Friday, November 29, 2013

JUMALA TARKOITTAA, MITÄ SANOO

Istutko kuuntelemassa vahvaa saarnaa, joka rakastavasti paljastaa sinun syntisi? Jos niin on, annatko sanan tuomita itsesi? Vai menetkö takaisin syntiisi murehtimatta sitä ollenkaan?

Jos hylkäät Pyhän Hengen pysäyttävät varoitukset, jatkat tottelemattomuudessa edelleen, et sure sitä sydämessäsi, silloin olet jo antikristuksen kultin kandidaattina. Paholainen totuttaa sinua hiljaa ”rikkomuksen salaisuuteensa”, ja kun lupaava, ihmeitä tekevä antikristus tulee, sinut lakaistaan hänen valheidensa mukaan, ja joudut luulouskon valtaan.
Kuule, mitä Paavali sanoo uskovien kompromisseista, kun he kieltäytyvät rakastamasta ja tottelemasta Jumalan pyhää sanaa: ”Että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen”(2 Tess.2:12).

Seuraavassa ilmeiset tulokset epäuskosta ja Jumalan totuuden hylkäämisestä:
  1. Sydän kovettuu synnin petollisuuden kautta. 
  2. Saatana toimii kovetetussa sydämessä vanhurskauttaen sen, niin että se pääsee kaikesta rangaistuksen pelosta. 
  3. Usko sokeutuu valheesta, joka sanoo, ettei synnillä ole palkkaa ja ettei ole mitään Tuomiopäivää ja että hän pääsee kuin koira veräjästä kaikkine himokkaine nautintoineen. 
  4. Uskova lankeaa saaliiksi riivaajien opille, ajatellen, että paha on hyvä ja hyvä paha. 
  5. Lopulta hän ajautuu niin kauas Kristuksesta ja totuudesta, että hän sokeutuu eikä näe, kuka antikristus on, ja lopulta alkaa jumaloida ja palvella häntä jumalana. 
  6. Tuomiopäivänä Jumala sanoo sellaiselle henkilölle: ”Mene pois minun tyköäni, sinä vääryyden tekijä!” 
Rakas lukija, tämän ei tarvitse tapahtua meille kenellekään. Jumala on tehnyt liiton lupauksen, että hän poistaa meistä kaiken luulouskon ja antaa meille voiton synnistä Kristuksen ristin voiman kautta. Hän pyytää vain, että me julistamme sodan omalle synnillemme sanoen: ”En tee rauhaa tämän tavan kanssa. Kieltäydyn olemasta sen kanssa. Vapauta minut Isä, Henkesi kautta.” Kun Jumala kuulee nämä sanat, hän lähettää sellaisen Pyhän Hengen voiman ja kirkkauden taivaasta, ettei paholaiselle jää enää mitään mahdollisuutta!

Rukoile juuri nyt, että Jumala istuttaisi sinuun suuren kunnioituksen hänen sanaansa kohtaan. Pyydä häntä auttamaan sinua lukemaan säännöllisesti Raamattua ja pyydä Henkeä auttamaan sinua ottamaan vaarin siitä, mitä luet ja usko, että Jumala tarkoittaa, mitä sanoo.

Thursday, November 28, 2013

NIILLE, JOTKA EIVÄT TOTTELE

Raamatun läpi Jumala antaa meille kuvan siitä, miten tärkeätä on totella hänen sanaansa. Näemme esimerkin tästä kuningas Saulin elämässä. Jumala antoi Saulille selvän, erityisen käskyn profeetta Samuelin kautta: ”Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit"(1 Sam. 15:3).

Totteliko Saul tätä Herran käskyä? Raamattu kertoo: ”Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin. Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi... Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi”(1 Sam.15:7 - 9).

Jumala oli puhunut Saulille kristallinkirkkailla sanoilla. Silti taisteluun lähdettyään Saul totteli Herraa vain osaksi. Sen sijaan, että olisi tuhonnut kaikki ihmiset, eläimet ja tavaran, hän säästi kuningas Agagin ja otti myös sotasaalista.

Samuel oli aivan murheen murtama. Hän sanoi Saulille: ”Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: 'Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun'. Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?" (1 Sam.15:18 - 19).

Tässä kohdin Raamattu antaa meille murheellisen, pelottavan sanan: “Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana: ’Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni’. Samuel pahastui, ja hän huusi Herraa kaiken sen yön”(1 Sam.15:10 - 11).

Kuvaako tämä sinun elämääsi? Onko Jumala käskenyt sinua selvin sanoin käsittelemään joitakin elämäsi tapoja? Oletko silti pitänyt niistä kiinni, kieltäytynyt päästämästä niistä irti? Hänen Henkensä saattaa puhua sinulle juuri nyt pienellä hiljaisella äänellä: ”Syntisi on meidän välillämme, estäen yhteyden. En voi siunata sinua enää, kun sinä vastustat sitä. Luota Henkeni apuun, lapseni”.

Samuel sanoi Saulille: ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana"(1 Sam.15:23). Jumala hylkäsi Saulin hänen tottelemattomuutensa vuoksi.

Jumala sanoo meille tämän kohdan kautta, että hän tarkoittaa, mitä sanoo. Nyt hän sanoo: ”Minä näytän sinulle, miltä sinun tottelemattomuutesi tuntuu minusta. Minä haluan sinun sydämesi, en vain puolisydämistä tottelemista”.

Wednesday, November 27, 2013

SYNNIN KANSSA FLIRTTAILU

Pahat ovat aina olleet “vailla” totuutta, halveksien, maahan polkien, pilkaten. Näin tästä esimerkin aivan äskettäin The New York Postissa, kun eräs kirjoittaja lausui vakuuttavasti: “Tiede on nyt astunut totuuden sijaan.”

Paavalilla oli suurempi huoli aina niistä, jotka olivat tunteneet totuuden tien, tunnustaneet uskonsa Kristukseen, mutta edelleenkin flirttailivat synnin kanssa. Paavali kirjoitti heistä, jotka yrittävät pitää totuutta epävanhurskaudessa, mikä vihastuttaa Jumalan. ”Nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden. Sen tähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin” (Room.1:25 - 26).

Toiset kääntyivät himokkaiden nautintojensa siteissä väärien opettajien puoleen yrittäen löytää rauhaa. He lopulta hyväksyivät ” turmiollisia harhaoppeja… Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; (2 Piet.2:1 2).

Paavalin kaikki saarnat luopumusta ja antikristusta vastaan olivat suunnatut lihallisiin uskoviin. Heidän ei pitänyt olla Rooman epäjumalien, pakanallisen Kreikan, eikä tuntemattomissa paikoissa asuvien pakanaheimojen epäjumalien palvelijoita. Paavalin sanoma oli hyvin tärkeä seurakunnalle. Hän kirjoitti sen luettavaksi seurakunnissa, suoraan uskoville!

Paavali näet kutsui Jumalan kansaa joka puolella totuuden rakkauteen, etsimään sitä, tutkimaan ja tottelemaan sitä. Hän kirjoitti siis: ”Antakaa totuuden olla oppaananne. Älkää kääntykö pois sen luota. Pyytäkää Pyhää Henkeä antamaan teille näkevät silmät, kuulevat korvat ja rakastava sydän. Muutoin avaatte itsenne petoksille ja lopulta uskotte valheen. Saatana kykenee panemaan teissä alkuun antikristuksen palvonnan kultin”.

Jos ette usko tätä, muistelkaa Raamatun sanaa. Se sanoo, että aivan vähän ennen Jeesuksen paluuta Saatana tuo esiin sellaisen ylitsevuotavan petoksen tulvan, että hän pettää jos mahdollista valitutkin. Silloin ei ole enää kyse siitä, kuinka kauan joku uskova on vaeltanut Jeesuksen kanssa. Hän kohtaa koetuksia, niin kuin ei koskaan ennen elämässään. Vahvinkin uskova joutuu kiusaukseen epäillä Jumalan uskollisuutta ja lakkaa luottamasta hänen pyhään sanaansa.

”Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt.24:24).

Tuesday, November 26, 2013

LAITTOMUUDEN HENKI

”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa” (2 Tess.2:7).

Paavalin tässä käyttämä kreikankielinen sana laittomuus tarkoittaa sitä kirjaimellisesti. Siksi sen salaisuus on siinä, että suuret joukot ihmisiä käyttäytyvät laittomasti tai estottomasti.

