivät tuudittaudu kerran tapahtuneeseen kääntymiskokemukseen. Paremminkin he rukoilevat jatkuvasti Pyhän Hengen uudistusta. Heidän rukouksensa on päivittäin: ”Herra, ota minusta pois kaikki, mikä ei ole sinun kaltaisuuttasi”.

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor. 5:17). ”Hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan”(Tiit.3:5-7).

2. Olet Kristuksessa, jos annat Raamatun hallita elämääsi. Kunnioitatko ja noudatatko Jumalan Sanaa?

”Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme”(1 Joh.2:5). Raamattu tekee selväksi: Tiedämme olevamme Kristuksessa, jos rakastamme ja tottelemme hänen sanaansa.

3. Olet Kristuksessa, jos uskoosi kuuluu myös lähimmäisenrakkaus. Raamattu sanoo, että jos et rakasta lähimmäistäsi ehdoitta, et voi olla Kristuksessa.

”Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi”(1 Kor.13:2). Ei mitään tarkoittaa tässä alkukielessä: ”En ole mitään nyt, enkä tule koskaan olemaankaan”. Toisin sanoen: ”Jos en rakasta kaikkia ehdottomasti, ei ole kukaan enkä koskaan ole oleva kukaan.”

Voit olla lahjakas julistaja, voimallinen evankelista tai voideltu Jumalan sanan opettaja, joka vaeltaa suuressa uskossa, mutta jos sinulla ei ole rakkautta toisia kohtaan, et ole mitään.”

Thursday, December 20, 2012

KOHDISTETTU USKO

Jeesus rukoili Isäänsä: “Kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun - ja minä olen kirkastettu heissä”(Joh.17:10). ”Että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä"(Joh.17:26).

Jeesus tekee tämän aivan selväksi: Kun me olemme yhtä hänen kanssaan, me saamme Isältä samaa rakkautta, kuin hänelläkin on. Jumala iloitsee meistä yhtä paljon kuin omasta Pojastaan.

Raamattu kertoo meille, että Jumala on meidän Isämme, aivan kuten hän on Kristuksen Isä. Jeesus todisti: ”Minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö"(Joh 20:17).

Niin. Kuinka kovaa ponnistelet miellyttääksesi Jumalaa? Onko sinulla aikoja, jolloin tunnet miellyttäväsi häntä? Onko sinulla myös aikoja, jolloin tunnet, että et ole hänelle mieleen?

Rakas lukija, sinun pitää laittaa tosiasiat tunteitten edelle. Tosiasia on, että Jumalan mielisuosio sinua kohtaa ei riipu ponnisteluistasi, innostasi, hyvästä tarkoituksesta tai tekemisestä. Ei, Kaikki riippuu vain uskostasi.

Uskon, että Jumala haluaa meillä olevan ”kohdistetun uskon”, joka sanoo: ”Kaikki uskosi voi olla kohdistettuna periaatteeseen, että sinun tulee olla Kristuksessa, jos haluat seistä pyhänä Jumalan edessä.”

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja varoittaa meitä: ”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta”(Heb.3:12). Tässä on kysymys uskosta! Kun joudumme pois sen opin piiristä, että Jumala hyväksyy meidät Kristuksen kautta, me käännymme takaisin lakiin, lihallisuuteen ja hengelliseen orjuuteen!

”Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon… Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niin kuin Jumala omista teoistansa”(Heb.4:3,10). Raamattu selventää: Lepo on osoitus uskosta.

Ainoa tapa saattaa ponnisteleva, hikoileva, huolestunut sielusi lepoon, on vakuuttua siitä, että ”olen Kristuksessa ja Jumalan hyväksymä. Hän iloitsee minusta, on mielialani sitten mikä hyvänsä. Ei väliä sillä, miltä minusta tuntuu. Tiedän asemani Kristuksessa, että minut on asetettu hänen kanssaan taivaallisiin!”

Wednesday, December 19, 2012

MITEN SAADA TAKAISIN VOITONRIEMU

Kuningas Daavid teki aviorikoksen ja sitten järjesti uskollisen sotilaan murhan. Näin hän sai omakseen sotilaan nuoren vaimon. Hän tuotti Israelille ja Taivaallisen Isän nimelle häpeää. Hän piti salassa hirvittävää pimeyttä kokonaisen vuoden ja joutui melkein tuhon partaalle. Kuitenkin kaiken tämän jälkeen Jumala sanoo hänestä: ”Minä olen löytänyt … sydämeni mukaisen miehen”(Ap.t.13:22). Kuinka tämä on mahdollista? Vastaus on siinä, että Daavid juuri ennen lopullista putoamistaan nöyrtyi ja katui.

”Minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden”(Ps.38:18). ”Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi”(Ps.51:4).

”Jumala, luo minuun puhdas sydän... äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi”(Ps.51:10- 11).

Raskauttaako ja murehduttaako helmasyntisi sinua? Koetko olevasi kaatumaisillasi sen raskaan taakan alla? Siinä tapauksessa olet jo parannuksen ja vapautuksen tiellä. Kun näet, Daavid katui, hän vihdoin näki valoa tunnelin päässä.

”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla”(Ps.32:5,7).

Rakas lukija, voit saada ilosi takaisin. Tunnusta ja hylkää vain syntisi. Herra antaa anteeksi ja vapauttaa sinut. Hän on valmiina syleilemään sinua, pukemaan sinut vanhurskauden vaatteeseen ja kattamaan sinulle suuren juhlapöydän. sitten voit todistaa Daavidin kanssa:

”Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo. Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset”(Ps.32:10- 11).

Tuesday, December 18, 2012

JUMALA ILOITSEE POJASTAAN

Jumala puhui Jesajalle erityisestä palvelijastaan, johon hän oli mielistynyt: ”Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi”(Jes.42:1). Kuka on tämä Yksi, jota Jumala varjelee ja tukee, tarkaten hänen jokaista askeltaan? Kuka on hänen valittunsa, hänen korottamansa, se Yksi, johon hänen sydämensä mielistyi?

Löydämme vastauksen Matteuksen evankeliumista: ”Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niin kuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt"(Matt.3:16- 17).

Hepreankielessä sana mielistynyt tarkoittaa ”iloita”. Jumala sanoi: ”Minun sieluni iloitsee Pojastani, Jeesuksesta Kristuksesta.”

Lukemattomia määriä lampaita ja härkiä uhrattiin Herralle Vanhan Testamentin aikaan. Eläinten veri virtasi puroina läpi vuosisatojen. Kuitenkin Raamattu sanoo, ettei mikään näistä uhreista miellyttänyt Herraa: ”Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä. … polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt”(Heb.10:4,6).

Samassa luvussa voimme kuulla Jeesuksen ihanat sanat: ”Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala'." (Heb.10:7). Kristus tuli maan päälle tekemään sen, mihin eläinuhrit eivät pystyneet.
”Sen tähden hän maailmaan tullessaan sanoo: ’Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit’”(Heb.10:5). Jumala valmisti Jeesukselle maan päällä fyysisen ruumiin, joka antaisi viimeisen, täydellisen uhrin.

Lyhyesti sanottuna, Jumala sovitti itsensä meidän tähtemme. Kun hän pani itsensä ihmisen kohdun suojaan, hän otti meidän luontomme. Hän jätti taivaan rikkaudet tullakseen köyhäksi, antaen oman elämänsä lunastaakseen meidät.

Monday, December 17, 2012

OTA MINUT KOKONAAN, JEESUS by Gary Wilkerson

Eräs nuori nainen kirjoitti 1800-luvulla Hengessä laulun käytyään katsomassa avioparia ja heidän kahdeksaa lastaan. Kaikki perheen jäsenet kävivät kirkossa, mutta viisipäiväisen vierailunsa aikana nainen tunsi heidän sydämissään kylmyyttä Jumalan asioita kohtaan. Heillä näytti olevan hengellisen tulen puutetta, eikä se kirkastanut Jumalaa.

Nainen joutui kovaan ahdistukseen ja rukoili hartaasti isäntäväkensä puolesta koko ajan heidän luona ollessaan. Hän uskoi, että Jumala voisi vaikuttaa heidän sydämiinsä. Hän puhui heille totuutta rakkaudessa ja varoitti heitä rohkeasti. Ennen kuin hän lähti heidän luotaan, tuon kymmenjäsenisen perheen keskellä oli puhjennut herätys. He itkivät tuntikausia iloiten siitä, mitä Pyhä Henki teki heidän elämässään!

Seuraavan laulun säveltäjä, Frances Havergal sanoi: ”Olin liian onnellinen. En pystynyt nukkumaan ja niin vietin yöni ylistäen ja pyytäen uudistusta omaan hengelliseen elämääni. Nämä säkeet muodostuivat ja soivat sydämessäni yksi toisensa jälkeen, kunnes ne päättyivät sanoihin: ”Kaikki AINA VAIN sinulle!”

