Friday, January 31, 2014

PALVONTAMME LÄHDE

Mooses saattoi palvoa, vaikkei hän ollut täynnä Israelin toivoa. Hän tiesi, että Israelin kansa oli altis luopumukseen, että heillä oli piilossaan kultaisia epäjumalia, jotka he olivat tuoneet Egyptistä. Vaikka Mooses oli pyytänyt Jumalaa säälimään heitä vielä kultaisen vasikan palvomisenkin jälkeen, nyt hän varmaan ajatteli: ” Kuinka kauan vielä Jumala mahtaakaan sietää heidän salaista himoaan ja valitustaan? Milloinkahan hänen kärsivällisyytenä loppuu?”

Näyttää siltä, että Mooseksen anominen Israelin puolesta oli tässä myötätuntoisempaa kuin Jumalan tunne omaa kansaansa kohtaan. Totuus kuitenkin on, että Jumalalla ei ollut mitään aikomusta tuhota kansaansa. Hänellä oli jo mielessään kaikki lupaukset, joita hän oli suunnitellut heille.

Ei, tämä taisi olla ”armon testi” Moosekselle. Herra kysyi palvelijaltaan: ”Miten aiot edustaa minua kansallesi? Esitätkö heille Jumalan, joka on täynnä kostoa ja tuomiota? Ei, minä olen armollinen, pitkämielinen, aina valmis antamaan heille anteeksi.”

Tässä oli ilmestys! Mooses huokaisi helpotuksesta. "Herra, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin käyköön Herra meidän keskellämme. Sillä tämä on tosin niskurikansa, mutta anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi" (2 Moos.34:9).

Tämä Raamatunkohta todistaa epäämättömästi, että Jumalan kirkkauden ilmestys on palvonnan ytimessä!

Jumalan kirkkauden ilmestymisen pitäisi olla kaiken meidän palvontamme lähteenä. Meidän pitäisi jatkuvasti vaatia hänen kirkkauttaan: ”Herra, tiedän, että olet pyhä ja oikeudenmukainen ja ettet katso syntiä läpi sormien. Olen myös nähnyt kirkkautesi ja tiedän, ettet aio tuhota minua.

Et sinä tuomitse minua taisteluissani. Päinvastoin, sinä näytät minulle, kuinka rakastava ja pitkämielinen sinä olet minua kohtaan. Tiedän, että olen ansainnut vain hylkäämisen. Olen pettänyt sinut niin usein, että minut pitäisi heittää kokonaan syrjään. Sinä kuitenkin osoitat ilmestyessäsi, miten armollinen ja helläsydäminen olet”.

Thursday, January 30, 2014

JUMALAN KIRKKAUDEN NÄKEMINEN

Jumala antoi Mooseksen nähdä kirkkautensa, jotta tämä saattoi muuttua sen edessä. Sama pätee tänään meihin. Jumalan ilmestyy kirkkaudessaan meille niin, että me voimme muuttua hänen kuvansa kaltaisuuteen!

Tänä päivänä Jeesus Kristus on Jumalan pikakuva. Kun Herramme tuli ihmiseksi, hänessä ilmestyi Taivaallisen Isän armo, pitkämielisyys, hyvyys ja valmius anteeksi antoon. Jumala kääri kaiken olemuksensa ja luonteensa Jeesukseen. Hänen kirkkautensa näkeminen on nytkin tarkoitettu meille, jotta voisimme muuttua hänen kaltaisekseen.

Apostoli Paavali ymmärsi hyvin Jumalan kirkkauden näkemisen tarkoituksen ja tehon. Hän näki sen katselijaansa muuttavan voiman, joka vallankumouksellisesti muuttaa jokaisen Kristuksen seuraajan elämän. ”Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki”(2 Kor.3:18).

Paavali sanoo siis meille: ”Kun kerran saat nähdä Jumalan kirkkauden ilmestyvän, hänen rakkautensa, armonsa, pitkämielisyytensä ja valmiutensa antaa anteeksi, Pyhä Henki avaa jatkuvasti silmämme näkemään hänen luontonsa ja luonteensa ominaisuuksia. Sinulla on silloin lisääntyvä Jumalan ilmestys tavalla, jolla hän haluaa sinun tuntevan hänet”.

Paavali sanoo yhä voimakkaammalla äänensävyllä: ”Että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään”(Ef.1:17- 18).

Rakas lukija, Jumala tahtoo sanoa meille: ”Mooses ymmärsi kirkkauteni ja nyt haluan myös sinun ymmärtävän sen. Haluan avata silmäsi Pyhän Hengen kautta, jotta voisin näyttää sinulle, kuka minä olen. En ole vain vihan ja tuomion Jumala. Minun luontoni on rakkaus.”

”Ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä”(Ef.3:17 - 19).

Wednesday, January 29, 2014

MOOSES YLISTI

Kun Mooses näki Jumalan kirkkauden ilmestyessä, että hän on hyvä rakastava, huolehtiva, armollinen ja anteeksiantava, hän äkkiä painui polveilleen ja ylisti: ” Niin Mooses kumartui nopeasti maahan ja rukoili ja sanoi”(2 Moos. 34:8).

Jumalan luonteen paljastuminen sai tämän miehen ymmälleen. Hän näki, kuinka armollinen, pitkämielinen ja kärsivällinen Jumala on, myös uppiniskaisten, epäjumalanpalvelevien ja niitten lapsiansa kohtaan, jotka murehduttavat häntä. Moosesta liikutti tämä ilmestys niin, että hän äkkiä juoksi pois kallion suojasta, kaatui maahan ja ylisti häntä!

On tärkeää huomata, että tässä ensimmäistä kertaa mainitaan Mooseksen ylistävän. Ennen tätä Jumalan kirkkauden ilmestymistä, näemme Mooseksen rukoilevan, itkevän, anovan Israelin Jumalaa, puhuen hänen kanssaan kasvoista kasvoihin. Me kuulemme hänen laulavan Herran ylistystä Punaisen Meren ylityksen jälkeen ja huutavan Herraa avuksi Maaran katkeran lähteen luona. Me kuulemme hänen rukoilevan epätoivoisena Refidimissä, kun kansa oli valmis kivittämään hänet veden puuttuessa. Tämä on silti ensimmäinen kerta, kun luemme sanat: ”Mooses ylisti”.

Uskon, että tämä yksi jae kertoo meille paljon enemmän omasta seurakunnastamme tänään. Se sanoo, että uskovat voivat rukoilla ahkerasti palvomatta Jumalaa oikeasti. On mahdollista taistella rukouksessa ja olla esirukoilija, ja silti Jumala jää vaille palvontaa. Voit pyytää pelastumattomien lastesi puolesta, rukoilla kokonaisen seurakunnan tarpeiden puolesta, olla pyhä ja nöyrä, etsiä Jumalan tehtävää ja silti et oikeasti palvo häntä!

En halua lisätä palvonnan määritelmien listaa. On jo julkaistu tarpeeksi kirjoja eri palvonnan tekniikoista. Lyhyesti haluan sanoa: palvontaa ei voi oppia! Se on spontaania ilmausta, sydämen toimintaa, kun on saanut nähdä Jumalan kirkkauden ja hänen uskomattoman rakkautensa ilmestyvän.
Palvonta on kiitollisuuden osoitusta. Se tunnustaa, kuinka meidän olisi pitänyt tuhoutua syntimme tähden jo aikoja sitten, tuntien Jumalan täydellisen vihan kaikkia epäonnistumisiamme ja vikojamme kohtaan. Jumalan sen sijaan tuli luoksemme täydellä voimallaan ja ilmestyi meille sanoen: ”Silti rakastan sinua”.

Tässä kohdin Mooses ei enää pyytänyt mitään Israelin syntisen kansan puolesta eikä hän anonut Herralta johdatusta. Hän huusi ääneen vapautuksen ihmettä ja voimaa ja viisautta. Hän oli ihmeissään Jumalan kirkkauden ilmestymisestä.

Tuesday, January 28, 2014

JUMALAN KIRKKAUDEN ILMESTYMINEN

Raamattu sanoo selvästi, että jokaisen todellisen Jeesuksen seuraajan on mahdollista nähdä ja ymmärtää Jumalan kirkkaus. Herra todella ilmaisee kirkkautensa kaikille, jotka pyytävät sitä ja etsivät sitä ahkerasti. Uskon, että Jumalan kirkkauden ilmestyminen varustaa hänen kansansa edessä olevia vaarallisia päiviä varten. Paavali sanoo tämän ilmestymisen ”Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa”(Ap.t.20:32).

Päinvastoin kuin uskovat ajattelevat, Jumalan kirkkaus ei ole fyysistä ilmestymistä. Se ei ole jotakin hurmoksellista kokemusta, joka käy sinun ylitsesi kuin jonkinlainen yliluonnollinen aura tai enkelimäinen valo, joka pursuaa esiin. Lyhyesti sanoen Jumalan kirkkaus on hänen luontonsa ja ominaisuuksiensa ilmentymistä.

Kun rukoilemme: ”Herra näytä minulle kirkkautesi”, me oikeastaan rukoilemme: ”Isä, näytä minulle, kuka olet.” Jos Herra antaa meille jonkin välähdyksen kirkkaudestaan, hän haluaa meidän tuntevan hänet juuri sillä tavalla.