Silti laittomuus ei ole vain ihmisen kapinaa sääntöjä vastaan. Se ei ole kapinaa yhteiskunnan arvovaltaa vastaan tai ryöstön, raiskauksen tai murhan tekemistä. Nämä asiat tietenkin sytyttävät Jumalan vihan, mutta laittomuuden salaisuus menee paljon syvemmälle. Se on suoranaista Kristuksessa olevan totuuden hylkäämistä, Jumalan pyhän sanan heittämistä sivuun ja kapinaa Raamatun käskyjä vastaan.

Laittomuuden henki on tänään laajalle levinnyt kansankuntamme keskuudessa. Se on se lainsäätämisen takana oleva voima, jolla yritetään pyyhkiä Jumala yhteiskunnastamme. Se on se sama henki, jolla Saatana petti Eevan, kun hän kertoi hyvin monisanaisesti: ”Jumala on ihan ”iisi”. Ei hän rankaise teitä tottelemattomuudesta. Voitte ihan hyvin syödä hedelmän ja täyttää himonne, ettekä joudu maksamaan siitä mitään.”

Tänä päivänä Saatana käyttää samaa valhetta vakuuttamaan uskovien joukkoja, että he voivat rauhassa antautua syntiensä valtaan joutumatta maksamaan siitä rangaistusta. Tällainen on pirullinen juoni, jonka kautta Kristuksen armon evankeliumi vääristyy ja siitä tuleekin moraalittomuuden sanoma. Surullista kyllä, monet penseät uskovat joutuvat tämän laittomuuden hengen lumoihin.

Paavali sanoo antikristuksen nousevan valtaan, koska ihmiset ovat sokeita ja oman syntinsä pettämiä: ”Tuo, jonka tulemus tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua”(2 Tess.2:9- 10).

Saatana pettää ihmisjoukot vakuuttamalla heille vähäpätöisellä mutta voimallisella valheella niin kuin hän petti Eevan: ”Jumala ei rankaise syntiä”.

Paavali sanoo, että tämä petos tulee ”kaikilla vääryyden viettelyksillä, … sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua” (2 Tess.2:10). Sitten hän lisää: ”Sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen”(2 Tess.2:11).

Apostoli sanoo siis tässä: ”Ne, jotka kieltäytyvät tottelemasta ja kunnioittamasta Jumalan sanaa, joutuvat voimallisen petoksen uhriksi. Ensin he alkavat katsoa syntiä sormiensa läpi ja hyväksyä sen. Piankin he etsivät aktiivisesti helpon armon sanomaa. He keksivät armon, joka on kaukana siitä, mitä Jumala tarkoitti. Hänen armonsa ei koskaan johda laittomuuteen vaan aina katumukseen.”

Monday, November 25, 2013

COWBOYSAAPPAAT by Gary Wilkerson

”Joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää(2 Kor.9:6).

Useita vuosia sitten palvelin pastorina Times Square Churchissa, New Yorkissa. Aiemmin Texasissa ollessani olin ostanut aidot texasilaiset cowboysaappaat, ja ne olivat tosi hienot! Pidin niitä toimistossa, kun eräs koditon tuli sisään. Hän oli ajelehtinut ja liftannut ristiin rastiin pitkin maata ja oli kova mies.

”En tiedä, miksi olen täällä”, hän sanoi. Kaikki kirkkonne ovat samanlaisia. Te tuhlaatte rahaa rakennuksiin, ja teillä rikkailla pastoreilla on kaikki nuo autot ja tavarat.”

Sitten hän katsoi alas ja sanoi: ”Katso nyt itseäsi. Sinulla on nuo hienot cowboysaappaat ja minulla on nämä risat, vanhat kangaskengät.
”Pidätkö cowboysaappaistani?” kysyin. Ennen kuin hän ehti vastata, en ajatellut kahdesti, kun otin saappaat jalastani ja annoin ne hänelle. Menin sitten kotiin ilman kenkiä.

Noin puolen vuoden kuluttua sain puhelinsoiton eräältä ystäväpastorilta Greensborosta, Pohjois-Karolinasta. ”Gary”, hän sanoi,” et varmaan usko tätä juttua. Minun toimistossani istuu mies, joka kertoo saaneensa sinulta cowboysaappaat puoli vuotta sitten. Hän ei voi unohtaa sinua eikä seurakuntaasi. Hän on kulkenut ympäri maata liftaten tämän ajan. Kulkiessaan hän katsoo saappaitaan ja kiittää Jeesuksen rakkautta.”

Tämä mies meni ystäväni seurakuntaan ja sanoi: ”Hei, pastori New Yorkissa antoi minulle nämä saappaat. Menin Times Square Churchiin, ja hän oli yksi sen seurakunnan apulaispastoreista.”

Steve kysyi: ”Oliko hänen nimensä Gary?”

”Oli, oli, sama mies. Hänen nimensä oli Gary.”

Ystäväni Steve sanoi miehelle: ”Selvästi Pyhä Henki on ollut kintereilläsi puoli vuotta. Joko olet valmis antamaan elämäsi Kristukselle?”

Mies vastasi: ”Juuri siksi olen tullut. Tulin tänne antaakseni elämäni Jeesukselle tänään.”

Haluan rohkaista sinua. Vaikka koet itsesi nääntyneeksi, etsi tilaisuuksia. Onko sinun avioliittosi näännyksissä? Etsi keinoja palvella, olla siunaukseksi, rakkaudeksi puolisollesi. Onko tilanne sama lapsiesi suhteen? Onko teidän välillänne välirikko ja hämmennys? Etsi tilaisuutta rakastaa, palvella ja hallita perhettäsi Herran neuvon mukaan.

Oletko taloudellisissa vaikeuksissa? Etsi tapoja, joilla voit olla siunaukseksi toisille tämän uupumuksen keskellä, niin huomaat taivaan ikkunat avatuiksi. Jumala vuodattaa elämääsi rikkaita siunauksia.

Saturday, November 23, 2013

PELON KARKOITTAMINEN by Carter Conlon

Ihmispelko saa polttoaineensa omasta luonnostamme. Se alkoi hetkellä, jolloin Saatana ei enää tyytynyt ylistämiseen taivaassa, päinvastoin hän halusi saada ylistä itselleen. Tämä himo pani hänet ajattelemaan asioita sen rajan ulkopuolella, jonka Jumala oli laittanut hänelle. Kun hän tuli Eedenin paratiisiin Aadamin ja Eevan luo, hän heti kylvi tämän langenneen luonnon himon ihmisrotuun. Se oli halu elää ja ajatella riippumatta Jumalasta, lopulta halu olla Jumalan kaltainen.

Kun tämä synninluonto oli nyt istutettu ihmiskuntaan, seuraava askel oli halu saada osakseen ihailua. Niinpä langennut ihminen alkoi kääntyä toinen toisensa puoleen saadakseen hyväksyntää. Siksi me olemme niin alttiita toisten ihmisen mielipiteille, mitä he ajattelevat meistä. Siksi meidän koko minuutemme riippuu yhtäkkiä siitä, olemmeko menestyviä vai epäonnistujia toisten ihmisten silmissä. Tosiasiassa tämä halu saada ihmisten ylistystä on ajanut yrityksiin elää suosionosoitusten valokeilassa. Kun he vähitellen saavuttavat ihailun ytimen, he ovat jo tulleet riippuvaisiksi ihmisten suosiosta eivätkä enää voi elää ilman sitä, vaikka he alun perin tajusivat ansan.

Mieti, kuinka kaameata on sitten seistä Herran edessä ja kuulla jonkun, joka aikanaan katsoi meitä silmiin, sanovan meille: ”Sinä tiesit totuuden. Sinä tiesit, että on olemassa taivas ja helvetti! Tiedän, että olin tuhma, mutta miksi sinä et avannut suutasi ja sanonut sitä minulle? Tiesit, että joutuisin tänne ja tiesit, että lapsenikin joutuisivat ´. Miksi et puhunut minulle?

