Thursday, January 31, 2013

ÄLÄ KANNA MITÄÄN KUORMAA PORTTIEN SISÄPUOLELLE

”Jos kuulette minua, sanoo Herra, niin ettette tuo mitään kantamusta tämän kaupungin porteista sapatinpäivänä, vaan pyhitätte sapatinpäivän, niin, ettette silloin tee mitään työtä, niin tulee tämän kaupungin porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita ja ruhtinaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulevat he ja heidän ruhtinaansa, Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ja tämä kaupunki on oleva asuttu iankaikkisesti”(Jer.17:24- 25). Uskon koko tämän kappaleen olevan profetiaa Kristuksesta ja hänen seurakunnastaan!

Me tiedämme, että Kristus on Daavidin siemen. Tiedämme myös, että hän istuu kuningas Daavidin valtaistuimella. Keitä sitten ovat kuninkaat ja ruhtinaat, joita Jeremia kuvaa tässä Jerusalemin asukkaina, jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla?

Me olemme niitä ihmisiä ja meille on annettu uskomaton lupaus: Kun annamme kaikki kuormamme kuormien kantajalle, voimme elää rauhassa ikuisesti, vapaina siteistä. Jeesus todellakin käskee meitä laskemaan kaikki kuormamme hänen kannettavakseen, eikä se ole mikään vaihtoehto. Meidän tulee tehdä niin luottamuksen asiana.

”Mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva"(Jer.17:27).

Profeetta siis sanoo: ”Jos ette tottele Jumalan käskyjä ja kannatte kuormianne, ne lopulta kuluttavat teidät”. Surullista kyllä tämä kuvaa monia uskovia tänä päivänä. Jotkut saavat tuskin nukutuksi, kun eivät pysty lopettamaan ongelmiensa vatvomista. He kääntelevät asioita mielessään edestakaisin pohtien: ”Mistä lähdin väärään suuntaan? Kuinka voisin tehdä kaiken taas hyväksi?”

Kun he heräävät, heidän mielensä on heti taakoissa: suihkussa, pukeutuessa, aamiaispöydässä. Kun he lähtevät ovesta ulos, he ovat jo niin raskaalla mielellä, etteivät pysty hymyilemään.

Sellaiset uskovat eivät koskaan koe Jeesuksessa hetkenkään lepoa, jota hän kuitenkin tarjoaa ilmaiseksi!

Wednesday, January 30, 2013

TUOMIONVAROITUS

Uskon, että Jumala on varannut meille erityisen lupauksen tulossa olevia, kovia aikoja varten. Hän antoi sen valalla vannoen Aabrahamille ja hänen siemenelleen.
”Sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme”(Luuk.1:73- 75).

Jumala on vannonut pelastavansa meidät kaikista vihollisistamme, kaikista pelottavista asioista. Niin voimme palvella häntä kaikkina elämämme päivinä ilman pelkoa. Rakas lukija, Vihollisiamme ovat nälkä, alastomuus ja köyhyys.

Tämän Jumalan vannoman valan tulee olla luottamuksemme perustana kaikissa kriiseissä, vaaroissa ja pelottavina aikoina. Opettele se ulkoa! Olkoon se sinun pyhä perustelusi armon istuimen edessä!

Psalmissa 121 Daavid on kuvannut meille mitä vahvimman koskaan ihmiselle annetun perustelun Pyhästä Hengestä. Koko psalmi kertoo meille, että kaikki apu tulee meille yksinomaan Herralta. Psalmi 124 on toinen pyhä perustelu, erityinen lupaus tehdä sinut kykeneväksi rakentamaan erityistä luottamusta itsessäsi.

Juuri tällä hetkellä Amerikka on saanut ”tuomionvaroituksen” Jumalalta. Siinä on selvä erityinen merkki Jumalalta, joka heijastaa häntä vastaan tehtyjä syntejä. Kun nämä tuomiot tapahtuvat aivan meidän silmiemme edessä, ainoa suojamme on Jeesus -kilvessä. Juokse tänä päivänä kohtaamaan hänet salaisessa rukouskammiossasi. Anna juuriesi kaivautua syvälle häneen ja tiedä, että hän pitää sinusta huolen kaikissa olosuhteissa.

Ota haltuusi seuraavat erityiset lupaukset, jotta olet valmiina, mikä hyvänsä ja mitkä kaikki vaarat meitä kohtaavatkin:

”Oikeamielisille koittaa pimeydessä valkeus… Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan. Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän vihdoin ilolla katselee ahdistajiaan”(Ps.112:4,7-8).

”Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan. Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina. Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra”(Ps.9: 8- 10).

Tuesday, January 29, 2013

ISÄMME HUOLENPITO

En ole koko elinaikanani puhunut niin monen pelkäävän ihmisen kanssa kuin viimeisten kolmen kuukauden aikana. Amerikka on surkeasti pelon vallassa!

Rakentajat, liikekadun ammattilaiset, jälleenmyyjät, johtajat, asianajajat, pienyrittäjät sanovat kaikki samaa: ”Asiat ovat pahemmin kuin useimmat meistä tietävät. Ollaan menossa vielä pahempaan suuntaan!” Hurjastelemme hyvin vaikeita aikoja kohti.

Ei kukaan halua kuulla tällaisia uutisia, jotka ovat hyvin ahdistavia. Puritaaneilla oli sanonta:

”Mielihalumme ohjaavat arviokykyämme”. Me kaikki rakastamme maatamme ja omaa elämäntapaamme. Jos emme kohtaa kasvoista kasvoihin totuutta siitä, että maatamme kohtaavat vaikeat ajat, meillä ei ole luottamusta eikä uskoa, joita tulemme kyllä tarvitsemaan.
Ole varma siitä, että mikään tästä ei yllätä Jeesusta. Hän näki sen olevan tulossa. Hän, joka on laskenut kaikki päämme hiuksetkin ja puusta pudonneet varpuset, tiesi etukäteen, mitä hänen seuraajansa kohtaisivat viimeisinä päivinä.

Hän tiesi, mihin liittovaltion budjetin dollarit käytettäisiin. Hän tiesi myös, miten vuokrat ja verot nousisivat. Hän tiesi omiensa joutuvan YT-neuvotteluihin, heidän laskunsa, jopa heidän lastensa luvun. Kaiken tämän meidän siunattu Vapahtajamme tiesi, kun hän sanoi erityisesti meille Matteuksen 6:25- 33:ssa: ”Älkää olko huolissanne näistä asioista. Teidän Taivaallinen Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette ja hän pitää teistä huolen.”

