Thursday, February 28, 2013

VANHURSKAUTTAVA USKO

Vanhurskautus ja vanhurskaus saadaan vain uskon kautta. Minä pelastun uskon kautta, minut tehdään vanhurskaaksi uskon kautta ja varjellun vain uskon kautta Kristuksen vereen. Siinä on evankeliumin perusta. Ei kuitenkaan kaikki usko ole vanhurskauttavaa uskoa. Raamattu puhuu hyvin selvästi kahdenlaisesta uskosta: toisesta, joka vanhurskauttaa ja toisesta, jolla ei ole mitään arvoa, koska paholainenkin harjoittaa sitä.

Apostolien teoissa kerrotaan Simon -noidasta, joka ”uskoi”, mutta hänen uskonsa ei ollut vanhurskauttavaa uskoa. ”Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa”(Ap.t.8:13). Simon tarjosi apostoli Pietarille rahaa saadakseen Pyhän Hengen voiman, mutta Pietari vastasi hänelle: ”Minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä." (Ap.t.8:23). Hän siis sanoi: ”Sydämesi on synnin sitoma”.

Pietari sanoi Simonille, että sekä hän itse että hänen rahansa joutuisivat kadotukseen, jollei hän tekisi parannusta. Simon siis uskoi, mutta hän ei saanut Jumalan vanhurskautta Kristuksessa. Hänen uskonsa ei ollut vanhurskauttavaa uskoa, joka puhdistaa sydämen ja antaa Kristuksen vanhurskauden.

Raamattu sanoo, että ”monet uskoivat hänen nimeensä, nähdessään hänen tunnustekonsa, jotka hän teki. Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sen tähden että hän tunsi kaikki eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on”(Joh. 2:23- 25). Nämä ihmiset uskoivat Kristukseen, mutta se ei ollut niiden uskoa, jotka saivat ”voiman tulla Jumalan lapsiksi”(Joh 1:12),

Vanhurskauttava usko on enemmän kuin vain jonkin asian uskomista. Se tekee enemmän kuin vain tunnustaa Jumalan. Jaakob väitti: ”Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat”(Jaak.2:19). Jaakob puhui kuolleesta, väliaikaisesta uskosta, ei iankaikkisesta. Jeesus itse asiassa varoitti sellaisesta uskosta, joka uskoo vain vähän aikaa: ”Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat”(Luuk.8:13).

On olemassa vanhurskauttavaa uskoa, joka ”puhdistaa sydämen” (ks. Ap.t. 15:9), ”sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi”(Room.10:10).

Vanhurskauttavaa uskoa siis pitää seurata halu totella Jumalaa ja olla uskollinen hänelle. Sellaisessa uskossa on elinvoimaa, iankaikkisen tottelevaisuuden periaate ja rakkaus Jumalaan.