HÄN SANOO SINUA SIUNATUKSI by Gary Wilkerson
Monet uskovat eivät myönnä syvimmiltään ajattelevansa, että Jumalan armo on liian hyvää ollakseen totta. He luulevat sen antavan heille niin paljon vapautta, että pitävät kiinni tekojen järjestä. He ovat vakuuttuneita siitä, että se on ainoa asia, joka pitää heidät vanhurskauden tiellä.
Paavali miettii tätä ajatellen, mikä on tekojen loppu: ”Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? (Room.6:15- 16).
Mihin oppiin Paavali tässä viittaa? Onko se sitä, että meidät omistaa nyt Jeesuksen Kristuksen armo! Niinpä emme enää jatka synnissä niin kuin aikaisemmin, koska se ei ole meidän identiteettimme: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor.5:17). Lopuksi Paavali sanoo: ”Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle”(Room.7:4).
Se uusi elämä, joka on annettu meille, Kristuksen oma elämä, vaikuttaa meissä ylösnousemisen palvelemaan Häntä vapaudessa, rauhassa ja ilossa. Päästettynä irti väsyttävien tekojen kahleista me nyt voimme huutaa Daavidin kanssa: ”Mielelläni minä teen sinun tahtosi, Herra!” Emme voi muuta kuin todistaa Jeesuksesta koko maailmalle, joka on nälkäinen, epätoivoinen, kuollut ilman Hänen armoaan. Sanalla sanoen: Armo tuottaa tuloksia!
Ystäväni, et voi vääntää elämää jostakin, joka on kuollut. Vain Jeesuksella on voima nostaa sinut ylös vanhasta ihmisestä uuteen elämään. Sen kaltainen armo on vaikeaa tajuttavaksi. Se käy niin yli meidän ymmärryksemme, ettemme koskaan elämämme aikana täysin pysty ottamaan sitä vastaan. Emme myöskään koskaan pysty saamaan sitä omin voimin. Niin kuin Paavali kirjoittaa: ”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan”(1 Kor.13:12).
Huomaa viimeinen lause: Herra kyllä tuntee sinut täydellisesti silloinkin, kun olet keskellä surun ja särkyneisyyden sotkemaa elämää. Hän sanoo silloin, että olet siunattu. Uusi elämäsi näet ei ole yrittämisen vaan vastaanottamisen tulos. Niin, lasketko nyt maahan vaakasi ja vaellat uudessa elämässä, jonka Jeesus on antanut sinulle armosta? Hän on jo puhunut siunausta yllesi. Ota se siis vastaan!
Paavali miettii tätä ajatellen, mikä on tekojen loppu: ”Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? (Room.6:15- 16).
Mihin oppiin Paavali tässä viittaa? Onko se sitä, että meidät omistaa nyt Jeesuksen Kristuksen armo! Niinpä emme enää jatka synnissä niin kuin aikaisemmin, koska se ei ole meidän identiteettimme: ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor.5:17). Lopuksi Paavali sanoo: ”Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle”(Room.7:4).
Se uusi elämä, joka on annettu meille, Kristuksen oma elämä, vaikuttaa meissä ylösnousemisen palvelemaan Häntä vapaudessa, rauhassa ja ilossa. Päästettynä irti väsyttävien tekojen kahleista me nyt voimme huutaa Daavidin kanssa: ”Mielelläni minä teen sinun tahtosi, Herra!” Emme voi muuta kuin todistaa Jeesuksesta koko maailmalle, joka on nälkäinen, epätoivoinen, kuollut ilman Hänen armoaan. Sanalla sanoen: Armo tuottaa tuloksia!
Ystäväni, et voi vääntää elämää jostakin, joka on kuollut. Vain Jeesuksella on voima nostaa sinut ylös vanhasta ihmisestä uuteen elämään. Sen kaltainen armo on vaikeaa tajuttavaksi. Se käy niin yli meidän ymmärryksemme, ettemme koskaan elämämme aikana täysin pysty ottamaan sitä vastaan. Emme myöskään koskaan pysty saamaan sitä omin voimin. Niin kuin Paavali kirjoittaa: ”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan”(1 Kor.13:12).
Huomaa viimeinen lause: Herra kyllä tuntee sinut täydellisesti silloinkin, kun olet keskellä surun ja särkyneisyyden sotkemaa elämää. Hän sanoo silloin, että olet siunattu. Uusi elämäsi näet ei ole yrittämisen vaan vastaanottamisen tulos. Niin, lasketko nyt maahan vaakasi ja vaellat uudessa elämässä, jonka Jeesus on antanut sinulle armosta? Hän on jo puhunut siunausta yllesi. Ota se siis vastaan!