PYHITTÄYTYMISHYMNI

Ota elämäni ja anna sen pyhittäytyä sinulle, Herra.
Ota hetkeni ja päiväni, anna niiden kulua jatkuvassa ylistyksessä.
Ota käteni ja anna niiden liikkua sinun rakkautesi mukaisesti.
Ota jalkani ja anna niiden olla nopeat ja suloiset sinulle.

Ota ääneni ja anna minun laulaa aina vain Kuninkaalleni.
Ota huuleni ja anna niiden olla täynnä uutisia sinusta.
Ota hopeani ja kultani, en pidättele ropoakaan.
Ota älyni ja käytä voimaasi valintasi mukaan.

Ota tahtoni ja tee siitä omasi, sen ei pidä enää olla minun.
Ota sydämeni, se on sinun omasi, siitä tulee sinun kuninkaallinen valtaistuimesi.
Ota rakkauteni, Herrani, vuodatan jalkoihisi sen aarteet.
Ota minut ja olen aina, kokonaan vain sinun.

Haluaisitko nyt pyytää Jumalaa täyttämään sinut uudestaan Pyhän Hengen voimalla? Kutsun sinua rukoilemaan: ”Ota kaikkeni Jeesus. Haluan koko elämäni olevan täysin sinulle pyhitetty.”

Friday, December 14, 2012

MITEN SAADA TAKAISIN VOITONRIEMU

Kuningas Daavid teki aviorikoksen ja sitten järjesti uskollisen sotilaan murhan. Näin hän sai omakseen sotilaan nuoren vaimon. Hän tuotti Israelille ja Taivaallisen Isän nimelle häpeää. Hän piti salassa hirvittävää pimeyttä kokonaisen vuoden ja joutui melkein tuhon partaalle. Kuitenkin kaiken tämän jälkeen Jumala sanoo hänestä: ”Minä olen löytänyt … sydämeni mukaisen miehen”(Ap.t.13:22). Kuinka tämä on mahdollista? Vastaus on siinä, että Daavid juuri ennen lopullista putoamistaan nöyrtyi ja katui.

”Minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden”(Ps.38:18). ”Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi”(Ps.51:4).

”Jumala, luo minuun puhdas sydän... äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi”(Ps.51:10- 11).

Raskauttaako ja murehduttaako helmasyntisi sinua? Koetko olevasi kaatumaisillasi sen raskaan taakan alla? Siinä tapauksessa olet jo parannuksen ja vapautuksen tiellä. Kun näet, Daavid katui, hän vihdoin näki valoa tunnelin päässä.

”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla”(Ps.32:5,7).

Rakas lukija, voit saada ilosi takaisin. Tunnusta ja hylkää vain syntisi. Herra antaa anteeksi ja vapauttaa sinut. Hän on valmiina syleilemään sinua, pukemaan sinut vanhurskauden vaatteeseen ja kattamaan sinulle suuren juhlapöydän. sitten voit todistaa Daavidin kanssa:

”Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo. Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset”(Ps.32:10- 11).

Thursday, December 13, 2012

ÄLÄ OTA SYNTIÄ KEVYESTI

Profeetta Hesekiel antaa meille ilmeikkään kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset ottavat syntinsä kevyesti. Tässä kertomuksessa seitsemän kymmentä Israelin vanhinta tuli Hesekielin luo pyytämään sanaa Herralta. He kaikki olivat temppelissä palvelevia. Kun he kokoontuivat ylistämään profeetan kanssa, tämä sai ihmeellisen näyn:

”Minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni; silloin Herran, Herran käsi laskeutui siellä minun päälleni. Ja minä näin, ja katso: tulennäköinen hahmo! Ja alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, oli tulta, ja ylöspäin sen lanteista näkyi loiste, joka oli nähdä niin kuin hehkuva malmi. Hän ojensi ikään kuin käden ja otti minua pääni hiussuortuvasta, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä”(Hes.8:1-3).

Pyhä Henki lankesi tämän kokouksen päälle ja Jumalan pyhä tuli täytti paikan kirkkaudella: ”Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus”(jae 4). Aina kun Jumalan kiivas läsnäolo ilmestyy kokoukseen, Synti paljastuu. Yhtäkkiä profeetta näki, että miesten mielet olivat täynnä ”… kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia” (jae 10). Hän kuvaa demonien varustuksia, pahoja olentoja. Ne olivat päässeet soluttautumaan Jumalan huoneeseen Herran palvelijoiden kautta!