Mooseksen kokemus Jumalan kirkkaudesta osoittaa meille totuuden. Herra lähetti Mooseksen johtamaan kansaa antamatta hänelle täyttä ilmestystä Israelin Jumalasta. Herra vain sanoi hänelle: ”Minä olen lähetti minut teidän luoksenne"(2 Moos.3:14). Hän ei kuitenkaan antanut minkäänlaista selitystä siitä, kuka ”MINÄ OLEN” oli.

Uskon, että Mooses siksi rukoili: "Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi"(2 Moos.33:18). Moosesta vaivasi kalvava nälkä ja jano tuntea suuri MINÄ OLEN, tuntea, minkälainen hän oli luonnoltaan ja luonteeltaan.

Herraa vastasi Mooseksen rukoukseen. Ensin hän neuvoi Moosesta piiloutumaan kallion koloon. Kun Mooses sitten odotti Jumalan ilmestymistä, hän ei kuullut ukkosen jyrinää, ei nähnyt salamoita eikä tuntenut maan järisevän. Pikemminkin Jumalan kirkkaus ilmestyi hänelle yksinkertaisella tavalla: ”Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa, joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit "( 2Moos.34: 6-7).

Monday, January 27, 2014

TEE EVANKELISTAN TEHTÄVÄ by Gary Wilkerson

Olen pastori ja aikani kuluu kutsumustyössä. Viime aikoina sydämeni on ollut taipuvainen näkemään myös evankelistan työtä. Niinpä pyysin Jumalaa avaamaan oven, jotta viisi eri henkilöä voi saada todistuksen Jeesuksesta. Juuri kun eräänä päivänä istuin perheeni kanssa ravintolassa, eräs vanhahko herrasmies tuli ohitse siitä ja asetti kätensä meidän jokaisen hartioille. Se oli hellä kosketus, ja kurottauduin puhumaan hänen kanssaan.

Miehen nimi oli Skip ja hän oli kahdeksankymmentä viisi vuotta vanha. Hän kertoi vaimonsa saaneen kohtauksen, joka vammautti hänet. “Olemme olleet naimisissa kaikki nämä vuodet ja nyt hän makaa kotona vuoteenomana”, Skip sanoi. ”Omaishoitajan työ menee yli voimieni. Tulin tähän vain pienelle tauolle”. Kun pyysin saada rukoilla hänen puolestaan, hänen silmänsä kostuivat. Hän oli odottanut jonkun kertovan hänelle, että Jumala välittää.

Myöhemmin sillä viikolla sain jakaa Jeesuksen rakkautta eräälle kodittomalle teinille. Muutaman päivän aikana olin saanut voimallisesti kohdata merkityksellisiä ihmisiä. Rukous ei avaa vain ovia, vaan se avaa meidän silmämme näkemään ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme aivan kotiovellamme. Jumala haluaa kohdata heidän tarpeensa.

Kaikissa yhteiskuntaryhmissä ihmiset haluaisivat nähdä uskollisen kirkon toimivan sen uskon mukaisesti, että Jumala haluaa vapauttaa kaikki ihmiset vankiloistaan. He haluavat tietää, että epätoivoon on ulospääsy. Herra on valmis toimimaan meidän rukoustemme tuloksena. Nyt hän haluaa meidän lähtevän liikkeelle uskossa, että hänen voimansa voi muuttaa elämän toiseksi.

Kehotan sinua: jatka rukousta vakavasti, läheistesi ja kaikkien niiden puolesta, joita tapaat. Jumala on ehkä jo toiminut heidän elämässään, vaikket sinä olekaan tajunnut sitä. Kun siis kuulet ovellesi kolkutettavan, mene uskollisesti avaamaan. Jeesus on valmis ihmetyttämään meitä kaiken pelastuksen, vapautuksen ja muutoksen kautta.

Saturday, January 25, 2014

SINUN RAKASTAVILLA KÄSIVARSILLASI by Claude Houde

Viimeinen muistoni rakkaasta ystävästäni pastori Bernard Sigounista täällä maan päällä on hieno hetki, jolloin hän taivasta kohti kohotetuin käsin lauloi:

Laulan pienen rakkauslaulun
Vapahtajalleni, Jeesukselle:
Olen kiitollinen kaikesta, mitä olet tehnyt
Rakas Vapahtaja, rakas Jeesus

Minun sydämeni on iloinen,
että olet kutsunut minut omaksesi.
Missään muualla en haluasi ollakaan kuin

Sinun rakastavilla käsivarsillasi
Rakastavilla käsivarsillasi.
Pitäen minua hiljaa, lähelläsi
Rakastavilla käsivarsillasi


Näin pastori Bernard lähti tästä maailmasta taivaallisen Isänsä luokse. Ylistyslaulu huulillaan ja ilo siitä, että oli saanut uskollisesti palvella Jumalaa loppuun asti, hän löysi itsensä niiltä käsivarsilta, joille hän oli antanut koko elämänsä horjumatta uskossaan. Kun hän kaatui lattialle kirkossa, jolle hän oli pyhittänyt koko elämänsä, tuli mieleeni: ”Pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö” (2 Kor.5:8).

