Thursday, July 24, 2014

SUUREMPI KOSKETUS

Elia ja Elisa jatkoivat matkaansa Jerikoon, mikä merkitsee “mukava paikka”. Tämä kaupunki kuitenkin poti lapsettomuutta, oli kuiva ja täysin eloton. Ei ollut puita, ei laitumia, ei hedelmiä. Kaikki oli kuihtunut, koska myrkyllinen virta oli päässyt sisälle Jerikon vesivarantoihin. Kaupunki edustaa kuollutta, kuivaa kristillisyyttä, seurakuntaa, jota Jeesus kuvaili Ilmestyskirjassa näin: ”Sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut” (Ilm.3:1).

Elia perusti profeettakoulun Jerikoon, ja kun hän ja Elisa vierailivat koulussa, jotkut nuoret profeetanoppilaat lähestyivät Elisaa, kysyen: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois sinun pääsi ylitse?"(2 Kun.2:5). Elisa keskeytti heidät nopeasti ja sanoi: ”Tiedän kyllä; olkaa vaiti".

Tuon sukupolven työntekijät lähetettäisiin Jordanin yli Juudaan ja Israeliin saarnaamaan seurakunnalle. Selvästikin heiltä puuttui jotakin: voima ja voitelu ja valtuutus Pyhältä Hengeltä. Seuraavana päivänä samat oppilaat pyysivät Elisalta lupaa mennä etsimään Elian ruumista, jos vaikka Pyhä Henki olisi pudottanut hänet johonkin vuoristoon ja laaksoon. He eivät tienneet mitään Pyhän Hengen toimintatavoista. He saattoivat todistaa, saarnata ja puhua ihmeistä, mutta he eivät olleet itse kokeneet Jumalan voimaa.

Näyttää siltä, että Elia ehdotti: ”Elisa, sinä tähtäät seuraavaan sukupolveen. Miksi et asettuisi tänne ja opettaisi näitä oppilaita tuntemaan Pyhän Hengen tietä? Sinä olet oikea mies herättämään tämän kuolleen, kuivan seurakunnan.”
Elisa tiesi, mitä tapahtuisi, jos hän alkaisi kaita tätä profeettojen laumaa. He jäisivät vain Elian voimallisen palvelutyön lumoihin ja kävisivät jatkuvasti Elisan kimppuun kysellen siitä. ”Kuinka monta tuntia sinun opettajasi rukoili päivässä? Millaisia keinoja hän käytti? Minkälaista oppia hän julisti? Elisa joutuisi kuluttamaan kaiken aikansa menneen muistelemisessa. Nämä nuoret oppilaat käyttäisivät myös kaiken energiansa yrittämällä jäljitellä Eliaa, toivoen voivansa tehdä hänen ihmeitään, ilman Pyhän Hengen voimaa ja valtuutusta.

Seurakunta tänään on langennut aivan samaan ansaan. Me tutkimme menneitä liikkeitä ja herätyksiä, etsien avaimia, yrittäen keksiä keinoja saada tuli lankeamaan taivaasta. Niin kauan kuin muistan, seurakunta on pyytänyt vanhanaikaista, Pyhän Hengen vaikuttamaa herätystä. Kaikki kuitenkin pohjautuu halusta nähdä Jumalan luovan jotakin, mitä hän teki ennen.

Elisa tiesi, ettei hän voisi saada mitään aikaan tässä kuolleessa, kuivassa seurakunnassa, ennen kuin hän saisi oman kosketuksensa Jumalalta. Hän ei voinut luottaa Elian suuriin tekoihin. Hän sanoi Elialle: ”Minä kunnioitan esi-isieni uskoa, menneisyyden uskonsankareita. Tiedän kuitenkin, että Herra haluaa tehdä uutta. Minun täytyy siis saada häneltä suurempi kosketus kuin mikään, mitä olen nähnyt ennen.”