Siellä istui seitsemän kymmentä vanhinta, rauhallisina ja tyyninä. He näyttivät ylistävän ja etsivän johdatusta Herralta. Tosiasiassa he peittivät salaista syntiään. Heidän temppelissä suorittamansa jumalanpalvelus oli ollut vain ulkonaista. Oikeastaan he kuuluivat auringonjumalan palvojien salaseuraan. He palkkasivat porttoja temppeliin. Osana epäjumalan palvelua nämä näköjään jumaliset vanhimmat, ottivat itsekin osaa haureellisuuteen.

Pahinta kaikesta, he eivät kokeneet huonoa omaatuntoa kauheasta epäjumalanpalvelemisestaan. He olivat varmoja, että Jumala katsoisi heidän tekoansa sormien läpi. Daavidia painoi kovasti hänen syntinsä, mutta Israelin seitsemän kymmentä vanhinta ei tuntenut tuomion nuolia, fyysistä heikkoutta, ei tunnontuskia. Sen sijaan heidät petti Mooseksen mainitsema ”väärä rauha”

”Niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, ei siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan”(5 Moos. 29:19).

Wednesday, December 12, 2012

SALAISEN SYNNIN TAAKKA

Kokonaisen vuoden ajan kannettu salainen synti maksoi kuningas Daavidille paljon. Se mursi hänen terveytensä, piinasi hänen mieltänsä ja haavoitti hänen henkeään. Se aiheutti sekasortoa hänen kodissaan, epäluottamuksen Jumalan kansassa, halveksuntaa jumalisten joukossa. Lopulta hän huudahti: ”Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni”(Ps.38:17). Hän tarkoitti sanoa: ”Minä melkein kaadun murheen raskaan taakan alla”.

Jotkut meistä saattavat katsoa Daavidia tässä tilanteessa ja ajatella: ”Minkä tragedian Saatana pystyi tuomaan Daavidin päälle. Kuinka tämä kerran niin herkkä psalminlaulaja saattoi joutua lankeamisen partaalle? Jumala oli varmaan hirvittävän vihainen hänelle.”

Ei! Ei paholainen sitä syntiä niin raskaaksi tehnyt Daavidille, vaan Jumala sen teki. Suuressa armossaan hän antoi tämän miehen vajota syvyyksiin, koska tahtoi tämän näkevän syntinsä valtavuuden. Hän teki Daavidin tunnustamattoman synnin niin raskaaksi, ettei tämä enää kyennyt kantamaan sitä. Siten hänet ajettiin katumukseen.

On totta, että ainoastaan niin vanhurskas mies kuin Daavid saattoi saada niin kovan kolauksen synnistään. Hänen omatuntonsa näet oli edelleen herkkä, ja hän tunsi terävän pistoksen, kun Jumala lähetti hänen sydämeensä tuomion nuolia. Siksi Daavid sanookin: ”Minun syntini on aina minun edessäni.”

Tässä on koko kertomuksen juoni. Daavidilla oli Jumalan mielen mukainen murhe, syvä ja kallisarvoinen Jumalan pelko. Hän saattoi tunnustaa: ”Näen tässä Herran kurittavan käden. Se painaa minua alas polvilleni, ja minä tunnustan, että syntini ovat ansainneet hänen vihansa”.

Valitusvirsien kirjoittaja sanoo: ”Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen…Hän on … musertanut minun luuni. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan, … hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ikiaikojen kuolleet. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin…, hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin”(Val.v.3:1-9).

Kirjoittajan tarkoitus on selvä: Kun elämme salaisessa synnissä, Jumala itse tekee meidän kahleemme niin raskaiksi, sekoittaviksi ja kauhistaviksi, että me ajaudumme avoimeen syntien tunnustamiseen ja syvään katumukseen.

Tuesday, December 11, 2012

EFESON SEURAKUNTA

Efeson uskovat vaelsivat lähellä Herraa. Kun luen Paavalin Efeson seurakunnalle lähettämää kirjettä, olen ihmetyksissäni siitä, minkälaista evankeliumia nämä ihmiset saivat kuulla ja elää.

Itse asiassa Paavali kehuu heitä viljalti. Hän puhuttelee heitä: ”Pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa… on siunannut … taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa... ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut … edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan” (Ef.1:1-5).