Minulla oli etuoikeus puhua hänen hautajaisissaan. Omaiset sukulaiset, pastorit, johtajat ja raamattukoulun oppilaat kokoontuivat osoittamaan kunnioitusta hänen muistolle ja juhlimaan hänen uskoaan ja elämäänsä. Olin valinnut kokoontuneelle väenpaljoudelle Raamatusta tekstin muistuttamaan siitä, että meitä kutsutaan aina lannistumattomaan uskoon: ”Pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen". Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi”(Hebr.10:23, 35- 39).

Uusi sukupolvi saakoon innoituksen tarttua tähän loistavaan soihtuun, ehdottomaan vakuutukseen siitä, ettei sitä voi omistaa ilman uskoa! Valaiskoon sinun uskosi kylmää ja pimeää epäuskon yötä, antaen toivoa ja johdatusta kaikille sinun ympärilläsi oleville, jotka ovat poikenneet pois tieltä, joille on elämän ja kuoleman asia uskoa jälleen.


__________
Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Canadassa on usein puhujana Expect Church Leadership-konferensseissa, joita World Challenge vetää kaikkialla maailmassa. Hänen johdossaan Eeden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Canadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia.

Friday, January 24, 2014

SITTEN HERRA TULEE!

Tänään kiusauksen ja kompromissin paine on monta kertaa kovempi kuin sukupolvea sitten. Saatana on saanut koko aikamme teknologian omakseen, vääristäen sen viettelyllä, aistillisuudella, himoilla ja kiusauksella. Miksi me joudumme kohtaamaan tällaisen valkeaksi kuumennetun pätsin tänä päivänä? Miksi himo ja seksi ovat käytössä kaiken mahdollisen tuotteen myynnissä? Miksi on olemassa satoja porno sivustoja Internetissä? Kuka on tämän saastaan tulvan kohteena?

Se ei ole maallinen yhteiskunta, koska on jo vietelty. Ei, Saatanan kohteena ei ole mikään niistä. Pikemminkin hän on manipuloinut median viemään ansaan voittoisat uskovat. Hän tahtoo heikentää ja tuhota evankeliumin todistuksen.

Juuri nyt pätsiä kuumennetaan seitsemän kertaa kuumemmaksi monien uskovien elämässä. Saatana on luonut heille kotiin, työpaikalle ja ihmissuhteisiin vaikeuksia, jotka ovat entistä suurempia. Monet kerran lujat uskovat lannistuvat, lähtevät Jumalan luota. He eivät enää rukoile apua Jumalalta. Sen sijaan he ajattelevat: ”Minun koetukseni on liian kova, jotta voisin selvitä siitä elävänä.”

Danielin kirjan 3. luvussa Jumala käänsi Saatanan juonen tilaisuudeksi esittää koko Babylonian kansalle todistuksen itsestään. Koska nämä kolme nuorukaista eivät halunneet kumartaa, Herra vapautti heidät. He toivat kansalle selvän todistuksen Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta!

Babylonian kuningas todisti: ”Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen… "Katso, minä näen neljä miestä kävelevän vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltänsä niin kuin jumalan poika"(Dan.3:24- 25).

Äkkiä kuningas peruutti aikaisemman määräyksensä epäjumalankuvasta ja kuulutti uuden: ”Ja minä annan käskyn, että jokainen, olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi, ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi; sillä ei ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä" (Dan.3:29).

Rakas lukija, Kaikki tämä tapahtui kolmen miehen todistuksen takia. He olivat Jumalan hurskaita rakastajia, jota olivat valmiit antamaan elämänsä uskossa.
Niin, kaikki tulee kuumenemaan: taloudellisesti, fyysisesti, mielenterveydellisesti, hengellisesti ja kaikella muullakin tavalla. Jumala on jo pannut kätensä erottautuneiden, jumalisten miesten ja naisten päälle joka paikassa. Hänen evankeliuminsa julistetaan todistukseksi.

Sitten Herra tulee!