Mitenkähän vaikeuksissa oleva uskova voi olla ajattelematta omaa fyysistä kuntoaan. Emme kuitenkaan saa kaventaa Jeesuksen lupausta. Hänen sanansa ovat iankaikkiset: ”Minä sanon teille...”. Itse asiassa voit ottaa nuo sanat suoraan Jumalan valtaistuinsalista tulleina ja sanoa Jeesukselle: “Nämä ovat niitä punaisella kirjoitettuja sanoja: ”Minä sanon teille, älkää ajatelko huolianne”.

Sulkekoon moni pankki ovensa tai kasvakoot työttömien pitkät jonot, meidän Herramme antaa linnuille niiden ravinnon, pukee niityn liljat ja antaa jokapäiväisen ruoan myös valtamerien kaloille”. ”Teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” (Matt.6:26). Mikään luotu ei kärsi Herramme tietämättä.

Vaikeat ajat eivät estä Isämme huolehtimasta meistä: ”Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?..”. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? ”(Matt. 6:26, 30)

Monday, January 28, 2013

KOKO ELÄMÄN SUOSIO by Gary Wilkerson

Antaako Jumala suosionsa, siunaako hän runsaasti ja antaako armoaan nälkäisille, odottaville sieluille, niin kuin me löydämme Luukkaan ensimmäisessä luvussa mainittavan?

Enkeli ilmestyi Marialle ilmoittaakseen ihmeellisistä asioista, jotka tapahtuisivat tämän elämässä: ”Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: ’Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.’ Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.”(Luuk.1:26- 29).

Raamatun opettajat sanovat, että Maria oli hyvin nuori, teini-ikäinen. Kuvittele, kuinka kummalliselta tämä kohtaaminen mahtoi tuntua hänestä. Siinä on tavallinen tyttö tuntemattomasta kylästä ja suvusta. Sitten enkeli seisoo hänen edessään: ”Niin enkeli sanoi hänelle: ’Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus’ ”(Luuk.1:30 -31).

Maria oli epätietoinen kuulemastaan, mikä on hyvin ymmärrettävää. Hänellä oli kovin vähän vaikutusvaltaa eikä suuria odotuksia omalta elämältään, koska eli miesten hallitsemassa maailmassa. Hänen osanaan olisi vain olla hyvä vaimo ja äiti, ei sen enempää!

Monet meistä ovat Marian kaltaisia. Haluaisimme nähdä olosuhteittemme muuttuvan. Tahdomme nähdä sairaiden sukulaisten parantuvan. Kaipaamme huolestuttavan lapsemme löytävän elämäntarkoituksensa Kristuksessa. Toisaalta saatamme toivoa jännittyneen avioliittomme tulevan entiselleen, iloa täyteen. Marian lailla ajattelemme: ”Herra, elämäni ei heijasta lainkaan sinun suosiotasi. Minun pitää saada sinun valoasi siihen.” Miltä tuntuisi, jos kuulisimme taivaasta äänen sanovan: ”Sinulla on Jumala suosio”?

Rohkaise itsesi! Jumala etsii mahdollisuutta osoittaa suosiotaan sinua kohtaan, erityisesti, jos rukoilet Marian kanssa: ”Herra, haluan kirkastaa sinua elämässäni!”

Friday, January 25, 2013

ÄLÄ JÄTÄ RUKOUSVARTIOTASI

Jumala haluaa sinun olevan varma siitä, että sydämesi on kärsivällinen, vaikka vastauksen saaminen kestäisikin kauan.

Jeesus kertoi meille vertauksen siitä, että hän haluaa meidän olevan päämäärätietoisia eikä antavan periksi. Vertauksessa ahdistunut leski käy jatkuvasti tuomarin luona pyytämässä asialleen oikeutta (ks. Luuk.18:2-8). Tuomari lopulta heltyy naisen pyyntöön, koska hän halusaa päästä kuulemasta jatkuvaa anomista. ”Niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni’ "(Luuk.18:5).

Jeesus lisäsi: ”Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian"( Luuk. 18:7-8).

Sanot: Eikö Jeesuksen vertaus ole ristiriitainen? Ensin hän sanoo, että Jumala ”vastaa ajallaan” ja sitten hän sanoo, että hän ”toimittaa heille oikeuden pian”.

Useimmat meistä tulkitsevat tämän Raamatunkohdan väärin. Jeesus ei puhu rukousvastauksen viipymisestä pitkänä aikana, ei ollenkaan! Hän sanoo, että Jumala haluaa vastata pian. Hänellä on kuitenkin näköpiirissään jotakin, mikä vaatii häneltä kärsivällisyyttä. Hän sanoo: ”Minä jätän asian, jonka näen sinun sydämessäsi, olemaan siksi, kunnes olet valmis ottamaan vastaan vastauksen”.

Kun katson taaksepäin joitakin asioita, joita olen rukoillut lakkaamatta, näen, että Herra sanoo: ” Minä pidän tätä pyyntöä sinun edessäsi peilinä. Sen kautta tulen näyttämään sinulle, mitä sinulla on syvällä sydämessäsi.”

Olen nähnyt epäilyä… pelkoa… epäuskoa… asioita, jotka ovat panneet minut heittäytymään Jeesuksen jalkojen juureen ja huutamaan: Voi, Herra, ei minua enää kiinnosta vastaukset. Haluan vain päästä eroon tästä hengestä. En halua epäillä sinua.

Uskon vaikein kohta on viimeinen tunti. Kun näyttää siltä, ettei Jumala halua vastata, lannistumme ja käännymme muualle. Ajattelemme antautuvamme Jumalan huolenpitoon, jättäytyvämme ainoastaan hänen kaikkivaltiaaseen tahtoonsa. Me sanomme: ”Et sinä tainnut sittenkään haluta sitä”.

Ei! Ei Jumala sitä tarkoittanut. Kun rukoilet Jumalan ilmeisen tahdon tapahtumista - esimerkiksi perheen pelastumista, sinulla on oikeus pitää kiinni eikä koskaan päästää irti Jeesuksen lupauksista.

Thursday, January 24, 2013

SINUA KOETELLAAN

Saat olla varma siitä, että joudut koettelemuksiin, jos vaellat vanhurskaasti Herran edessä. Oikeastaan syvempi vaellus Kristuksen kanssa saa aikaa vielä kovempia koetuksia. Raamattu puhuu tästä hyvin selvästi:

”Niitten joukko, jotka tuntevat Jumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä… Ja keskellä sortoa heille suodaan pieni menestys… Ja taidollisista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi, sillä vielä kestää, ennen kuin määräaika on” Dan. 11: 32 – 35).