Surullista kyllä Jumalan lapsella ei ole muuta sanottavaa kuin: ”Minä pidin omaa onnistumistani tärkeämpänä kuin Jumalan suosiota. Halusin sinun pitävän minusta. En halunnut, että nauraisit minulle. Halusin sinun ihailusi.” Minkä ansan ihmisten suosio muodostaakaan Jumalan suosion rinnalla!

Paavalin mukaan ainoa tie vapauteen ihmisten suosion tavoittelusta on huutaa avuksi Jumalaa. Tiedämmehän, ettei hän ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen (ks.2 Tim.1:7). Vain Jumala voi antaa meille kyvyn paeta ihailun halua tai ihmisten arvostelua. Pikemminkin, Raamattu sanoo: ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon” (1 Joh.4:18). Jumalan rakkaus ei vain aja ulos pelkoa, vaan se vaatii meitä menemään takaisin niiden luokse, jotka elävät ilman Jumalaa, tekemään heille hyvää välittämättä siitä, miten he vastaan ottavat sen.


__________
Carter Conlon tuli mukaan Times Square Churchin työhön vuonna 1994 perustajamme, David Wilkersonin kutsusta. Hänet asetettiin vanhemman pastorin virkaan vuonna 2001. Vahvana, tunnollisena johtajana, hän on usein puhujana työntekijäkonferensseissa, joita World Challenge pitää kaikkialla maailmassa.

Friday, November 22, 2013

MIKÄ ESTÄÄ KRISTUKSEN ELÄMÄN ILMENEMISTÄ MEISSÄ

Jos esteesi on intohimo, Jumala saattaa aukaista sinulle oven valtavaan tilaisuuteen. Se saattaa olla koko elämäsi suurin ja intohimoisin projekti. Jumala haluaa sinun astuvan siihen ajatellen: ”Tämä se on! Vihdoin sain suuren läpimurtoni”.

Sitten Herra antaakin koko hankkeen kaatua. Siinä sitten seisot unelmiesi raunioilla rukoillen: ”Herra, luulin tämän hankkeen olevan sinun tahtosi. Luulin saaneeni siihen sinun siunauksesi. Rukoilin sitä uskollisesti, ja sinä veit minut tähän. Kuinka voit antaa minun joutua tällaiseen tappioon?”
Hankkeesi tappion on määrä olla kuolema kaikelle sille, mikä estää Kristus-elämän ilmentymistä sinussa.

Sinun esteesi voivat olla myös ne erinomaiset ilmestykset, joita saat Jumalan sanasta. Saatat kysyä: ”Kuinka tuore ilmestys voisi olla este sille, joka rakastaa Jeesusta?” Jonakin päivänä saat aivan uusia näkyjä, syviä opinkohtia, joita et ole nähnyt koskaan ennen. Sinun luottamuksesi kasvaa, koska saat jatkuvasti uusia näkyjä vaellukseesi Herran kanssa.

Sitten yhtäkkiä, ilman mitään näkyvää syytä, sielusi joutuu kuivuuden valtaan. Pian ilosi ja varmuutesi joutuu antamaan tietä heikkoudelle ja hyödyttömyydelle. Selittämätön masennus täyttää sielun ja jokaisesta uudesta päivästä muodostuu sinulle taakka.

Raamattu, josta oli tullut sinulle niin elävä, näyttää nyt suljetulta kirjalta. Sen sijaan että saisit ilmestyksiä, ihmettelet, voitko enää koskaan oppia mitään, vaikka ongelmana ei olekaan älyn puute. Kuivuutesi on tarkoitus nopeuttaa kuolemaasi luottamuksessa omaan lihaasi. Se on kuolema halullesi saada kunniaa ilmestyksillä, joita on annettu sinulle, pikemminkin kuin että saisit ilosi Kristuksesta.

Tosiasiassa ilmestykset saavat helposti aikaan ylpeyttä. Siksi Jumala antoi Paavalille piikin hänen lihaansa. Hän eristi Paavalin tämän ilmestysten kunnian loisteessa paistattamiselta. Jumala halusi uskollisen palvelijansa pysyvän nöyränä kaikissa asioissa.

Koko tämä prosessi, jossa koetaan ”kuolemaa”, voi näyttää julmalta. Ei tarvitse kyseenalaistaa sitä, että se on varmaan tuskaisinta koko vaelluksessamme Jeesuksen kanssa. Jos annamme kuoleman saattaa päätökseen työnsä meissä, Kristuksen oma ylösnousemuselämä voi virrata vapaasti meistä ulospäin. Jos toisaalta vastustamme kuoleman työtä, meillä ei ole koskaan ole Kristus-elämää itsessämme.

Thursday, November 21, 2013

JEESUKSEN ELÄMÄ

Apostoli Paavali sanoo: ”Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikään kuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on tullut kaiken maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten”(1 Kor.4:9).

Lyhyesti sanottuna, kun täynnä Kristus-elämää olevat jumaliset pyhät johdetaan kokemaan kuolemaa, se ei koskaan ole yksityisasia. Raamattu sanoo, että me olemme kolmen eri ryhmän katseltavina: enkelien, riivaajien ja ihmisten.

Joskus tunnet olevasi yksin taistelussasi, mutta sitä ei käydä missään pimeässä nurkassa. Päinvastoin, kolme valtaa katsoo sinua erittäin kiinnostuneena. Riivaajat, enkelit ja ihmiset katselevat sinua. He kaikki miettivät: ”Mitenkähän tämä Jumalan palvelija kestää tämän koetuksen?”

Mistä tällaisessa koetuksessa on kyse? Miksi meidän täytyy kohdata näitä kuoleman hetkiä? Mihin Jumala pyrkii meissä? Taivaallinen Isämme tietää, että jotkin pelastuksen ulkopuolella olevat alueet elämässämme estävät Kristuksen elämän täydellistä murtautumista esiin. Hän tietää kompastuskivemme, pelkomme, intohimomme, himomme, kaiken, mikä estää meiltä Jeesuksen täyden loiston. Niin hän antaa meidät ”kuolemaan” irrottaakseen nämä esteet sydämestämme.

Jos esteesi on ihmispelko, Jumala ehkä johtaa sinun elämääsi jonkun, joka aivan halvaannuttaa sinut pelosta. Kaikki tuon ihmisen sanat ja teot vain lisäävät pelkoasi, kunnes siitä tulee sietämätöntä.

Olen nähnyt sellaisen pelon aiheuttavan fyysistä tuskaa Jumalan pyhissä. Jotkut päätyvät hyperventilaatiokohtaukseen jonkun elämänsä ”kovan ihmisen” takia, kirjaimellisesti menettämään ”henkensä”(hengittämisensä). Miksi Jumala antaa sellaisen miehen tai naisen tulla elämääsi? Siksi, että sinun rakastava Isäsi antaa sinut kuolemaan. Hän sanoo sinulle: ”Sinun ihmispelkosi estää Kristus-elämän virtaamisen vapaasti elämässäsi. Siksi et voi synnyttää elämää toisissa. Tämän pelon täytyy loppua. Sinun pitää kuolla sille!”

Saatat rukoilla: ”Herra, auta minut ulos tästä!” Jumala vastaa silloin: ”Ei, annan kuoleman tehdä tehtävänsä. Olen järjestänyt kaiken tämän, jotta Jeesus-elämä tulisi ilmi sinussa!”

Wednesday, November 20, 2013

ANNETUT JOKAPÄIVÄISEEN KUOLEMAAN

Jumalinen apostoli Paavali oli täynnä Pyhää Henkeä ja ilmestystietoa. Hän rukoili palavasti ja vaelsi päivittäin läheisessä yhteydessä Jeesuksen kanssa. Kuitenkin hän tunnusti olevansa jatkuvasti sysimisen, häväistyspuheiden, halveksunnan ja arvostelun kohteena. Hänestä juoruttiin, hänen henkilöänsä moitittiin ja nimeänsä halvennettiin.

Paavali joutui kärsimään niin paljon, niin usein, että jopa hänen hengelliset lapsensa olivat ihmeissään siitä, että hän jatkuvasti kohtasi vaikeuksia ja vainoa. Joka kerta, kun he näkivät hänet, hänen kasvonsa olivat mustelmilla, luunsa murtuneet tai hänen ruumiinsa oli täynnä naarmuja. Tietenkin tämä loukkasi Paavalia syvästi. Siinä oli Jumalan armon ja vapautuksen voimallinen, vilpitön saarnaaja. Minne hän vain kääntyikin, hän kohtasi pilkkaa ja moitetta.