Thursday, January 23, 2014

KRISTUKSEN TÄYTEYDEN NÄLKÄISINÄ

Jos sinä isoat ja janoat Kristuksen täyteyttä, Saatana kyllä julistaa täyden sodan sinua vastaan. Kun hän näkee todisteita siitä, että sinun antautumisesi on todellista, rukouksesi ahkeraa, itsesi kieltäminen rehellistä, hän käyttää kaikki mahdolliset helvetin aseet tuhotakseen sinun todistuksesi. Miksi?

Siksi, että sinun todistuksesi on Jumalan vastaus luopumukseen ja tuhoon! Tästä on kyse koko Danielin kirjan tulisessa pätsissä. Saatana kehitti hienon suunnitelman tuhotakseen Babyloniassa vielä jäljellä olevan Jumalan todistuksen voiman. Se kulminoitui valkeaksi kuumennettuun pätsiin, jonka oli määrä tappaa kaikki elävä todiste Jumalan evankeliumin totuudesta (ks. Daniel 3).

Kolme jumalista israelilaista nuorukaista palveli Babylonian korkeissa viroissa. He olivat miehiä, joilla oli näkyvä paikka evankeliumin julistamiselle. He olivat erottautuneet Babylonian aistillisesta elämästä ja antautuneet sen sijaan rukouselämään. Nämä kolme miestä eivät olleet profeettoja eivätkä pappeja, vaan maallikoita, jotka pysyivät uskollisina Jumalalle ja olivat puhtaita sydämestään epäjumalanpalvelemisen ympäröiminä.

Tämä tietenkin raivostutti Saatanaa ja hän meni Babylonian pahan kuninkaan sydämeen. Tämä pystytti valtavankokoisen kultaisen kuvapatsaan ja julisti sen kansalliseksi jumalaksi, jota piti palvella. Sitten hän kokosi kaikki virkamiehet ja palvelijat kaikista Babylonian alaisista maista, jotta hän voisi esitellä heille uuden uskonnon. Kun seremoniamusiikki alkoi, jokaisen piti kumartaa tätä uutta jumalaa.

Saatana kehotti kuningasta myös rakentamaan valtavan tiilisen pätsin ja kuumentamaan sen valkoiseksi, jotta kaikki näkisivät sen. Miksi Saatana teki tämän? Tietenkin hän tiesi, ettei missään Babylonian alueella ollut yhtään kuvernööriä, tuomaria tai sheriffiä, joka vastustaisi uutta määräystä. Heitä ei tarvinnut vietellä tai uhata.

Varmaankin he kaikki olivat ”huuli pyöreänä” ja ihmettelivät: ”Hei, kuka haluaa kaataa laivan? Meillähän menee hyvin, meillä on menestystä, ruokaa ja juomaa, eli hyvää elämää. Tämä uusikin uskonto on helppo sielulle. Kuka haluaisi luopua siitä?

Mitä varten siis oli olemassa tämä tulinen pätsi? Se oli pelkästään Saatanan työtä. Hän manipuloi ihmisiä saadakseen tuhotuksi nuo kolme nuorukaista. Hän halusi tappaa viimeisenkin olemassa olevan todisteen Jumalasta Babyloniassa.

Nämä kolme nuorukaista vastasivat kuninkaalle: ”Meidän Jumalamme voi kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas”(Dan.3:17).

Wednesday, January 22, 2014

JUMALA ETSII YHTÄ MIESTÄ

Hesekielin ajan Israel oli irstasta ja ylpeää väkeä. Miehet tekivät aviorikoksia naapureittensa vaimojen kanssa ja saastuttivat jopa miniänsä. Aiemmin niin pyhät profeetatkin olivat luopumuksessa eivätkä enää tehneet eroa pyhän ja maallisen kesken. Kansan johtajista tuli raatelevia susia, jotka etsivät vain omaa parastaan, vuodattivat verta, puhuivat valhetta ja sälyttivät taakkoja köyhille.

Israel unohti Jumalan tiet, ja kansasta tuli niin heikko, maallinen ja voimaton, että Jumala teki siitä naurunaiheen maailmalle. Hän sanoi: ”Verestäsi, jonka olet vuodattanut, sinä olet tullut vikapääksi, ja kivijumalistasi, jotka olet tehnyt, sinä olet saastunut; sinä olet jouduttanut päiviäsi ja olet vuottesi määrään päässyt. Sen tähden minä annan sinut pakanain häväistäväksi ja kaikkien maitten pilkaksi”(Hes.22:4).

Millainen olikaan tämä polttava tuomio! Jumala sanoi Israelille: ”Sinä olet halveksinut pyhiä asioita, antautunut kokonaan himoillesi, että otan sinusta pois todistuksen.”

Hesekiel oli jo vanhahko mies tuohon aikaan, melkein poistumassa näyttämöltä. Kuinka siis Jumala pystyisi selvittämään tilanteen? Hän sanoi Hesekielille: ”Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt”(Hes.22:30).