”Taidollisille” koittaa siis suurten koetusten aika. Ketkä joutuvat koetuksiin? Vanhurskaat, jotka tekevät tehtävänsä Herralle, vaeltavat Jumalan kanssa ja joilla on viisautta Kristukselta.

Juuri nyt kysyt ehkä: ”Miksi minua koetellaan? Miksi tämä tapahtuu minulle?”

Muistatko kouluaikaasi? Kun koulussa oli kokeita, niiden kautta saatiin selville, miten paljon olit oikeastaan oppinut opetetusta. Paavali puhuu erilaisesta koulusta. Siinä me ”opimme tuntemaan Kristuksen” ja ”hän itse opettaa meitä, niin kuin totuus on Kristuksessa”(ks. Ef.4:20- 21). Jos kuulut Jeesukselle, olet hänen koulussaan. Olet ehkä kuvitellut jo päässeesi koulusta, mutta se tapahtuu vasta kirkkaudessa.

Kouluaikanani vihasin pistokokeita. Herra on kuitenkin käskenyt meidän olla valmiina koetukseen minä hetkenä hyvänsä. Niitä riittää siihen asti, kunnes Jeesus tulee. Kaikki, jotka rakastavat Herraa, joutuvat tulisiin koetuksiin ja heidät puhdistetaan kaikesta, mikä ei ole Kristuksen kaltaista. Sitten ollaan valmiita Karitsan häihin.

Daavid puhui usein koetuksista ja kiusauksista: ”Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen”(1 Aik.29:17). Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos”(Ps.17:3).

Wednesday, January 23, 2013

JUURI OIKEAAN AIKAAN

Vuosia sitten, käveltyäni New Yorkin kaupungin katuja uupuneena ja väsyneenä niin sielultani kuin ruumiiltanikin, sain rauhaskuumeen. Jouduin lopulta kuudeksi viikoksi sairaalaan, ja kurkkuuni tuli tulehdus. En pystynyt nielemään, ja joskus oli vaikea hengittää. Painoni putosi alle 66,5 kilon. Koska en voinut matkustella, kaikki tuloni saarnavirasta pienenivät ja näytti siltä, että joutuisimme lopettamaan toimintamme Teen Challengissa.

Muistan rukoilleeni epätoivoisena: ”Herra, minä en kestä enää! Teen Challenge on sinun. Aion luottaa sinuun. Jos haluat tämän työmuodon loppuvan, se on sinun asiasi. Pyydän vain, Jumala sinua ottamaan tämän tulehduksen kurkustani.” Seuraavan tunnin aikana yskin kurkustani saksanpähkinän kokoisen lihaköntin.

Lähdin sairaalasta päivän parin kuluttua ja sain pian voimani takaisin. Ihmeekseni Teen Challenge oli pysynyt pystyssä! En tiedä, miten Herra sen teki, mutta ollessani sairas muut työntekijät alkoivat luottaa Herraan eivätkä vain katsoneet minun suuntaani. Sen Jumala siis tahtoi saada aikaan!

Rakas lukija, huolesi eivät ole ennalta näkemättömiä onnettomuuksia. Mitä ikinä olet käymässä läpi juuri nyt tai kuinka syvät kipusi ovat, Jumalalla on tiedossa kohde ja oikea aika.

Saatat ajatella, että paholainen pääsi sisään ja keskeytti Jumalan suunnitelman elämässäsi sanomalla: ”Anna kun minä”. Asian laita ei ole niin. Olet ehkä tehnyt jotakin typerää tai huolimatonta. Jos olet katunut, Herra voi panna suitset kaikelle, minkä piti vahingoittaa sinua, ja kääntää sen hyväksi.

Älä keskity menneisiin virheisiisi, käännä katseesi pois hirviöistä. Jumala lupasi korvata kaikki vuotesi, jotka syöjäsirkka on syönyt. Rohkaise itsesi näillä sanoilla ja anna niiden tulla elämäksesi ja toivoksesi: ”Jumala voi tehdä mitä vain. Hän ei ole unohtanut minua. Ei kukaan voi muuttaa hänen suunnitelmiaan. Näyttivät asiat kuinka huonoilta hyvänsä, hänellä on kaikki hallinnassaan!”

Tuesday, January 22, 2013

SADETTA SAA NIIN VANHURSKAS KUIN VÄÄRÄKIN

Valehtelisin, jos sanoisin, että uskova saa katsella ympärillään olevaa surua, huolta, työttömyyttä ja masennusta, mutta itse pysyy aina mukavassa terveyden ja vaurauden kotelossaan. Raamattu sanoo, että Jumala antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin(Matt.5:45). Job oli pyhä ja kuitenkin hän kärsi! Juuri niin kuin Jumala päästi Jobin sairauden kourista, niin hän tuo meidätkin ulos. Joudumme silti kulkemaan tulen läpi.

Monissa kaupungeissa kokoontuu satoja pastoreita, jotka sanovat yhteen ääneen: ”Ei koskaan ennen monet ole joutuneet niin syvään koetukseen kuin nyt. Saatana on tullut kuin tulva, huolien, vaikeuksien, syvän murheen ja tuskan langetessa jumalisten ylle.”

Saatana oli Jobin kiusaaja ja hän on sinunkin. Voiko olla, että hän on taas seissyt Jumalan edessä ja syyttänyt viimeisten aikojen seurakuntaa? Hän on ehkä haastanut Jumalaa: ”On viimeinen hetki, sinun seurakuntasi ei ole todellinen. Sinulla ei ole moitteetonta morsianta. Ei ole viisaita neitsyitä, itse asiassa he kaikki nukkuvat. Katso heitä: materialistisia, itsekeskeisiä, rikkauksia ja hyvää elämää tavoittelevia. Kuuntele heidän opettajiaan, jotka sanovat, ettei heidän pitäisi ollenkaan kärsiä, että he saavat kaiken, mitä anovat.

Särje, Jumala, suojeleva muurisi! Anna heidän joutua koetuksiin, niin sinulle ei jää pyhää jäännöstä. Otan heiltä pois työn. Lyön heitä murheella. Vuodatan heidän ylleen pelon ja epätoivon hengen ja hukutan heidät kiusauksiin. Tulet näkemään, millainen tämä viimeinen lellilasten lauma on. Ei tässä seurakunnassa ole Jobeja, vain hengellisiä hylkiöitä.”