Tämä on siunattujen, pyhien ihmisten kuvaus! Jeesus kehuu efesolaisia uskovia myös Ilmestyskirjassa: ”Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi” (Ilm.2:2). Toisin sanoen: ”Minä tiedän kaikki hyvät asiat elämässäsi. Sinä teet kärsivällisesti työtä minulle, valittamatta ja tekisit mitä vain toisten hyväksi. Olet ahkera hyvissä töissäsi ja se on kiitettävää.”

Jeesus ottaa esille myös jotakin muuta efesolaisten sydämessä, jotakin, mikä on hyvin, hyvin väärin. Hän sanoo: ”Minä näen tekosi, vihasi syntiä kohtaan, rakkautesi totuuteen, vanhurskaan rohkeutesi. Kuitenkin olet jotenkin kaiken työsi keskellä sallinut ensimmäisen rakkautesi näivettyä. Ihastuksesi minua kohtaan on kuolemaisillaan.”

”Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi”(Ilm.2:4). Rakas lukija, olen lukenut uudelleen ja uudelleen tämän jakeen ja tullut siihen tulokseen, ettei sen tärkeyttä voi ohittaa. Jaetta ei pidä ottaa kevyesti. Alkuteksti kuuluu sanasta sanaan käännettynä: ”Minulla on jotakin sinua vastaan.”

Mielelläni ajattelisin olevani efesolaisten tapainen uskova: ahkera työntekijä. Haluan uskoa, että kärsimykseni Jeesuksen vuoksi ja hyvät työni kirkastavat häntä. Elän vanhurskaasti ja minulla paikka hänen kanssaan taivaallisissa. Kun sitten luen Jeesuksesta kävelemässä niin hyvin opetettujen uskovien keskuudessa, kuin efesolaiset olivat, ja sanovan heille: ”Minulla jotakin sinua vastaan”, se kouraisee minun sieluani. Minun pitää kysyä Herraltani: ”Jeesus, onko sinulla jotakin minua vastaan? Olenko minä hyljännyt ensimmäisen rakkauteni?”

Monday, December 10, 2012

VOIT SAADA NIIN PALJON JEESUSTA KUIN VAIN HALUAT by Gary Wilkerson

Kun olin pieni poika, isäni, David Wilkerson opetti minulle yhden asian. Uskon, että se on kaikkein tärkein opetus, minkä olen koskaan saanut. ”Gary”, hän sanoi, ”voit saada Jeesusta niin paljon kuin ikinä haluat.”

Jokainen tätä lukeva voi saada Jeesusta, niin paljon kuin haluaa! Jumala ei sano vain umpimähkään: ”Minä valitse sinut mutta en sinua!”

”Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan”(Matt.5:6). Tämä jae puhuu naisesta tai miehestä, joka sanoo: ”Haluan kaiken, mitä Jeesus tarjoaa. Minulla aivan yletön nälkä saada kaikki, mitä hänellä on antaa.”

Raamattu sanoo, että Jumala katsoo ihmisiä löytääkseen miehiä ja naisia, joiden sydämet ovat täysin hänen. Silloin hän voisi näyttäytyä vahvana. ”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle" (2 Aik.16:9).

Jumala ei halua seurakunnastaan 10 % tai 75 % pyhitykseen, elämään erillään pyhää elämää. Hän haluaa ruumiinsa, uskovansa olevan 100 % antautuneita hänelle, kokosydämisesti.

Ei Jumala pidätä Hengellä voitelua. Meiltä puuttuu kyky ottaa vastaan sitä, mitä hän tahtoo vuodattaa. Jumala on jättänyt taivaan ja tullut alas ilmaisemaan Pyhän Henkensä teot näinä viimeisinä päivinä. Jokainen mies tai nainen, joka vastaa siihen, mitä Jumala tahtoo antaa, nousee ylös ja sanoo: ”Tänä viimeisenä hetkenä minä haluan tulla täytetyksi Jumalan Hengellä. Minä haluan elää pyhitettyä elämää. En halua antaa pyörtää itseäni tästä päätöksestä. En anna minkään pidätellä itseäni. Mikään ei voi estää minua siitä kohtalosta, joka Jumalalla on minua varten: olla tulessa hänelle, täysin hänen Henkensä täyttämä.”

Friday, December 7, 2012

ONKO RAKKAUTESI ELOSSA?