Apostoli sanoi, ettei hänellä ollut enää muuta ystävää kuin Onesiforus, joka ”ei ole kahleitani hävennyt”(2 Tim.1:16). Paavali sanoi siis ystävästään: ”Tämä mies ei ole häpeissään minun vankeudestani. Hän tuntee minut paremmin, niin ettei ajattele minulla olevan jotakin salaista syntiä elämässäsi.”

Paavali sanoi myös saaneensa rohkaisua ryhmältä uskovia. Hän sanoi heille: ”Vankien kanssa te olette kärsineet”(Hebr.10:34). Hän siis tarkoitti: ”Nämä ihmiset tietävät, mitä minä koen.” He seisoivat Paavalin rinnalla hänen koetuksissaan, koska he itse olivat ”häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla” (Hebr.10:33). Nämä uskovat olivat ruvenneet apostolin ”osaveljiksi ahdistuksissa”, koska sama, mikä tapahtui Paavalille, tapahtui myös heille.

Tunnen erään syvästi hengellisen julistajan, joka joutui sietämään vuosikaudet toisten uskovien pirullista sysimistä ja vainoa. Joka kerta tavatessamme hän pyysi minua rukoilemaan hänen vaikeuksiensa puolesta. Joka kerta ilolla lupauduin, mutta ajan pitkään, kun hänen koetuksensa jatkuivat, huolestuin. Kysyin häneltä aivan suoraan: ”En ymmärrä, miksi olet jatkuvasti niin ahdistunut. Olet jumalisimpia tuntemiani pastoreita. Sinä elät lähellä Herraa, aina rukouksessa, jatkuvasti hänen sanansa tutkimisessa. Miksi hän antaa sinun kohdata jatkuvaa huolta?”

Nyt ymmärrän, että tämä jumalinen pastori joutui päivittäin kuolemaan, koska hän oli täynnä ylösnousemuselämää. Jumala tahtoi käyttää häntä voimallisella tavalla. Niinpä hän antoi pastorin jatkuvasti kuolemaan elämän kaikilla alueilla. Jumala ei halunnut jäävän mitään, mikä olisi estänyt Kristuksen kaunista julistusta hänessä.

Saatana oli ottanut päämääräkseen tuhota Paavalin, koska hän tiesi, että Kristuksen piti kirkkaasti ilmentyä hänen elämässään. 

Tuesday, November 19, 2013

ANNETUT KUOLEMAAN

Apostoli Paavali kirjoittaa: “Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin”(2 Kor. 4:11).

Kun Paavali sanoo: ”Me, jotka elämme” hän toistaa kaikuna Jeesuksen sanoja Ilm. 1:18:sta: ”Minä elän”. Paavali puhuu tässä uskovista, jotka luottavat Kristukseen ja joissa hänen elämänsä asuu. Silti Paavali sanoo meille oikeastaan, että meidätkin on annettu kuolemaan.

Niinpä, samoin kuin Isä antoi Poikansa kuolemaan, samoin hän antaa kuolemaan ne, jotka ovat Kristuksessa. Jumala johtaa jokaisen meistä aivan kuoleman porteille ja sanoo: ”Hei, kuolema, ota tämäkin. Tee hänelle, mitä tahdot.” Siinä kohdin Jumalan käsi ei enää suojele, vaan työntää meitä päinvastoin kuoleman kitaan.

Kysyt, voiko Jumala tehdä tällaista. Hän tekee sen samasta syystä, kuin hän antoi oman Poikansa kuolemaan. Hän tietää, että kuolema, kipu ja murhe eivät voi niellä tai tuhota meitä, sillä sisimmässämme on Kristuksen elämä.

Jumala tietää, ettei siinä ole mitään riskiä, niin kuin ei ollut Jeesuksenkaan kohdalla. Hänellä on voiton suunnitelma meitä varten, niin kuin hänellä oli omaa Poikaansa varten. Tämän voiton saamme ainoastaan kuoleman kautta.

Paavali sanoo: ”Jos teillä on sisimmässänne Kristuksen ylösnousemuselämä, Jumala upottaa teidät joka elinpäivänänne kuolemaan.”

Sitten apostoli lisää: ”Niin kuin kirjoitettu on: ’Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina"(Room.8:36). Alkukielen ajatus on seuraava: ”Joka päivä meidät annetaan kuolemaan.” Lyhyesti, Paavali sanoo: ”Kohtaan joka päivä uuden kuoleman.”

Koeta ymmärtää, että Paavali ei puhu fyysisestä kuolemasta, vaan sellaisesta, joka kohtaa meitä joka päivä, kun vaellamme Kristuksessa. Kun hän todistaa: ”Joka päivä minä olen kuoleman kidassa”(1 Kor.15:31), hän viittaa kärsimykseen, vaikeuksiin, vainoihin, vaaroihin ja moniin ongelmiin.

Paavali sanoo lyhyesti: ”Me, joilla on Kristus–elämä sisimmässämme, joudumme jatkuvasti kohtaamaan kuoleman. Joka päivä meidän päällemme heitetään uusi koetus. Meillä on kuitenkin sisimmässämme Jumalan Pojan elämä”. 

Monday, November 18, 2013

SIUNATTU OLEMAAN SIUNAUKSENA by Gary Wilkerson

Jumala haluaa siunata ja suosia sinua. Hän haluaa rikastuttaa avioliittosi ja hengellisen elämäsi. Hän halua sinun olevan viisas ja harkitseva ja tekevän älykkäitä päätöksiä, jotka johtavat siunaukseen elämässäsi.

Meidän pitää kuitenkin olla tarkkoja Jumalan siunauksen kanssa. Ei siksi, että hän siunaisi meitä, vaan sen takia, mitä me teemme noilla siunauksilla. Monet meistä saavat siunauksia Jumalalta, mutta me käännämme ne itsekkäiksi asioiksi.

Luuk.12:16- 19:ssä Jeesus puhuu miehestä, joka sai siunauksen: ”Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?”

Jumala on avokätinen, ja hänestä on ihanaa kaataa lahjoja lastensa päälle. Kertomuksen mies oli saanut runsaan siunauksen, mutta kun katsomme tarkkaan kertomuksen kulkua, huomamme, että kaikki kääntyy väärään suuntaan.

Näemme, että siunattu mies mietti mielessään: ”Mitä minä teen tällä?” Kun alamme kulkea ihmetellen siunauksiemme määrää, itsekkyys usein seuraa sitä. Huomaa sanavalinta: ”Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?’ ”

Kenen viljaa se (siunaus) oli? Se oli Jumalan omaa, kaikkihan kuuluu Jumalalle! Niinpä tämän miehen mieli oli jo käymässä itsekkääksi. Hän alkoi nähdä Jumalan lahjat, ihmissuhteet, taidot, ominaan. Hän saattaisi käyttää niitä omaksi hyväkseen. Niin itsekkyys alkoi tunkeutua hänen olemuksensa jokaiseen säikeeseen.

”Ja hän sanoi: ’Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse’ ”(Luuk.12:18- 19).

Meidän pitää siis varoa, kun kuulemme julistusta Jumalan siunauksista. On elintärkeää huomata hänen siunauksensa. Haluammeko kasata siunauksia itsellemme, jotta saisimme kootuksi täydellisen pienen perhosenkotelon omaksi mukavuudeksemme ja iloksemme? Vai haluammeko katsoa ympärillemme ja siunata muita? Me olemme siunauksen saaneita, aivan Jumalan siunauksen liiton alusta asti, jonka hän antoi ihmiskunnalle: olla siunattuna siunaukseksi! 

Saturday, November 16, 2013

ILMAN USKOA ON MAHDOTONTA MIELLYTTÄÄ HÄNTÄ by Claude Houde

Uskon syvästi, että epäusko on nykyajan uskovien tuhoisin synti. Epäusko saa meidät hengellisesti nukkumaan ja sitoo meitä vähitellen, peruuttamattomasti, vuosi suoden jälkeen, kunnes hyväksymme sen, mitä ei saa hyväksyä.