Rakas lukija, tämän tähden Raamattu sanoo: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa" (Ilm.12:12).

Koetustenne keskellä jotkut teistä ovat jo omaksuneet Jobin sanat. Sydämenne huutaa: ”Jumala, mitä tein väärin? En ymmärrä, miksi tämä kauheus on tullut osakseni. Olenhan rakastanut eniten sinua, vaeltanut pyhänä, sydän puhtaana, ja sieluni kaipasi sinua. Näyttää siltä, että joudun vaikeuksiin sitä syvemmälle, mitä lähemmäs sinua yritän päästä, ja sitä enemmän kohtaan murheita.”

Emme käsitä, kuinka tärkeätä Jumalalle on, että me luotamme häneen kaikissa huolten tulvissa, jotka nousevat meitä vastaan helvetistä. Paholainen ei näet voi koskettaa sinua tai panna sinua koetukselle, jollei Jumala ensin särje muuriaan ja anna sen tapahtua.

Friday, January 18, 2013

LASKE TAAKKASI MAAHAN

Taakkojen laskeminen vaatii voimallista päätöstä ja sellaista hengellistä kirurgista toimenpidettä, jonka vain Pyhä Henki voi tehdä.

Näemme tämän selvästi Nehemian kirjassa. Siihen aikaan israelilaiset rakensivat uudelleen Jerusalemin portteja uskollisesti ja ahkerasti. Kun portit oli saatu takaisin paikoilleen, kansa lakkasi kunnioittamasta pyhäpäivän viettoa. Pitkät jonot eläimiä kulki Jerusalemin porteista kaupungin kauppatorille ja takaisin kantaen tavaroita selässään joka viikko.

Nehemiaa suututti, kun hän näki kaiken tämän tapahtuvan lepopäivänä (ks. Neh.13:15). Hän käski ihmisiä laskemaan maahan kaikki kuormansa ja kunnioittamaan Jumalan Sapattia. Kun eivät he kuunnelleet, hän korotti ääntään: ”Ja minä nuhtelin Juudan ylimyksiä ja sanoin heille: ’Kuinka te teette näin pahasti ja rikotte sapatinpäivän?’ ” (Neh.13:17). Hän siis sanoi: ”Minä nuhtelin heitä, saarnasin heille, varoitin heitä, mutta mikään ei auttanut.”

Lopulta Nehemia sai tarpeekseen ja ryhtyi rohkeasti toimeen: ”Ja niin pian kuin oli tullut pimeä ennen sapattia Jerusalemin porteissa, käskin minä sulkea ovet ja kielsin avaamasta niitä ennen kuin sapatin jälkeen. Ja minä asetin palvelijoitani porteille, ettei yhtään kuormaa pääsisi kaupunkiin sapatinpäivänä”(Neh.13:19).

Rakas lukija, taakkasi pitävät aina leiriä sydämesi ulkopuolella odottaen tilaisuutta päästä sisään. Saatat laskea ne maahan yöksi, mutta aamulla ne ovat taas siellä, samat vanhat huolet ja murheet, jotta ottaisit ne takaisin harteillesi.

Niin, mitä Nehemia tekikään lopettaakseen kuormien kantamisen? Hän sanoi: ”Mutta minä varoitin heitä ja sanoin heille: "Minkä tähden te jäätte yöksi muurin edustalle? Jos vielä kerran teette sen, niin minä käyn teihin käsiksi." Sen jälkeen he eivät enää tulleet sapattina”(Neh.13:21).

Kun Nehemia tuli kestokykynsä äärirajoille, hän uhkasi voimalla. Rakas lukija, Se meidänkin on tehtävä, jotta saisimme kaikki taakkamme pysymään sydämemme ulkopuolella. Nehemian tavoin meidänkin tulee rukoilla kaikesta sielustamme: ”Tämä ei ole Jumalan tapa! Elän kyllä Sapatin levossa, mutta sieluni on kaikkea muuta kuin levollinen. Kaikki huoleni ja murheeni tulevat ja menevät, mihin lystäävät. Minun pitää hallita näitä taakkojani, hinnalla millä hyvänsä.

Thursday, January 17, 2013

EI ÄRRY HELPOSTI

Selvin osoitus siitä, että Kristus asuu sinussa, on, että sinussa on tämä hedelmä: ”Rakkaus …ei katkeroidu” (1 Kor.13:4-5).

Kreikankielellä sana suomalaisen Raamatun sana katkeroidu on ”paraxuno”, joka tulee sanajuuresta, jonka merkitys on ”hapan” ja ”nopsa tai äkillinen”. Sillä on lisämerkitys, että joku on ”hyvin lähellä”. Kun nämä pannaan yhteen, siitä tulee jotain hyvin erityistä: ärtyminen merkitsee sitä, että tekee happamia huomautuksia suoralta kädeltä, raivoten ja kohdistaen ne lähimmäiseen.

Lyhyesti sanoen: Raamattu sanoo: ”Jos olet Kristuksessa, rakastat ehdoitta etkä enää kovin helposti ärry. Suurimmat koetuksesi lienevät lähimmäisissäsi: aviopuolisossasi, lapsissasi, ystävissäsi”.

Kysyn sinulta: Onko sinulla lyhyt pinna? Kuinka usein saat raivokohtauksen? Jos olet Kristuksessa, äänesi nousee ollessasi vihainen, silloin rukoilet: ”Herra, auta minua! Pyhä Henki, tyynnytä minut!”

Aivan muutama päivä sitten ennen tämän kirjoittamista, minun piti harjoitella saarnan pitämistä. Vaimoni, Gwen sanoi jotain älytöntä, mikä pani minut ärtymään tavattomasti. Hän ei tarkoittanut arvostella minua, mutta ymmärsin sen niin, ja se laukaisi jotakin minussa. Tulin punaiseksi kuin kekäle, ja suustani syöksähti virta happamia, säkenöiviä, vihaisia sanoja, joista jokainen oli arvosteleva.

Gwen yritti pyytää anteeksi (jotakin, mitä hän ei edes ollut tehnyt), mutta minä käänsin selkäni hänelle ja menin työhuoneeseeni. Istuin tunnin pimeässä, valittaen Herralle: ”Jumala, hän osui minun herkimpään paikkaani, ja se sattui. Minun täytyi vastata siihen.”