Kuvittele tätä! Israelin kansan kohtalo oli sen varassa, löytäisikö Jumala yhden luotettavan, vanhurskaan miehen. Silti hän sanoi Hesekielille: ”Mutta en löytänyt. Sen tähden minä vuodatan heidän ylitsensä kiivauteni" (Hes.22:30- 31).

Samat sanat Jumala sanoi myös profeetta Jeremialle: ”Kiertäkää Jerusalemin katuja… etsikää sen toreilta: jos löydätte yhdenkään, jos on ainoatakaan, joka tekee oikein, joka noudattaa uskollisuutta, niin minä annan anteeksi Jerusalemille(Jer 5:1). Hän sanoi profeetalle: ”Minä annan koko kansalle anteeksi, jos löydän yhdenkin miehen, joka seisoo muurinaukossa. Tarvitsen vain yhden ainoan sielun, joka on kokonaan antautunut minun tahtooni.”

Rakas lukija, tänä päivänä kuulemme seurakunnassa Baabelin ääniä, jotka vaativat asiaan kuuluvaa, ajanmukaista tapaa saavuttaa maailma. On kokeiltu kaikenlaisia erikoisia, lihallisia ohjelmia. Monivuotisen palvelukseni aikana olen nähnyt sellaisten keinojen tulevan ja menevän Ne perustuvat kokonaan lihan tyydyttämiseen, ei niillä ole mitään tekemistä Ristin kanssa. Joukot, joita ne saavuttavat, elävät tyhjää, tyydyttämätöntä elämää. Ne eivät ole koskaan saaneet kosketusta maailmasta ja sen himoista erottautumisen evankeliumiin. Maailman nauraa näille ohjelmille, tunnistaessaan niiden olevan pelkää typeryyttä.

Monday, January 20, 2014

USKON TEKOJA by Gary Wilkerson

Kun apostoli Pietari oli kuin ihmeen kautta päässyt vankilasta (ks. Ap.t.12:7 -11), hän meni rukoustalolle kertomaan ihmeestä niille, jotka olivat rukoilleet hänen puolestaan. Kun Pietari kolkutti ovella, ryhmä rukoili edelleen ahkerasti. Heillä ei olut aavistustakaan veljen puolesta suoritetun rukouksensa tehokkuudesta. Raamattu todella sanoo, että heidän rukouksensa oli harrasta, mikä tarkoittaa, etteivät he lakanneet rukoilemasta. He pyysivät Jumalalta eivätkä lannistuneet. Tällaiseen rukoukseen Kristus kutsuu seurakuntaansa. Se ei anna peräksi ja haluaa innokkaasti nähdä rakastetun, ystävän tai jopa kokonaisen kaupungin pääsevän vapaaksi.

Kun nämä uskovat kuulivat, että heidän rukouksiinsa oli vastattu, tapahtui kiintoisa asia: He eivät uskoneet sitä! Palvelustyttö kertoi heille, että Pietari oli portilla. ”Ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ilossansa ei avannut eteistä vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portin takana. He sanoivat hänelle: ’Sinä hourit’. Mutta hän vakuutti puheensa todeksi. Niin he sanoivat: ’Se on hänen enkelinsä"(Ap.t.12:14- 15). Ilmeisesti he uskoivat Herodeksen jo surmauttaneen hänet.

Jumalan asioihin kuuluu vapautus. Hän tekee mahdottoman yhdellä sanalla. Kun hän vapauttaa kansaansa, he tulevat todella vapaiksi. Olet ehkä huomannut omassa elämässäsi, mitä tapahtuu, kun joudut vaikeuksiin. Ensin Jumala avaa sinulle muutaman portin ja jättää sitten viimeisen oven avautumaan sinulle uskon kautta. Hän avasi portit Pietarille yliluonnollisesti, mutta viimeinen ovi vaati uskoa ja ihmisen toimintaa.

Miksi Herra toimii näin? Hän tietää, että meillä saattaa olla sydämessämme pieni nurkkaus epäuskoa, vaikka kuinka palavasti rukoilemmekin. Niin, Jumala on suvereeni voimassaan, mutta hän haluaa morsiamensa ottavan osaa vapautukseen. Jumalan jokainen aito teko kautta historian on vaatinut miesten ja naisten nousemista ylös sanomaan: ”Minä haluan mukaan. Saatan olla ujo ja heikko, mutta Jumala kunnioittaa niitä, jotka toimivat uskossa.”