Jos voit vaeltaa jokapäiväistä elämääsi kohdaten kaikenlaisia keskeytyksiä ja vaatimuksia, ja silti vietät ainoastaan kymmenen minuuttia Jumalan läsnäolossa, rakkautesi on kuolemaisillaan.

Mieti sitä: Jos rakastat jotakuta erityisesti ennen muita, varmistat, että rakkautesi kohde tuntee olevansa sinulle maailman tärkein. Kaikki muu on valjua hänelle.

Etkö rakastanutkin puolisoasi juuri näin alussa, kun vielä seurustelitte? Jos hän soitti, kun sinulla oli kiire, jätit kaiken silleen voidaksesi jutella hänen kanssaan. Jos joku tunkeutui seuraanne, kun olitte kahden kesken, sinä pahastuit. Kaikki muu oli toisella sijalla, kun sinä pyrit rakentamaan teidän keskinäistä rakkauttanne.

Monet uskovat elävät tänä päivänä viikkokausia, jopa kuukausia viettämättä ”laatuaikaa” Jeesuksen kanssa. Kuinka he voivat rakastaa Jeesusta kokosydämisesti, kun laiminlyövät häntä päivät pääksytysten?

Salomon Korkeassa veisussa morsian ei voinut nukkua, koska ”… rakkaani oli kadonnut, mennyt menojaan”(Kork.v.5:6). Nainen nousi keskellä yötä sanoen: ”... sieluni oli vallannut hämmennys. Minä etsin häntä, mutta en häntä löytänyt; minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut” (sama jae). Niin hän kiireesti lähtee kaduille etsimään joka puolelta, mihin hänen rakkaansa on mennyt kysellen vastaan tulijoilta: ”Oletteko nähnyt minun rakastani?”

Miksi asia oli niin tärkeä hänelle? Koska, hän sanoi: ”Sellainen on minun rakkaani, sellainen on ystäväni"(jae 16). ”… minä olen rakkaudesta sairas"( jae 8). Hän ei voinut olla ilman rakastaan.

Miltä Jeesuksesta tuntuu, kun hän kattaa pöydän ja odottaa innokkaasti meitä seuraansa, mutta meitä ei näy, ei kuulu? Raamattu nimittää meitä hänen morsiamekseen, hänen rakkaakseen, hänen ainoaksi rakkaudekseen. Se sanoo, että meidät luotiin hänen yhteyteensä. Millaiselta Jeesuksesta mahtaakaan tuntua, kun me lyömme häntä laimin jatkuvasti, panemme muut hänen edelleen?

Thursday, December 6, 2012

MIHIN OLET KIINNITTÄNYT SYDÄMESI?

Missä sinun sydämesi on kiinni juuri nyt? Ikävöikö sielusi Jeesusta vai tämän maailman asioita?

Eräs postituslistamme nainen kirjoitti minulle ahdistavan viestin: ”Mieheni oli aiemmin täynnä Jumalan tulta. Vuosikaudet hän palveli uskollisesti Herran työssä, mutta nyt hän on kiintynyt uusiin haasteisiin. Hän ei enää vietä aikaa Herran kanssa. Olen kovin huolissani hänen kylmenemisestään.”

Jeesus kertoi vertauksen juuri tällaisesta laillisesta haasteesta. Rikas mies oli lähettänyt palvelijansa kutsumaan kaikki ystävänsä järjestämäänsä suureen juhlaan. Raamattu sanoo, että he ”kaikki rupesivat järjestään estelemään” (Luuk.14:18).

Yksi ystävä sanoi palvelijalle: ”Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä.” Seuraava kertoi palvelijalle: ”Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan”, kerro isännällesi, etten voi tulla, koska minun täytyy mennä kyntämään niillä peltoani.” Vielä eräs toinen sanoi palvelijalle: ’Minä otin vaimon’ ja nyt olen lähdössä häämatkalle. Ei minulla ole aikaa tulla juhlaasi.”

Mies oli kutsunut kaikki ystävänsä nauttimaan yhteydestä kanssaan. Hän oli tehnyt järjestelyjä heidän mukavuudekseen. Pöytä oli katettu ja kaikki oli valmiina, mutta kukaan ei tullut. Jokaisella oli omat kiireensä.

Jokaisella heistä oli hyvä, laillinen syy olla tulematta. Eivät he ystäväänsä kaihtaneet siksi, että olisivat halunneet mennä toisiin juhliin tai baariin. Päinvastoin Raamattu hyväksyy kaiken, mitä nämä ihmiset olivat tekemässä: Ostaminen ja myyminen voi tuoda perheelle turvallisuutta. Ostamansa tuotteen testaaminenhan on myös pelkkää liiketoimintaa. Viimeiseksi, avioliitto on siunaus, jota Raamattu korostaa.