Kun sitten yritin rukoilla, taivas oli kuin rautaa. Seuraavana aamuna otin Raamatun alkaakseni päivittäisen lukemiseni. Kirja aukeni 1 Korinttilaiskirjeestä ja katseeni osui tähän jakeeseen: ”Rakkaus… ei katkeroidu (ärry) helposti.”

Yhtäkkiä katsoinkin Jumalan sanan peiliin ja näin julistajan kasvot, jotka olivat helposti ärtyneet. Olin aivan lyöty ja rukoilin: ”Voi, Herra, siinä minä olen. Anna minulle anteeksi, Jumala”.

Heti paikalla kutsuin Gwenin toimistooni. Kun hän tuli sisään, aika raivostuneen näköisenä, saatoin vain osoittaa tätä Raamatunkohtaa ja sanoa: ”Rakkaani, lue tämä. Se kuvaa minua, eikö vain? Minä ärryn liian helposti. Gwen, anna minulle anteeksi!”

Wednesday, January 16, 2013

HERRAN TULEMISEN ODOTUS

Oletko odottanut ja ikävöinyt Herran tulemista? Kaipaatko hänen ilmestymisensä päivää?

”Odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä” (Tiit.2:13). ”Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat”(2 Tim.4:8).

Tämä maailma ei ole meidän kotimme. Kysyn nyt sinulta: Kasvatatko juuria vai irrotatko niitä, rukoillen, että Jeesus pitäisi sydämesi hereillä?

Onko Jumalan vihollisista tullut sinun vihollisiasi? Otatko osaa taisteluun Jumalan vastustajia vastaan? Oletko ryhtynyt taistelemaan omaa lihaasi, maailmaa ja paholaista vastaan?

Jeesus kyllä sanoi, että meidän on rakastettava vihollisiamme, jotka vihaavat häntä, hylkäävät hänen armonsa ja laupeutensa ja julkihäpäisevät hänen nimeään ja vetävät sitä lokaan. Ei meidän pidä vihata ihmisiä vaan syntiä, joka on heidän sydämessään ja heitä hallitsevia pahan valtoja. Meidän tulee vihata maailmassa olevaa pahuutta.

Oletko alkanut vältellä Jumalan huonetta? ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän”(Heb.10:25).

Ei ole sattumaa, että tämä Raamatunkohta puhuu ”tahallisesta synnin tekemisestä”, sen jälkeen kun on päässyt totuuden tuntoon. ”Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä”(Heb.10:26).

On historiallinen tosiasia, että ihmiset tulevat huolimattomiksi ja laiminlyöviksi juuri ennen tuomioita ja kauhistuksia.

Jos olet tuominnut itsesi ja huomannut, ettet kestä sitä, rukoile sydämestäsi: ”Jeesus, minä tarvitsen anteeksiantamusta. Tunnustan kaikki syntini. Olen lyönyt sinua laimin, Herra. En ole pannut sinua ensimmäiselle sijalle. Tästä päivästä lähtien kuitenkin teen sinusta elämäni, kaikkeni.

Tuesday, January 15, 2013

ILO JA LUOTTAMUS TUOMIOPÄIVÄNÄ

”Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti’ ”(Matt. 25:32- 34).

Tuomiopäivänä Tuomarin ensimmäisenä tehtävänä on erottaa lampaansa vuohista. Hän ei voi antaa vanhurskaittensa joutua lainrikkojien joukkoon.

Raamattu tekee hyvin selväksi, että ne, jotka ovat seuranneet Kristusta ja odottavat hänen ilmestymistään, ovat tuona päivänä rohkeita ja luottavaisia:

”Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkotettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan”(1 Joh.2:28). ”Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa”(1 Joh.4:17).

Kuinka voit olla niin rohkea, täynnä iloa ja luottamusta, tuomiopäivänä? Se johtuu siitä, että tunnet Tuomarin ystävänäsi, veljenäsi, sukulunastajanasi, ylipappinasi, asianajajanasi, esirukoilijanasi, Herranasi, sydämesi rakkautena, koko elämänäsi!

Jos tunnet sydämessäsi, että et ole valmis seisomaan Jeesuksen edessä – ja sen aika tulee pian – silloin sinun pitää vastata siihen, mitä olen kirjoittanut tähän. Jo tämä sanoma riittää tuomitsemaan sinut iankaikkiseen helvettiin, jos hylkäät sen. Se on seisova tuomiopäivänä todistajana sinua vastaan.
Ovatko sinun omat etusi, työsi, omaisuutesi, jopa työsi seurakunnassa, tulleet tärkeämmäksi kuin Herran asiat? Oletko laiminlyönyt perhettäsi? Tyydyttääkö sinua se, että menet sunnuntaina kirkkoon ja sanot: ”Olen tehnyt osani Jumalalle”? Jumalan sana sinulle sanoo selvästi: Se ei riitä!

Jos olet tuominnut itsesi ja huomannut, ettet kestä tuomiolla, niin rukoile sydämessäsi näin:

”Jeesus, minä tarvitsen sinua. Minun täytyy saada anteeksiantosi ja rakkautesi. Tunnustan kaikki syntini ja uppiniskaisuuteni. Olen laiminlyönyt sinua, Herra. En ole antanut sinulle ensimmäistä sijaa tänä päivänä, mutta tästä päivästä lähtien teen sinusta elämäni, kaikkeni.

Monday, January 14, 2013

LANNISTUMINEN by Gary Wilkerson

Lannistuminen voi estää, mutta se ei koskaan voi pysäyttää Jumalan suunnitelmaa voitoksi. Gideon taisteli sataa tuhatta vihollissotilasta vastaan kolmellasadalla miehellään ja voitti niin mahtavasti, että vain viisitoista tuhatta miestä jäi viholliselta eloon. Tämä voiton jälkeen jotkut hänen veljistään kysyivät häneltä: " ’Miksi teit meille sen, ettet kutsunut meitä, kun menit taistelemaan midianilaisia vastaan?’ Ja he riitelivät kovasti häntä vastaan”(Tuom 8:1).

Gideonin oman kansan jäsenet kyseenalaistivat hänen johtajuuttaan, päätöksiään, motiiveitaan ja tekojaan. Omat kaikkein lannistavimmat, sielua raastavimmat taistelumme eivät useinkaan tapahdu taistelukentällä, vaan uskovien yhteydessä. Joskus veljemme ja sisaremme sinkoavat syytöksiä meidän päällemme ja näyttävät löytävän hyvin paljon moitittavaa. Me odottaisimme näitä asioita vihollisiltamme. Siksi emme ole varuillamme ja yllätymme, kun omat veljemme syyttävät meitä raivoisasti.