Jumalan valtakunta kokee parhaillaan maailmanlaajuisesti koko ihmiskunnan historian suurinta hengellistä herätystä. Kuitenkin samaan aikaan enemmän kuin 90 % evankelisista seurakunnista Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on lakannut kasvamasta merkittävästi. Ne ovat nyt tyytymässä muistelemaan aiempia herätyksiä tai riippuvat epätoivoisesti kiinni viimeaikaisessa lupauksessa ihmeellisestä ja nopeasta voitosta. Koeta ymmärtää minua. Herätykset Afrikassa, Kiinassa, Koreassa, latinalaisessa Amerikassa ja entisen rautaesiripun takaisissa maissa täyttää meidät ilolla ja ylistyksellä. Kiitän Jumalaa siitä, mitä hän on tehnyt eilen, mutta tässä minä olen tänään! Minun täytyy tehdä parannusta (muuttaa suuntaa) uskoni tylsyydestä, joka on saanut minut sietämään sietämätöntä. On mahdotonta elää sellaisessa hengellisessä kuivuudessa ja hyväksyä tätä kauheaa tottumusta, kun historian suurimman herätyksen uusia sivuja kirjoitetaan samaan aikaan aivan silmiemme edessä, kaikkialla maailmassa.

Epäusko on vakavampaa ja tuhoisampaa, kuin voimme ymmärtää ja kuvitella. Jeesuskin pysyi lujana kaikenlaisen moraalittomuuden, korruption, epäjumalanpalvonnan ja pirullisten rituaalien ympäröimänä. Hän itki heidän epäuskoaan. Se repi hänet aivan kappaleiksi. Evankeliumeissa Jeesus itki heidän sydämensä kovuutta ja kieltäytymistään uskomasta häneen, kun oli kyse Lasaruksen kuolleista herättämisestä (Joh. 1:33 -35). Hän itki, koska he eivät halunneet uskoa lupauksiin voimasta ja ylösnousemuksesta. Hän itkee tänään, koska me vain istumme mukavasti hengellisessä apatiassa sepittäen järkiperäisiä ja hämmentäviä valeuskonnollisia ”oppeja”, rituaaleja ja ylimielisiä selityksiä, jotka antavat meille oikeuden hyväksyä elämämme niin tyhjänä voimasta ja yliluonnollisesta hedelmästä.

Ystäväni, Jeesus Kristus on saman eilen, tänään ja iankaikkisesti, eikä Jumala suosi ketään toisen kustannuksella (ks. Hebr.13:8 ja Ap.t. 10:34- 35). Hän on muuttumaton(ei muutu koskaan), kaikkivaltias (mikään ei ole hänelle mahdotonta), täysin oikeudenmukainen ja antautunut ja halukas toimimaan sinun elämässäsi, kaupungissasi, seurakunnassasi, mitä hän tekee niin mahtavasti ja yliluonnollisesti kaikkialla maailmassa. Meidän ja hänen rajattoman voimansa välillä on epäuskon kuilu. Siksi emme voi elää enää yhtään päivää rukoilematta: Herra, lisää meille uskoa!


_________

Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Canadassa on usein puhujana Expect Church Leadership-konferensseissa, joita World Challenge vetää kaikkialla maailmassa. Hänen johdossaan Eeden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Canadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia. 

Friday, November 15, 2013

YLÖSNOUSEMUSELÄMÄ

Kun Jeesus makasi hiljaa haudassa, Saatana ja hänen laumansa iloitsivat. He luulivat saaneensa lopullisen voiton, mutta Jumalan ennalta päättämä suunnitelma, ylösnousemuselämä oli käymässä toteen.

Herra lähetti Pyhän Henkensä alas aivan tuonelan sisuksiin asti virvoittamaan eloon Jeesuksen ruumiin, nostamaan hänet ylös kuolleista. Ulos haudasta astui siunattu Vapahtajamme, paksun kiven läpi, ja hän tuli esiin tämän todistuksen kanssa: ”Ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet”(Ilm.1:18). Kristus sanoi siis: ”Minulla on iankaikkinen elämä! Olin kuollut, mutta elän nyt ja iankaikkisesti. Minulla on kädessäni avaimet elämään ja kuolemaan!”

Kun Jeesus astui ulos kuoleman vankilasta, hänestä tuli ylösnousemus ja elämä. Hän ei tehnyt tätä vain itseään vaan kaikkia varten, jotka uskoisivat häneen siitä päivästä eteenpäin. Hän on tuonut meille ylösnousemuselämän, johon vihollisella ei ole enää pääsyä. Herramme voitti hänet täysin: ”Hänet (Jeesuksen) Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää”(Ap.t.2:24).

Jos olet ottanut Jeesuksen Vapahtajaksesi ja Herraksesi, hän asuu sinussa ylösnousemuselämän valtavassa voimassa. Sama ylösnousemusvoima, joka toi hänet haudasta, tukee myös sinua. ”Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta” (2 Kor. 13:5).
Sinussa on kaikki se, mikä on Kristuksessa, elämänvoima, jota Saatana ei kykene tuhoamaan!

”Sen tähden minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta”(Ef.3:14- 16).

Thursday, November 14, 2013

LUOVUTETTU KUOLEMAAN

Helluntaipäivänä apostoli Pietari julisti Jerusalemin kansalle: ”Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niin kuin te itse tiedätte, hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennalta määrätyn päätöksen ja edeltä tietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte”(Ap.t.2:22- 23).

Mitä Pietari tarkoitti sanoessaan näin? Eräs kreikankielinen sanakirja kääntää jakeen: ”Jeesus luovutettiin vihollisille, annettiin kuolemaan Jumalan etukäteen tekemän suunnitelman mukaan”.

Minkälainen tämä etukäteen tehty suunnitelma oli? Miksi Jumala antoi oman rakkaan Poikansa kuolemaan? Pietari antaa meille vastauksen seuraavassa jakeessa: ”Niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää”(Ap.t.2:24).

Jumala tiesi, että Jeesusta oli mahdotonta pitää pysyvästi kuoleman kourissa. Niinpä hän ei joutunut riskeeraamaan mitään antaessaan Poikansa kuolemaan, koska hän tiesi, että Jeesus tulisi haudasta voittaen kuoleman kunniakkaasti, Pyhän Hengen elämää antavan voiman nostamana.

On tärkeätä, että ymmärrämme ajan, jossa Pietari puhui nämä sanat. Golgatalle asti kuolema oli ollut ihmiskunnan pelätyin asia. Se kuului edelleenkin paholaisen valtapiiriin, hänen hallintaansa ja herruuteensa ja oli siksi pelättävä vihollinen.

Jumala tiesi, että kuoleman valta oli voitettava, ja siksi hän antoi Poikansa kuolemaan.

”Että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen” (Hebr.2:14). Jumala halusi poistaa kuoleman pistimen, murtaa Saatanan vallan kuolemaan kerta kaikkiaan. Siksi hän antoi Jeesuksen mennä kuolemaan nielemään sen kokonaan. 

Wednesday, November 13, 2013

USKO HÄNEN SANANSA

Jos ihmettelet, miksi aina lankeat uudestaan, miksi tunnet itsesi heikoksi ja voimattomaksi, teet asioita, joita vihaat, se saattaa johtua siitä, ettet ole täysin uskonut Jumalan ihaniin lupauksiin.

Jumala antoi Aabrahamille monia lupauksia. Hän lupasi olla tämän kilpenä ja palkkana, voittaa kaikki tämän viholliset ja jopa tehdä hänelle ihmeitä. Sellainen olisi ehdottomasti lapsen saaminen vanhalla iällä. Aabraham uskoi nämä lupaukset ja Jumala sanoi, että hänen uskonsa on vanhurskauttanut hänet.

Samoin, sillä hetkellä, kun lakkaamme taistelemasta hengellisiä vihollisiamme vastaan omin voimin ja alamme istuttaa sydämiimme, että Jumala voi tehdä kaiken lupaamansa, me näemme vanhurskautemme alkavan koittaa.

Jumala auttaa meitä tässä lähettämällä oman Henkensä asumaan sydämiimme. Pyhä Henki on Jumalan voima, ja se voima julistaa sodan kaikkia paholaisen valtoja vastaan: ”Henki (taistelee) lihaa vastaan”(Gal.5:17).