Miten rikas mies suhtautui tähän? Raamattu kertoo: ”Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi; sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'." (Luuk.14:23- 24)

Tässä vertauksessa Jeesus ilmaisee selvästi, että kaikesta hyvästä, laillisesta tulee syntiä, kun se ottaa Herran paikan elämässämme.

Wednesday, December 5, 2012

JEESUS JA EFESON SEURAKUNTA

Apostoli Johannes tallensi hämmästyttävän ilmestyksensä Ilmestyskirjan kolmeen ensimmäiseen lukuun. Hän näkee Jeesuksen liikkuvan Aasian seitsemän seurakunnan keskellä. Hänen silmänsä ovat kuin tulen liekit, ja hänellä on yllään ylimmäispapillinen vaatetus. On selvää, että hän on tullut tuomitsemaan seurakuntia vanhurskaudessaan.

Pietari kirjoittaa: ”Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta” (1Pe 4:17). Nyt Jeesus ilmestyy seitsemän seurakunnan keskelle. Hän alkaa tuomita niitä näkemiensä hyvien ja pahojen tekojen tähden. Ne on lueteltu Ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa, joissakin Raamatuissa punaisella kirjoitettuina, Sillä korostetaan, että sanat tulivat suoraan Jeesuksen huulilta.

Nämä seitsemän seurakuntaa olivat todellisia seurakuntia, jotka sijaitsivat Efesossa, Smyrnassa, Laodikeassa ja niin edespäin. Silti Johannes kuulee Jumalan äänen puhuvan, ei vain näille seurakunnille, vaan yleisesti seurakunnalle, jokaiselle uskovalle, joka odottaa Jeesuksen palaavan pian.

Jeesus alkaa tuomiolistansa monilla hyvillä asioilla seurakunnissa. Hän kiittää jokaista seurakuntaa siitä, mikä on hänelle mieleen. Hän kuitenkin näkee asioita, jotka murehduttavat häntä syvästi ja antaa jokaiselle seurakunnalle varoituksen.

Ensimmäinen sanoma on Efeson seurakunnan uskoville. Se perustui Paavalin jumaliselle opetukselle. Jeesuksen tuomio Efesolle on: ”Sinä olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi”(Ilm. 2:4).

Kun Jeesus käyttää sanoja ensimmäinen rakkaus, hän ei puhu keskenkasvuisesta rakkaudesta, jota koemme juuri pelastuttuamme. Paremminkin hän puhuu erityisestä rakkaudesta: ”Ensin olin tärkein sinun sydämessäsi, mutta nyt olet menettänyt rakkautesi erityislaatuisuuden minua kohtaan.. Olet antanut muiden asioiden tulla minun sijaani.”

Merkitsevää on, että Jeesus mainitsee näillä seitsemällä seurakunnalla olevia syntejä: haureus, kateus, penseys, väärä opetus, Isebelin valta, kuollut jumalanpalvelus, hengellinen sokeus. Hänen mainitsemistaan synneistä ensimmäinen murehduttaa häntä erityisesti: rakkaussuhteen kylmeneminen häneen. Meidän Jumalamme on mustasukkainen rakastaja. Hän ei tahdo minkään tulevan ennen meidän rakkauttamme häneen.

Tuesday, December 4, 2012

TAKAISIN ENSIMMÄISEEN RAKKAUTEESI

”Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi” (Ilm.2:4).

Uskon, että Efeson seurakunnan saama varoitus kuuluu jokaiselle uskovalle näinä viimeisinä päivinä. Yksinkertaisesti sanottuna Herra sanoo meille: ”Ei riitä, että olet huolehtiva, antelias, ahkera palvelijani, joka murehtii syntiä ja julistaa totuutta. Ei riitä, että pidät yllä moraalia, kärsit vaivaa minun tähteni, annat tai jopa ruumiisi poltettavaksi uskosi tähden. Se on osa ristini kantamista.

Voit tehdä tämän minun nimessäni, mutta suhteesi minuun ei lisäänny niiden aikana, jos en tule enenevässä määrin sydämesi iloksi, sillä olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Jos suhteesi minuun ei ole enää kovin tärkeä asia sinulle, silloin minulla on jotakin sinua vastaan.”