Gideonia ei lannistanut, vienyt harhaan eikä vähentänyt hänen uskoaan kyseenalaiseksi joutuminen. Ei, hän jäi taistelemaan. Minusta on aivan ihanaa se, mitä hän teki: ” Niin hän sanoi heille: ’Mitä minä sitten olen tehnyt teihin verraten?’ ”(Tuom 8:2). Gideon sanoi syyttäjilleen: ”Mitä ovatkaan minun voittoni verrattuina teidän voittoihinne?” Hermostumatta ja alkamatta riidellä heidän kanssaan Gideon teki samoin, kuin Nehemia rakentaessaan muuria. Silloin tämän viholliset sanoivat: ”Tule heti alas. Me haluamme keskustella sinun kanssasi siitä, mitä teet”. Nehemia vastasi vihollisilleen: ”Ei minulla ole aikaa keskustella kanssanne. Minulla on tekemistä ja kiireistä sittenkin”( ks. Neh.6:1-9).

Raamattu sanoo, että Gideon tuli kolmensadan miehensä kanssa ”… Jordanille, meni sen yli... uuvuksissa takaa-ajamisesta”(Tuom 8:4). Gideon päätti mennä takaisin taisteluun vihollista vastaan. Hän meni yli virran ja palasi taistelemaan, niin kuin Jumala oli käskenyt. Kun täytät tehtävää, jonka Jumala on sinulle antanut, et ole lannistunut etkä välitä siitä, mitä toiset sanovat sinusta, kun sinun pyhä kunnianhimosi on täyttää Jumalan kutsua, pääset voittajaksi.

Seiso keskittyneenä taistelussasi, kutsumuksessasi ja Jumala antaa sinulle voiton!

Friday, January 11, 2013

KELVOTON PALVELIJA

”Kelvoton palvelija kätki” talenttinsa. Hän oli liian laiska investoimaan elämäänsä ja aikaansa Jumalan etuihin. Hänestä tuli vetelys Jumalan asioissa. Tämä oli kiireinen mies tai nainen, joka tuli Herran huoneeseen kerran viikossa pitääkseen yllä näennäistä kuvaa uskonnon harjoittajana.

Näin Herra sanoo tälle umpimähkäisesti ja puolisydämisesti palvelevalle: ”Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. … Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys”(Matt.25:26- 27, 30).

Alkaa valtava itku ja valitus, kun kelvottoman palvelijan kirja avataan. Tuomari näyttää maailmalle, kuinka paljon hän käytti aikaa ja energiaansa rahan ansaitsemiseen, oman turvallisuutensa takaamiseen, pankkitilien lihottamiseen, huoliin, perheen laiminlyömiseen, Jumalan unohtamiseen ja uskovien yhteyden jättämiseen.

Sinä päivänä Jumala tuo esiin jokaisen kirkossa käynnin laiminlyönnin, jokaisen laiskan ja itsekeskeisen toiminnan. Sitten aivan tämän palvelijan silmien eteen ilmestyy kaikki, minkä parissa hän on elämänsä aikana askarrellut: talot, autot, sisustus, veneet, vaatteet, korut, osakkeet ja joukkovelkakirjat.

Tuomarin silmien välähdys sytyttää palamaan kaiken vety-ytimen sulamisen tavoin. Enkeli seisoo Tuomarin edessä käsissään tomukasa. Herra kääntyy kelvottoman palvelijan puoleen ja sanoo: ”Tämä on jäljellä koko elämäsi työstä. Minä tarvitsin sinua ja kutsuin sinua, mutta sinä löit minut laimin. Sinä annoit minulle niin vähän ajastasi, että lopulta työnsit minut ulos koko elämästäsi. Sinä hukkasit elämäsi kouralliseksi tomua. Sinua kyllä varoitettiin, että kaikki palaisi poroiksi kuin oljet uunissa.”

Voi, mikä katumus hänellä onkaan sydämessä sinä päivänä, kun hänellä ei nyt ole aikaa Jumalalle! Hän käy sunnuntaiaamuna kirkossa, pakonomaisesti vaimonsa ja lastensa kanssa, koska se on ”maan tapa”. Mutta hänellä ei ole sydäntä Jumalalle!

Thursday, January 10, 2013

TODISTAJIA

Tuomiopäivänä Tuomari, Jeesus Kristus kutsuu esiin todistajansa, ja nämä todistavat joko sinun hyväksesi tai sinua vastaan.

Ensimmäinen todistaja on Jumalan oma sana: ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä”(Joh.12:48).

Silloin annetaan todiste jokaisesta saarnasta tai hengellisestä laulusta, mikä on koskaan kuultu, jokaisesta – raamatunkohdasta tai lentolehtisestä, joka on koskaan luettu. Jeesus sanoo: ”Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas. Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi”(Matt.12:41- 42).

Kun sinä seisot Tuomarin edessä ja sinun kirjasi avataan, niiniveläisten joukko astuu esiin. Ne, jotka kuolivat Sodoman ja Gomorran kauhuissa astuvat esiin, niin kuin tyyrolaiset ja siidonilaisetkin. Nämä pahat kokoontuvat ympärillesi. He eivät ole uskoa korviaan, kun kuulevat niistä mahdollisuuksista, joita sinulla oli kuulla Jumalan Sanaa: Raamatut, radio, televisio-opetukset, todistajat, ystävät ja perhe.

Silloin he huutavat: ”Tämän miehen tuomion pitää olla kovempi kuin meidän. Kuinka hän on voinut hyljätä niin monet mahdollisuudet ja niin voimakkaan valon? Meillä ei ollut Raamattua, jatkuvasti muistuttamassa, ei toista mahdollisuutta. Hänellä oli ne kaikki.”

Jeesus sanoi, että sodomalaiset olisivat katuneet, jos he olisivat kuulleet edes pikkuriikkisen siitä evankeliumista, jota sinä olet kuullut. ”Sillä, jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä”(Matt.11:23).

Saarnamiehet ja pastorit kutsutaan esiin todistajiksi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt. 24:14).

Meidän paimenten tulee seisoa ja todistaa, että olet ollut Herran huoneessa, olet kuullut evankeliumin todistuksen. Meidän pitää vahvistaa kaiken maan Tuomarin edessä kuulemamme todeksi, joko sinun puolestasi tai sinua vastaan.