Henki julistaa: “Tämä on nyt minun asuinsijani, paholainen. Sinulla ei ole enää valtaa täällä, ja taistelusi ei ole enää lastani vastaan. Nyt taistelet pelkästään minua vastaan, ja minä estän juonesi ja taistelen sinua vastaan joka rintamalla. Tämä lapsi on nyt Pyhän Hengen temppeli!”

Hengessä vaeltaminen ei ole monimutkaista. Se on yksinkertaisesti sen uskomista, mitä Jumala on sanonut: ”Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä”(Gal.5:16). Lyhyesti sanottuna: ”Luottakaa Pyhään Henkeen! Uskokaa hänen lupaukseensa ajaa teidän asiaanne ja vaeltakaa siinä hänen lupauksessa, että hän taistelee teidän puolestanne.”

Jumalan sana antaa meille raudanlujan lupauksen, joka varmasti parantaa kaikista mielen huolista: ”Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne”(Hes.36:25- 27).

Näetkö, mitä Jumala sanoo? Hänen Henkensä tekee kaiken työn sinussa! Hän puhdistaa sinut, antaa sinulle uuden sydämen ja vie sitten kuuliaisuuteen. Sinun osasi on vain uskoa ollenkaan epäilemättä, että hän pitää sanansa.

Usko ongelmasi, tulevaisuutesi, elämäsi ja syntisi kaikkivaltiaan Jumalan käsiin! 

Tuesday, November 12, 2013

SUURI PALKKA

Monet äänet analysoivat tämän päivän ihmisiä ihmetellen, miksi he ovat niin hämmentyneitä ja huolissaan. He eivät kuitenkaan pysty selvittämään sen syytä. Itse asiassa ei kukaan Jeesusta todellisesti rakastava voi olla huolissaan mahdollisten aineellisten menetysten edessä. Pikemminkin hän on huolissaan hengellisten asioiden tähden.

Paavali tunsi hämmennyksemme ja paineidemme todellisen syyn. Hän puhui tästä Roomalaiskirjeen 7. luvussa sen jakeissa 15 ja 19: ”Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. Sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen”.

Apostoli sanoo tässä: ”Huomaan aina tekeväni juuri sitä, mitä en tahdo. En kuitenkaan näe pystyväni ainoaan rakastamaani asiaan, kuuliaisuuteen Jumalalle”.

Paavali puhuu tässä tuhansille vilpittömille uskoville. He ovat huolissaan, koska eivät vain pysty voittamaan syntiään! He haluavat tehdä oikein, elää pyhää ja puhdasta elämää Herran edessä. He vihaavat syntiä, joka niin helposti kiusaa heitä ja häiritsee heidän yhteyttään Kristuksen kanssa. Kuitenkin he jatkuvasti palaavat siihen!

He ovat lopulta masentuneita, huolissaan, uupuneita ja rukoilevat: ”Voi minua viheliäistä ihmistä! En halua tehdä sitä enää koskaan, mutta en näytä pystyväni vastustamaan sitä! Miksi olen niin heikko? Kuinka kauan minun pitää kestää tätä taistelua? Onko minun vaellettava koko elämäni ajan itkien kyynelvirtoja, tunnustaen ja katuen ja sitten mentävä taas siihen takasin?”

Aabraham kysyi Herralta samantapaista, kun hän ei nähnyt mitään poispääsyä itseään kovin vaivaavasta ongelmasta. Jumalan vastaus kuului: ”Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri" (1 Moos.15:1). Herra siis sanoi hänelle: “Aabraham, minä annan itseni sinulle ja siinä kaikki. Minä olen sinun puolustajasi ja suuri palkkasi siksi, että aion olla sinun Jumalasi.”

Monday, November 11, 2013

OLET SIUNATTU by Gary Wilkerson

”Sinun (Iisakin) siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sen tähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."(1 Moos.26:4-5).

Noudatti on avainsana tässä kohdassa, sillä kuuliaisuus antaa siunauksen. Otat uskon askelen ja sanot: ”Jumala, tämä on vaikeaa, enkä ole edes varma, voinko tehdä tämän.” Kuitenkin astut eteenpäin ja sanot: ”Jumala, minä aion totella” ja, kun teet sen, taivaan ikkunat avautuvat sinulle. Armo vahvistaa meidät tekemään sen, mihin Jumala kutsuu meitä.

Meidät on kutsuttu olemaan pyhiä, erotettuja, Herraa kunnioittavia, hänen käskyjensä noudattajia. Tottelemattomuus ryöstää meiltä usein Jumalan suosion ja siunauksen sekä sen työn suorittamisen, jonka hän on antanut meille elämän tehtäväksi.

Tottele Jumalaa, mitä ikinä hän käskeekään sinun tehdä. Jos hän käskee sinun antaa, tottele. Jos hän käskee sinun mennä, tottele. Jos hän käskee sinun pysyä paikallasi, tottele. Älä elä sen mukaan, mitä itse haluat tehdä, elä sen mukaan, mitä Jumala haluaa sinun tekevän. Silloin huomaat siunauksen tulevan sinun päällesi, ympärillesi. Herra siunaa kaiken, mitä kosketat.

”Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä”(1 Moos. 26:12). Näemme, että Iisak istutti ja korjasi suuren sadon. Jumala ei ole kiinnostunut tai pois tolaltaan Amerikan taloudesta. Hän ei ole huolissaan siitä, mitä tapahtuu sinun työpaikallasi tai omassa kodissasi. Hänellä on kaikki valta, mahdollisuudet ja voima taivaassa täyttää kaikki tarpeesi oman rikkautensa mukaan.

Jumala haluaa sinun tietävän, että hän siunaa sinua. Sellainen on hänen sydämensä. Koeta päästä eroon kuvasta, jossa hän on nalkuttava, vanhanaikainen Jumala taivaassa. Hän muka vain odottaa sinun tekevän jonkin virheen niin, että voi ottaa sinulta kaiken pois. Ei! Jumala tahtoo vahvistaa sinua tottelemaan häntä, koska hänestä on ihana siunata sinua. 

Saturday, November 9, 2013

SYTTYÄ PALAMAAN by Jim Cymbala

Palattuani lyhyeltä, levolliselta matkalta tervehdin seurakuntalaisia tärkeällä sydämelläni olevalla asialla.

”Veljet ja sisaret”, aloin ”koen kuulleeni Jumalalta sanoman seurakuntamme tulevaisuudesta. Sillä aikaa kun olin poissa, huusin Jumalaa avuksi, minun avukseni, ymmärtääkseni, mitä hän haluaa meistä eniten. Uskon kuulleni vastauksena:

”Ei se ole hienoa, syvällistä tai esittämistä. Haluan vain sanoa teille tänään mitä vakavimmin: Tästä päivästä lähtien rukouskokoukset tulevat olemaan seurakuntamme ilmapuntarina. Tiistai-illan tapahtumat ovat siten mittarina, jonka mukaan arvioimme onnistumista tai epäonnistumista, koska se on se mitta, jolla Jumala siunaa meitä.

Jos huudamme Herraa avuksi, hän on luvannut sanassaan vastata, tuoda pelastumattomia luokseen, vuodattaa Henkensä meidän keskuuteemme. Jos emme rukoile Herraa, hän ei ole luvannut yhtään mitään. Niin yksinkertaista se on. Aivan sama, mitä saarnaan tai mitä väitämme uskovamme, tulevaisuus riippuu meidän rukoushetkistämme.

Tämä on seurakuntaamme vahvistava kone. Niin, haluan teidän edelleen tulevan sunnuntaisin, mutta tiistain rukouskokous on kaikkein tärkein.”
Sinä aamuna paikalla oli eräs pastori Australiasta (vai oliko hän Uudesta Seelannista?), mikä on hyvin harvinainen tapaus. Kun olin esitellyt hänet ja pyytänyt häntä sanomaan pari sanaa, hän meni eteen ja sanoin vain lyhyen kommentin:

”Kuulin, mitä pastorinne sanoi. Siinä on mietittävää. Luulette voivanna arvioida, kuinka suosittu seurakuntanne on pelkästään sillä perusteella, kuka tulee kirkkoon sunnuntaina. Samoin saatatte luulla tietävänne, kuinka suosittu joku pastori tai evankelista on sen mukaan, kuka tulee kirkkoon sunnuntai-iltana. Sanon teille, että voitte arvioida, kuinka suosittu Jeesus on siitä, kuka tulee rukouskokoukseen.”