Niin, kaikki alkaa rukouksesta. Palava, tehokas rukous liikuttaa Jumalan kättä avaamaan rautaportteja ja päästämään vangitut vapaiksi. Tämä kuvaus osoittaa myös sen, että jotkut vangit joutuvat seisomaan ulkopuolella, jollemme me toimi uskossa avataksemme viimeisen oven. Palavan uskon viimeinen vaihe on siis uskollisessa toiminnassa.

Saturday, January 18, 2014

TARKISTA ELINTOIMINNOT by Jim Cymbala

Rukous on uskovan elämän lähde, uskovan elämäntapa. On kuin pitäisi vauvaa sylissä ja pukisi hänet kauniisti, vaikka hän ei hengittäisi. Mitä hyötyä olisi hienoista vaatteista, palauta vauvan elontoiminnot. Ei hyödytä puhua kenellekään, joka makaa koomassa. Sitä varten opetuksella on tänä päivänä olla erityisen merkittävä sija seurakunnassa, vaikka se rajoittaakin tuloksia. Opetus on hyvä vain siellä, missä on elämää kanavoitavaksi. Jos kuulijat ovat hengellisessä koomassa, emme voi opettaa heille mitään, vaikka julistuksemme olisi kuinka hienoa ja puhdasoppista.

Pastorit ja seurakunnat täytyy saada rehellisesti sanomaan: ”Me emme ole Uuden Testamentin uskovia, koska meillä ei ole rukouselämää”. Tämä julistus kyllä saa meidät kiemurtelemaan, mutta miten muutoin voisi saada tulosta Jumalalle?

Jos todella ajattelemme, mitä Ap.t.2:42 sanoo: ”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa”, voimme nähdä, että rukous on oikeastaan todiste seurakunnan normaaliudesta. Herran nimen avuksi huutaminen on listan neljännellä sijalla. Jos seurakunta ei rukoile, meidän ei pitäisi kerskua oikeaoppisuudestamme tai sunnuntain jumalanpalveluksien kävijämäärästä.

Vaimoni Carol ja minä, olemme sanoneet toisillemme useammin kuin kerran, että tiedämme olevamme suurissa vaikeuksissa silloin, kun sydämen särkyneisyys tai Jumalan avuksi huutaminen veltostuu Brooklyn Tabernaclessa.

Monien tiistai-iltojen rukouskokouksissa huomaan olevani rukouksien ja esirukouksien pyhien äänien ympäröimänä. Se vuotaa jokaisen läsnä olevan sydämestä. Kun tilaisuus lähenee loppuaan, kuulen äitien rukoilevan tieltä pois joutuneitten lastensa puolesta, miehien pyytävän apua työnhaussa ja toisten kiittävän äskettäisistä rukousvastauksista. Silloin ajattelen: ”Tämä on niin lähellä taivasta kuin ikinä elämässäni voin päästä. En tahdo lähteä tästä. Jos minut olisi kutsuttu Valkoiseen Taloon tapaamaan jotakin arvohenkilöä, en saisi siitä samanlaista rauhaa ja syvää iloa, jota aistin tässä näiden ihmisten rukoillessa Herraa.”


__________
Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä. Hän puhuu säännöllisesti World Challengen tukemissa työntekijäkonferensseissa ympäri maailmaa.

Friday, January 17, 2014

HERRALLA OLI MIES

Israelissa oli vaikea aika, kun moraalittomuus, luopumus levisivät maassa. Tuohon aikaan arkki oli joutunut pois Israelista. Eeli, kansan ylipappi, oli laiska ja omahyväinen. Hän antoi poikansa häväistä pappeuden. Heidän johdossaan aviorikos ja irstaus levisivät myös temppeliin. Eeli oli niin tottunut helppoon elämäänsä, että hän ei tehnyt mitään lopettaakseen sen.

Yhdessä kohdin Herra kirjoitti sanan ”Iikabod”(merkitsee ”Herran Henki on lähtenyt”) koko uskonnollisen järjestelmän päälle. Taas kerran paholaisen voimat olivat nousseet suureen valtaan, ja luonnolliselle silmälle Jumalan työ oli menettänyt jalan sijaa niin, että uudistumismahdollisuus oli poissa.

Herralla oli kuitenkin koko ajan paikalla mies, pieni lapsi nimeltä Samuel. Kun papit hänen ympärillään muhivat irstaudessa ja ahneudessa, Samuel oppi kuulemaan Jumalan ääntä. Kun hän lähentyi yhä enemmän Herraa, Pyhä Henki täytti hänet profetian sanalla. Hänestä tuli todistaja, elävä todiste Jumalan voimasta.

Raamattu sanoo, että Samuelin kasvaessa mikään hänen sanoistaan ei langennut maahan. Se merkitsi sitä, että hän puhui jatkuvasti voimalla ja arvovallalla. Hänen jumalallisen arvovaltansa tähden mikään kansa ei voinut nostaa kättään Israelia vastaan neljäänkymmeneen vuoteen.