Wednesday, January 9, 2013

ELÄMÄN KIRJA

Jumala on tallentanut jokaisen ihmisen jokaisen intohimon ja motiivin, jokaisen ajatuksen, sanan ja teon. Kaikki kristittyjen motiivit on viety ”muistojen kirjaan”, joka on Elämän Kirja ja tuomion päivään. Kristus on muistava kaikki, jotka ovat tässä kirjassa.

”Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät. Ja he ovat, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niin kuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee”(Mal.3:16- 17).

Jos rakastat Jeesusta koko sydämestäsi ja olet hänen verensä puhdistama, silloin sinun nimesi on kirjoitettuna hänen muistojensa kirjaan. Tämän sanoman ei pitäisi tuottaa pelkoa. Sen pitäisi antaa sydämellesi suuren syyn iloitsemiseen, kun näet kaiken, mitä Jumala on suunnitellut niille, jotka rakastavat häntä!

On olemassa kirjoja, mutta vain yksi Kirja. Raamattu sanoo, että jokaisella on oma kirjansa, tallenne koko hänen elämästään maan päällä:

”Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan”(Ilm.20:11- 13).

Pahat ja jumalattomat tuomitaan sen mukaan, mitä noihin kirjoihin on kirjoitettuna, yksi kerrallaan kaiken maan Tuomarin edessä!

Raamattu sanoo, että jokaisella ihmisellä on tuolloin oleva ylösnousemusruumis. Syntinen saa ruumiin, joka on ”valmis häviöön” (Room.9:22). Vanhurskaille annetaan uusi ruumis, Herran ruumiin kaltainen! Kun tuomio on päättynyt, Karitsa nousee valtaistuimelleen ja johtaa laumansa ikuiseen paratiisiin.

Tuesday, January 8, 2013

USKOLLINEN PALVELIJA

Apostoli Paavali oli Jumalan uskollisimpia palvelijoita. Luulenpa, että Paavalin uskollisuuden takana oli kolme tärkeätä syytä: toivo, rakkaus ja pelko.

Paavalilla oli siunattu iankaikkisen elämän toivo, joka motivoi häntä uskollisuuteen. Hän myös rakasti Kristusta suuresti. 2 Kor.5:14:ssä hän sanoo: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä”, mikä tarkoittaa sitä, että hänen on pakko olla Jumalalle uskollinen. Paavalin uskollisuuden takana oli myös muuta: hän ajatteli pelolla sitä hetkeä, jolloin hänen pitäisi seisoa maailman Tuomarin edessä tuomiopäivänä!

Tänä päivänä useimmilla kristityillä on ainoastaan kaksi ensimmäistä syytä. Itse asiassa jokainen uskova pitää omanaan iankaikkisen elämän toivoa. Monet sanovat vakavissaan: ”Tiedän rakastavani Jeesusta koko sydämestäni.”

Kuitenkin tulevan tuomiopäivän todellisuus juuri tuottaa vakavia, jumalisia uskovia. Ne, jotka panevat sen pois mielestään, ovat tavallisesti kylmiä, huolimattomia ja suvaitsevia. Kuitenkin on edelleen totta, että piankin jokainen ikinä elänyt ihminen joutuu tulemaan tuomion paikalle Jeesuksen Kristuksen tuomittavaksi: ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa”(2 Kor.5:10). ”Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme” (Room.4:12).

Juuri tällä hetkellä legioonittain enkeleitä seisoo valmiina odottaen Jeesuksen käskyä koota maailman kaikilta kulmilta niin pahat kuin hyvätkin: ”Niin kuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa”(Matt.13:40).

Kaikki kaikkien aikojen rikkaat, kuuluisat ja valtaa pitäneet tuodaan hänen eteensä seisomaan: ”Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät … kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: ’Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?’ "(Ilm.6:15- 17).

Monday, January 7, 2013

VOIMAN EVANKELIUMI by Gary Wilkerson

Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta ei ole evankelioimisen evankeliumi, vaan pyhityksen. Se on voima, joka pelastaa meidät, varjelee meitä. Meidän tulee vaeltaa evankeliumissa pelolla ja vavistuksella. Meidän tulee oppia tuntemaan sota-aseemme ja alkaa kasvaa ja kypsyä.

Vaikka sanon tämän kaiken, minulla on myös hyviä uutisia teille. Me voimme vastaanottaa voiman, Hengen työn, joka on syvä, kirkas ja dynaaminen! Vakaina perustukseltaan ja uskoltaan seisovat uskovat kasvavat kypsyyteen, kun Jumalan Henki tulee heidän sydämeensä. Heissä vapautuu voimaa, joka parantaa sisimmän ja sulkee oven ulospäin. Rakastan sanoja, jotka Nehemia, Pyhän Hengen esikuva, lausui niille, jotka pyrkivät sisään Jerusalemin kaupunkiin.

”Mutta minä varoitin heitä ja sanoin heille: "Minkä tähden te jäätte yöksi muurin edustalle? Jos vielä kerran teette sen, niin minä käyn teihin käsiksi”(Neh.13:21).

Kuvittelen Jeesusta seisomassa elämäni ovella. Kun Saatana tulee tyrkkimään minua, Jeesus seisoo viholliseni ja minun välissäni sanoen: ”Minä varoitin sinua kerran. Painu tiehesi! Olet väärässä paikassa. Olet ryhtynyt sellaiseen, mitä et pysty viemään loppuun asti. Olet tekemisissä sinua suuremman kanssa”.

Kuvittelen myös Jumalan seisovan oman elämäni muurilla. Sisältä olen puhdas, mutta kuulen ulkoapäin huutoa: ”Et pysty pysymään puhtaana.”

Minäpä voin pysyä puhtaana, koska Jeesus sanoo elämäni muurilla: ”Kuka kuvittelet olevasi, Saatana? Mitä tekemistä sinulla on minun poikani, tyttäreni kanssa, joka on peitetty Karitsan verellä ja pyhitetty ja tehty eheäksi? Kuka sinä olet puhumaan näitä pahoja asioita?”

”Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut”
(Room.8:37).

Jeesus on tehnyt meistä kaikista voittajia hänessä!”

Friday, January 4, 2013

ERITYISIÄ LUPAUKSIA ERITYISIÄ AIKOJA VARTEN

Kaikki kristityt yleensä luottavat Herraan. Me otamme haltuumme muutaman lupauksen, jotka sopivat koko Kristuksen ruumiille. Sellaisia ovat:

”En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"(Heb.13:5).