Sitten hän meni takaisin paikalleen. Siinä kaikki. En enää koskaan nähnyt häntä.


__________


Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä. Hän puhuu säännöllisesti World Challengen tukemissa työntekijäkonferensseissa ympäri maailmaa. 

Friday, November 8, 2013

JUMALAN SUUNNITELMA MEIDÄN ELÄMÄÄMME

Jumalan suunnitelma meidän elämäämme on aina ollut hyvin yksinkertainen. Hän on sanonut: ”Sinun ei tarvitse pelätä mitään voimaa, joka tulee sinua vastaan. Minä toimin puolustajanasi koko ajan. Jos vain luotat minun antamiini lupauksiin, heittäytyen minun huolenpitooni uskossa, minä olen sinun kaikkivaltias Jumalasi. Minä voitan kaikki sinun vihollisesi ja suistan heidät maahan sinun eteesi. Sinusta tulee voittaja, se on enemmän kuin valloittaja, joka elää kaikki päivänsä rauhassa ilman pelkoa.”

Kysyn sinulta: elätkö päiväsi pelotta, rauhallisin sydämin ja mielin? Monet meistä eivät elä sillä tavoin edes murto-osaa ajastamme. Me käymme sisään ja ulos rauhamme hetkinä, mutta emme pääse oikeasti Jumalan lepoon.
Jos olet huolissasi, hämmentynyt, paineiden alla helmasyntiesi tähden, sinun pitää käsittää, ettei Jumala ole sinulle vihainen! Hän ei halua kurittaa tai tuomita sinua. Päinvastoin, hän ikävöi vuodattaa sinuun kaikkivoivan voimansa.

Jumala sanoo itse asiassa saman asian kaikissa liitoissaan: ”Liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne, älkää unhottako. Älkääkä peljätkö muita jumalia, vaan peljätkää ainoastaan Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä" (2 Kun.17:38 -39).

Vanhassa Testamentissa nuo viholliset olivat pakanakansoja: filistealaisia, mooabilaisia, heettiläisiä, jebusilaisia, kanaanilaisia. Kaikki nämä pahat voimat yrittivät tuhota Jumalan kansan ja viedä heidät takaisin orjuuteen.

Tänä päivänä meidän vihollisemme ovat hengellisessä maailmassa: demonisia voimia, lihan himoja, pahoja haluja, ja Uudessa Testamentissa Jumala toistaa pyyntönsä omalle kansalleen: ”Olen oleva teidän Jumalanne ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Itse asiassa te olette lapsiani tästä alkaen aina iankaikkisuuteen asti. Muistakaa sen tähden liittoa, jonka tein teidän kanssanne. Teidän ei tule pelätä ketään ihmistä tai mitään muuta voimaa kuin minua. Minä vapautan teidät kaikkien vihollistenne käsistä, mukaan lukien demonien häirinnästä, teissä kiinni riippuvista himoista, hallitsevista tavoista, kaikista helmasynneistä”(ks. Hebr.8:10). 

Thursday, November 7, 2013

AABRAHAMIN SIEMEN

Meille on varattuna voitto kaikkiin mieltämme huolettaviin asioihin. Se on paketoituna Jumalan tekemään liittoon Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä kanssa vuosia sitten:

”Pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme”(Luuk.1:71 - 75).

Jumalan vala Aabrahamille ja hänen lapsilleen on kristallinkirkas: Hän vapauttaa meidät kaikista vihollisistamme, niin että voimme elää ilman pelkoa, huolettomina ja levossa kaikkina elämämme päivinä!

Rakas lukija, tämä liitto koskee jokaista tänä päivänä elävää uskovaa. Paavalin mukaan kaikki, jotka ovat ottaneet Kristuksen vastaan Herranaan uskossa, ovat ”Aabrahamin siementä”. ”Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi” (Room.9:8). ”Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia” (Gal.3:7).

Niin, miten pääsemme osallisiksi tämän liiton lupauksista? Aabraham teki saman kysymyksen Herralle, kun ei nähnyt mitään ratkaisua tähän ongelmaan. Hän kysyi: ”Mitä sinä annat minulle, Herra, kun et ole antanut minulle jälkeläistä?” Näin Jumala vastasi: ”Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri" (1 Moos.15:1).

Herra sanoi hänelle: ”Aabraham, minä annan itseni sinulle, siinä kaikki. Minä olen sinun puolustajasi ja sinun suuri palkkasi, koska olen se, joka minä olen. sinun ei enää koskaan tarvitse pelätä yhtään vihollistasi niin kauan kuin elät, koska minä olen sinun Jumalasi.”

Herra antaa meille ihanan lupauksen, samanlaisen kuin se, jonka hän antoi uudessa liitossa, kun hän sanoi: ”Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani” (Hebr.8:10). Aivan luomisen alusta asti läpi koko Raamatun me kuulemme Jumalan pyytävän ihmiskuntaa: ”Minä haluan olla teidän Jumalanne!” 

Wednesday, November 6, 2013

JUMALAN MIELEN MUKAINEN MURHE

Uskon, että voimme tunnistaa hengellisen tilamme siitä, kuinka huolissamme olemme pienimmästäkin synnistä Herraa vastaan.

Jotkut uskovat ovat murheellisia ns. suurista synneistä kuten aviorikos, huumeriippuvaisuus, juominen, kiroilu. Tosi hengellinen ihminen tietää, ettei Jumalan silmissä ole olemassa pieniä syntejä. Niinpä hän suree joka kerran, kun hän juoruaa, kertoo likaisia vitsejä tai hellii pahoja ajatuksia. Hän tietää, että nämä asiat nousevat hänen sydämestään, olemuksensa ytimestä.

Voit olla Jumalalle tottelematon noissa ”pienissä asioissa” ja antaa itsellesi anteeksi ja unohtaa ne kokonaan. Jos niin teet, et koskaan kasva kypsäksi uskovaksi. Sinun vanhurskautesi mitataan siinä, ettet tahdo hyväksyä mitään, mikä murehduttaa siunattua Vapahtajaasi.

Vähän aikaa sitten sanoin vaimolleni jotakin, joka ei ollut yhtään Kristuksen kaltaista. Sanani olivat täysin ajattelemattomia, ja koin heti synnintuntoa. Tiesin tehneeni hänelle väärin ja pyysin anteeksi. Sitten halasin häntä ja sanoin rakastavani häntä.

Silti sydäntäni raskautti edelleen. Ajattelin: ”Kuinka voin tehdä jotakin sellaista, joka on niin vähän Jeesuksen kaltaista? Enhän ole koskaan ollut lähempänä Herraa kuin nyt. En ole koskaan rukoillut enemmän kuin menneinä parina viime vuotena. Minussa on varmaan jotakin täysin pahaa, kun tuollainen umpimähkään lausuttu asia nousee sydämestäni.”

Sillä hetkellä vihollinen kuiskasi korvaani: ”Tuo lipsahdus ei tosiaankaan ollut mikään iso juttu. Se oli niin pieni asia”. Pyhä Henki sen sijaan nousi heti sydämessäni tuomitsemaan paholaisen äänen. Hän vakuutti minulle: ”David, se, että suret tätä syntiäsi, on merkki siitä, että minä toimin sinussa. Mitä enemmän suret pienintäkin rikkomustasi rakkauttani kohtaan, sitä lähemmäs olet päässyt voittoa”.

Jumala lähetti meihin Henkensä käymään sotaa lihaamme, sen haluja ja himoja vastaan. Niin, jos et ole pahoillasi lankeemuksestasi, jos pystyt pudistamaan päältäsi syntisi ilman syyllisyyden tuntoa, surua tai katumusta, ei Pyhä Henki ole käymässä sotaa sinussa.

”Nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi. Sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä”(2 Kor.7:9).

Jos tunnet tuomiota pienimmästäkin rikkomuksesta, olet lähellä todellista voittoa. Pyhä Henki voittaa sydämesi taistelutantereella tuottaen Jumalan mielen mukaisen murheen, joka johtaa parannukseen. 