Mieti Daavidin sanoja: ”Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli”(Ps.73:25). Nämä ovat voimakkaita sanoja, mutta Daavid ei sano: ”Minulla ei ole inhimillistä rakkautta.” Pikemminkin hän tarkoittaa: ”En rakasta ketään muuta sydämessäni yhtä paljon kuin Herraani. Häntä minä janoan ennen kaikkea muuta.”

Daavid kirjoittaa myös: ”Jumala… sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa”(Ps.63:1). ”Niin kuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa”(Ps.421-2).

Daavid sanoo: ”Minä janoan Herraa samalla tavalla kuin peura on janoissaan sen jälkeen, kun sitä on ajettu takaa. Peura juoksee itsensä näännyksiin löytääkseen vettä”.

Samoin Jeesus sanoo Efeson uskoville: ”Te ette enää etsi minua niin, kuin perua etsii vettä. En ole enää teidän ponnistelujenne keskipiste. Haluatte ehkä tehdä minulle asioita, mutta en ole enää teidän sydämenne keskipisteessä.”

Palaa takaisin ensimmäiseen rakkauteesi tänään. Pyydä Jeesukselta armoa ja voimaa alkaa uudestaan vartioida suhdettasi häneen.

Monday, December 3, 2012

BARNABAS, ROHKAISUN POIKA by Gary Wilkerson

Minä kunnioitan Barnabasta, koska hän oli hellä, rakastava mies, jonka nimi merkitsee rohkaisua. Hän oli matkustanut Paavalin kanssa evankelioimassa ja perustamassa seurakuntia, kunnes he riitaantuivat. Luemme Ap.t.15:36 - 41:ssä, kuinka Paavali ja Barnabas lakkasivat työskentelemästä yhdessä. He olivat eri mieltä eräästä miehestä, jonka nimi oli Johannes Markus.

Paavalin mielestä Johannes Markus oli aiheuttanut harmia heidän työlleen lähtiessään yhtäkkiä. He kärsivät siksi työntekijäpuutteesta. Barnabas halusi olla ystävällinen Johannes Markukselle ja antaa hänelle vielä toisen mahdollisuuden, mutta Paavali sanoi: ”Ei”.

Barnabaalla oli eri henki. Kun koko maailma halusi hyljätä jonkun langenneelta näyttävän henkilön, hän ei suhtautunut asiaan samalla tavalla. Barnabas seisoi Paavalin edessä ja sanoi: ”En aio hyljätä tätä nuorta miestä.” Se on rohkeutta. Se on eri hengen osoitusta.

Kun Saulus vuodatti syytöksiä seurakuntaa vastaan, vei vankilaan Kristuksen seuraajia ja tuomitsi heitä kuolemaan, kuka meni häntä vastaan? Kun Saulus oli kokenut taivaallisen näyn (Ap.t.9), kuka meni hänen luokseen? Se oli Barnabas, Rohkaisun Poika. Barnabas oli rohkea ja hänen sydämessään oleva eri henki sanoi: ” Minä en välitä tästä ilkeästä huhusta, vaan haluan ottaa riskin nähdäkseni, onko Saulus todella pelastunut.”

Barnabas on esimerkki miehestä, jolla on eri henki. Tämä ole missään suhteessa siihen, oletko persoonallisuudeltasi ehkä A - tyyppiä. Voit olla hiljainen, lempeä ja rauhallinen, ja kuitenkin sinulla voi olla sama henki, kuin Barnabaalla oli. Ennen kaikkea sinulla voi olla se henki, mikä Jeesuksella oli.

Ei ole väliä, oletko vanha vai nuori, mies vai nainen, sillä Jumala ei katso henkilöön. Pyhä Henki ikävöi päästä lankeamaan sinun yllesi. Kun luet tätä tänään, saatat miettiä: ”Mitä ihmettä puhut, eri henki? Minun henkeni on alkoholin ja huumausaineitten henki. Minun henkeni on epätoivon henki. Olen kadotettu”.

Tiedätkö mitä? Jumalan silmät tarkkaavat sinua. Jumala on järjestänyt sinut lukemaan tätä, koska hän kutsuu sinua nousemaan ja olemaan eri hengen persoona. Ei tämän maailman hengen, ei synnin hengen, ei alkoholismin ja huumausaineitten hengen, vaan Jumalan Hengen. Kristuksen, Jumalan Pojan Henki, voi muuttaa sinun elämäsi ja tehdä sinusta eri hengen ihmisen.