”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut”(Room.8:28).

”Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat”(Ps.84:11).

Nämä tunnetut lupaukset ovat tuoneet suurta lohdutusta ja siunausta Jumalan kansalle kaikkialla maailmassa vuosisatojen ajan. Näiden lupausten lisäksi Jumala antaa kuitenkin tiettyjä lupauksia erityisiä, kovia aikoja varten. Meidän tulee tuntea ne ja ottaa niitä mukaamme, kun käymme uskalluksella armon istuimen eteen.

Puritaanit, joita Jumala siunasi runsaasti, sanoivat, että Herran jokainen lupaus on pyhä asia. He uskoivat, että meidän ei tulisi mennä Herran eteen vain yleisen uskon perusteella.

Kun Jumala käskee sinua käymään uskalluksella armon istuimen eteen saamaan armon tarpeisiisi, et voi mennä sinne vain yleisen periaatteen pohjalta. Sinä et voi sanoa vain: ”No niin Herra, sinä tunnet sydämeni. Anna minulle, mitä näet hyväksi.”

Se saattaa kuulostaa hyvältä, mutta Jumalalla on lupauksia elämämme erityisiin aikoihin. Hän tahtoo meidän tukeutuvan näihin lupauksiin sydämestämme, niin että saatamme seistä vahvoina ja varmoina Hänen kanssaan. Hän tahtoo meidän seisovan hänen istuimensa edessä täysi lohdutus, ehdoton varmuus sydämessämme eikä yhtään epäilystä!

Jos et kuule mitään Jumalalta, syynä siihen saattaa olla se, että olet antanut hänelle vain yleistä uskoa etkä ole tehnyt asiaasi tarpeeksi selväksi. Jumala sanoo: ”Tuokaa esiin riita-asianne, sanoo Herra, esittäkää todisteenne(Jes.41:21). Miksi minun pitäisi tehdä sinulle näin? Miksi minun pitäisi siunata sinua?” Hän tietää, tietenkin miksi, mutta hän haluaa, että sinäkin tiedät.

Wednesday, January 2, 2013

MONET KÄRSIVÄT TÄNÄ PÄIVÄNÄ

Tiedän, että minä ja minun perheeni eivät ole ainoat kärsimykseen ja tuskaan joutuneet. Saan monia sydäntä särkeviä kirjeitä jumalisilta uskovilta, jotka käyvät läpi elämänsä suurinta koetusta.

Ei koskaan ennen ole ollut niin paljon syöpään sairastuneita. Ei koskaan ennen ole ollut niin paljon eron satuttamia, kun puolisot jättävät kodin ja hylkäävät avioliiton. Ei koskaan ennen ole ollut niin paljon taloudellisia huolia. Ei koskaan ennen ole ollut tällaista koetuksen, hämmennyksen, kivun ja syvän tuskan aikaa. Jumalan rakkaimmat lapsetkin käyvät läpi koettelemuksen tulen. On totta, että ”monta on vanhurskaalla kärsimystä”, mutta on myös totta, että ”Herra vapahtaa hänet niistä kaikista(Ps.34:19).

Olen rukoillut: ”Jumala sinä käskit meitä tulemaan uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. Me tarvitsemme nyt sinun armoasi.”

Onko meillä kenelläkään toivoa näinä koetusten aikoina ilman Herran armoa? Mitä teemme uskovina, kun vihollinen tulee päällemme kuin tulva? Miksi sydämestään Kristukselle antautuneiden täytyy kärsiä niin tavatonta koetusta?

Ei minulla ole vastausta. Tiedän, että vanhurskaat kärsivät ja tiedän, että monet tätä lukevat jumaliset ihmiset loukkaantuvat. He ehkä kyselevät, miksi heidän pitää kestää niin paljon kipua. Tiedän myös, että ottaessasi paikkasi kaikkein pyhimmässä, joudut koetuksiin, joista et tiennyt mitään esipihassa.

Päivittäiset uutiset ovat täynnä kauhua ja väkivaltaa, mutta älä anna sen hetkeksikään sumentaa näkyä seurakunnasta, joka kohoaa ylös raunioista ja sekasorrosta ottamaan hallinnan ja vallan.

Pyhä, anteeksisaanut, levännyt ruumis, joka on kiinni päässä, Kristuksessa, tulee näkyviin yhä selvemmin. Tämä voitokas ruumis saa terävän, selvän näyn. Se käyttää hengellisiä lihaksiaan uhaten jopa Saatanan valtaa.

Kristuksen ruumiin tulevaisuuden ennuste on uskomattoman kirkas. Ei mikään tässä jumalattomassa maailmassa voi vaikuttaa siihen eikä muuttaa sen päämäärää.

Tuesday, January 1, 2013

KAIKKI MAALLINEN TULEE JÄRKKYMÄÄN

Näin unessa armeijan, joka kieltäytyi tottelemasta käskyjä. Kaiken heitä ympäröivän pahuuden ja ilkeän väkivallan keskellä he olivat pelottomia. He sukelsivat ylistyksen ja palvonnan eläviin vesiin ja tulivat esiin joen toisella puolella täysin rauhallisina, levollisina. He ovat Herran vapautettuja, joille on annettu rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen.

”Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta”(Ps.37:11).

Joel näki voimakkaiden miesten armeijan ja sanoi: ”Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa” (Joel 2:7).

Jumalan kansa ei kieltäydy tottelemasta tai pakene sodasta, koska he tietävät olevansa turvassa Karitsan kalliin veren alla. He tietävät, että kaikesta ihmisten väkivallasta ja vihasta huolimatta Kristuksen ruumis maan päällä on täysin terve ja vahvistuu päivä päivältä.

Kun kaikki maallinen järkkyy ja maailman hallitukset pyörivät hallitsemattomasti, Kristuksen todellinen seurakunta on vahva ja tukevasti paikoillaan.

Tuhoavan väkivallan ja sortumisen valtikka on ryöstänyt ihmiskunnalta rauhan ja turvallisuuden. Samaan aikaan Jumala vie kansansa heidän suurimman leponsa ja turvallisuutensa aikaan. Kun jumalattomat rukoilevat rauhaa ja turvallisuutta löytämättä sitä koskaan, Jumalan valitut omistavat suuren rauhan ja täydellisen turvan.

Jumalan kansa, joka lepää hänessä, voi sanoa Daavidin, psalminlaulajan sanoin: ”Ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan, niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan; niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse; niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse. Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi. Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois. Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan”(Ps.124:2-8).