Tuesday, November 5, 2013

ÄLÄ OLE MURHEELLINEN

Murheellinen mieli on sellainen, joka kärsii jatkuvasta tyytymättömyydestä. Se on masennusta, sekavuutta, levottomuutta, huolta tulevaisuudesta ja menneisyydestä sekä tämän hetken olosuhteista. Olen varma, että ihmisillä on paljon enemmän huolta mielessä tänä päivänä kuin aiemmilla sukupolvilla.

Monet Jeesusta rakastavat ovat ilmeisesti yhtä huolissaan kuin ei-uskovien joukot. Tästä olen saanut todistuksen muutamista meidän keskukseemme lähetetyistä kirjeistä. Lukemattomat uskovat viettävät yönsä valveilla, huolissaan ja masentuneina. He menevät kirkkoon toivoen kokevansa vähän huojennusta taakoistaan. Kirkosta ulos tullessaan he huomaavat niiden palaavan.

Jeesus ennusti, että ihmisten sydämet ovat viimeisinä päivinä täynnä huolta kaiken maailmassa olevan sekasorron takia.

”Ja on oleva … ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät”(Luuk.21:25 - 26).

Jeesus sanoi, että tulevat tapahtumat maailmassa ovat niin pelottavia, että ihmiset sanan mukaisesti menehtyvät sydänkohtaukseen.

Vuosia sitten tuli kirje eräältä yli yhdeksänkymmenvuotiaalta julistajalta. Hän muistaa 1920-luvun moraalittomuuden, joka saattoi Amerikan päälle rangaistuksen suuren laman muodossa. Hän on kokenut kaksi maailmansotaa. Hän on nähnyt, kuinka liikkuminen on muuttunut hevosvaunuista avaruusraketteihin ja yhteydenpito rätisevistä radioista Internetiin. Lyhyesti sanottuna, hän on nähnyt sen kaiken.

Nyt hän kirjoittaa, että se pahuus, joka nyt rehottaa kansamme keskellä pahoittaa häntä enemmän kuin mikään hänen aiemmin näkemänsä. Hän ei melkein pysty tajuamaan sitä kaikkea, koska kaikki tapahtuu sellaisella vauhdilla ja moraalinen alennus on niin syvää, ettei sitä voi käsittää.

Kuitenkin Jeesus antaa meille rauhoittavan sanan siitä huolimatta, mitä nyt tapahtuu. Hän kehottaa: ”Katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu”(Matt.24:6). Hän sanoo siis meille: ”Älkää antako minkään näistä mainitsemistani pahoista asioista huolestuttaa mieltänne.” 

Monday, November 4, 2013

UUSI LUKU by Gary Wilkerson

Apostolientekojen kirjassa on 28 lukua. Jumala on kuitenkin vuosisatojen ajan kirjoittanut siihen uutta lukua kymmenien tuhansien opetuslastensa välityksellä. Heidän nimensä eivät ole Filippus tai Tabita tai Timoteus. Ei, nykyään heidän nimensä ovat sellaisia kuin Jenny, Jimmy tai Jonathan.

Jenny, punatukkainen australialainen, käy seurakunnassamme Colorado Springsissä. Hänellä on ennen kuulumattoman hauska nauru, ja hän on hulluna evankeliumiin. Joka päivä hän ja hänen miehensä näkevät Jumalan voiman liikkuvan niissä ihmisissä, joita he tapaavat.

Sitten on opetuslapsi nimeltä Jimmy, jonka kanssa olen ollut työtoveruudessa jo vuosikymmenien ajan. Vain harvat osaavat evankelioida niin kuin Jimmy. Äskettäin, kun hän johti jonkun Jeesuksen luokse, hän ehdotti: ”Anna minun pitää raamatuntutkistelu sinun talossasi.” Pian tuli lisää ihmisiä naapurustosta, ja he tulivat uskoon. Jimmy toisti tempun toisessa asumalähiössä ja taas seuraavassa. Raamattupiirejä alkoi syntyä joka puolelle kaupunkia, koska yksi radikaali kristitty uskoi, että Hengen voima liikuttaa sydämiä yliluonnollisesti.

Jonathan on kolmetoistavuotias opetuslapsi meidän seurakunnassamme. Hän rukoilee kuin koko ikänsä lähetyssaarnaajana olleen arvovallalla. Hänen rukouksensa pudottavat aikuiset polvilleen, koska hänellä on särkyneen ja nöyrän sydämen ääni. Jonathan janoaa nähdä Jumalan pelastavan kadotettuja, ja hänen hengellinen nälkänsä tarttuu helposti.

Kuvailen tässä 2000-luvun uskovia, joille on annettu ensimmäinen vuosisadan voima. Meidät, sinut ja minut on kutsuttu varustautumaan Jumalan Hengellä Jumalan työhön. Uskon, että nyt on monissa seurakunnissa aika lakata olemasta vain Jumalana sanan kuulijoita ja lähteä toteuttamaan sitä. Tietenkin raamattupiirit ja rukousryhmät ovat hyviä. On kuitenkin eri asia tuntea Jeesus ja hänen kirkkautensa, kuin saada hänen Henkensä sisimpäämme, että voisimme julistaa hänen tavallaan. Pyhä Henki on tullut asumaan meihin, että hän voi toteuttaa päämääränsä meidän kauttamme.

Kehotan sinua yhtymään kanssani rukoukseen: ”Herra, haluan olla vahva sinun sanasi kuulemisessa ja sen tekemisessä. Anna meille helluntai tänään, Herra! Aamen.” 

Friday, November 1, 2013

AHABIN LIITTO MAAILMAN KANSSA

Kerran Ahab teki parannusta Elian saarnan ansiosta. ”Oletko nähnyt, kuinka Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on nöyrtynyt minun edessäni, en minä anna onnettomuuden tulla hänen aikanansa: hänen poikansa aikana minä annan onnettomuuden kohdata hänen sukuansa." (1 Kun.21:29). Siitä päivästä asti hän saattoi sanoa: ”Parannusko? Kyllä tein sitä sen suuren Jumalan profeetan, Elian saarnan vaikutuksesta.” Se oli valitettavasti vain kertakokemus, ei Ahabin päivittäistä vaellusta. Ongelma oli siinä, että hän oli veljeytynyt maailman kanssa. Veljeytynyt, tarkoittaa ”yhteisymmärrystä, että olemme samanlaisia, sellaisia, joita kunnioitan.” Hän oli liitossa, jonka Jumala oli kironnut. Ahab väitti rakastavansa totuutta, mutta syvällä sisimmässään hän vihasi moitetta.

Moni sanoo tänä päivänä: ”Me haluamme vain totuutta. Julista sitä!” Silti he sydämessään sanovat: ”Liian tuomiohenkistä, liian vaikeaa. En kestä tätä enempää.”

Ahab oli sokea sille kauhealle asialle, että häntä johti valheen henki. Tämä valheen henki pani Sidkian, väärän profeetan kerskumaan, että Jumalan Henki oli hänen päällään (ks. 1Kun.22:24). Nyt Ahab oli varma siitä, että hän kuuli Jumalan äänen ja palaisi voittajana.

Uskovat, jotka pitäytyvät Iisebelin oppiin, ovat sataprosenttisen varmoja siitä, että ovat oikeassa. He eivät saata nähdä petosta. Ahab ei lähtenyt sotaan ajatellen: ”Ne neljäsataa ovat vääriä profeettoja. Heillä ei ole sanaa Jumalalta”. Ei, hän lähti täysin vakuuttuneena, petettynä ja vieteltynä väärään.

Miksi useat uskovat lankeavat petokseen? ”Mutta katso, te luotatte valheen sanoihin, joista ei ole hyötyä. Miten on? Te varastatte, tapatte, rikotte avion, vannotte väärin, poltatte uhreja Baalille ja seuraatte vieraita jumalia, joita te ette tunne. Ja te tulette ja astutte minun eteeni tähän huoneeseen, joka on otettu minun nimiini, ja sanotte: 'Me kyllä pelastumme' - tehdäksenne yhä kaikkia näitä kauhistuksia!”(Jer.7:8- 10). Siinä on vastaus: riippuminen helmasynnissä, sydämen salaisessa epäjumalassa, synnin vanhurskauttamisessa, veljeydessä maailman kanssa. Kun he tulevat Jumalan huoneeseen kerskuen: ”Ei minussa ole syytä”, se on avoin kutsu valheen hengelle.