”Ja Samuel kasvoi, ja Herra oli hänen kanssansa eikä antanut yhdenkään sanoistansa varista maahan. Ja koko Israel Daanista Beersebaan asti tiesi, että Samuelille oli uskottu Herran profeetan tehtävä. Ja Herra ilmestyi edelleenkin Siilossa; sillä Herra ilmestyi Samuelille Siilossa Herran sanan kautta. Ja Samuelin sana tuli koko Israelille”(1 Sam.3:19 21).

Taas kerran Herra nosti esiin yhden ainoan miehen todistajaksi kokonaiselle kansalle. Jumala ei tarvinnut armeijaa, inhimillistä järjestelmää, ei mitään ”uutta asiaa”. Hän tarvitsi vain yhden vanhurskaan miehen, joka oli antanut palvelustehtävänsä kokonaan Hänen pyhille teilleen.

Thursday, January 16, 2014

JUMALA TEKI KAIKEN YHDEN MIEHEN KAUTTA

Mieti Israelin kansan surkeata asemaa Egyptissä. Jumalan kansa oli täysin raunioina, suurelta osin luopumuksessa. Saatana oli saanut Israelin kantapäänsä alle. Hän vaikutti sen ajan poliittisiin voimiin säätääkseen lakeja israelilaisia vastaan ja vainotakseen heitä. Vihollinen naureskeli ja pilkkasi Jumalan todistusta maan päällä.

Se oli Israelin historian pimeimpiä hetkiä, ja ajan pitkään kansa lannistui. He alkoivat luopua, himoiten Egyptin nautintoja ja aistillisuutta.

Epäjumalanpalvelus ja irstaus yleistyivät. Israelin tilanne näytti toivottomalta, ja kansakunnan usko hiipui hiljaa.

Mikä oli Jumalan vastaus tähän pimeyden nousevaan voimaan? Lähettikö hän ympäröivät valtakunnat Egyptiä vastaan? Kiihottiko hän sisäsotaan egyptiläisten keskuudessa? Lähettikö hän koston enkelit? Ei, Jumala ei tehnyt niin. Hänellä oli täysin erilainen suunnitelma, ja hän pani kätensä yhden ainoan miehen päälle ja nosti esiin Mooseksen.

”Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille. Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa. Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa”(Ps.103:6-8).

Mooses oli rukouksen mies, täysin sulkeutunut Jumalan läsnäoloon. Hän kieltäytyi kaikista Egyptin nautinnoista, levosta ja kiusauksista ja eli sen sijaan täysin Pyhän Hengen hallinnassa. Hänellä ei ollut mitään omaa ohjelmajulistusta. Hän hylkäsi kaikki inhimilliset kykynsä, luottaen ainoastaan suureen ”MINÄ OLEN” ainoana varustuksenaan ja lähteenään. Hän tuli pyhältä maaperältä ensikäden näkynään Jumalan pyhyys.

Niin, Israelin historian pimeimpänä hetkenä, kun näytti siltä, että vihollinen nielisi Jumalan kansani, Herra nosti esiin miehen, joka toimi todistajana sen keskellä. Tämä mies suisti maahan kokonaisen kansan, mutta nosti ylös toisen. Jumala teki sen yhden ainoan miehen kautta!

Wednesday, January 15, 2014

KRISTUKSEN KOSKETUS KANSOILLE

”Vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka"(Ap.t.1:8).

Ihmettelen seurakuntien työntekijöiden niin nuorten kuin vanhojen yritystä, kun he kulkevat pitkin maata etsien strategioita seurakuntansa kasvuun. Tänä päivänä monet julistajat osallistuvat seminaareihin, konferensseihin ja ”aivoriihiin”, joissa nuoret ammatti-ihmiset käyttävät taulukoita ja kyselytuloksia näyttääkseen heille, miten voisi rakentaa suurempia seurakuntia. Toiset työntekijät taas markkinoivat ”herätyksiä”, toivoen oppivansa jonkin uuden menetelmän, jolla voisi saada Pyhän Hengen lankeamaan heidän seurakuntansa päälle.

Juuri nyt lähetysjärjestöt lähettävät enemmän työntekijöitä kuin koskaan ennen. Heidän motokseen on tullut: ”Meidän täytyy saada kentälle enemmän työvoimaa! Enemmän koulutettuja miehiä ja naisia tarvitaan voittamaan kansoja Kristukselle.”

Liian monet lähetetyistä palaavat muutaman vuoden kuluttua, masentuneina, lannistuneina, noissa vieraissa maissa olevien riivaajien voimien murtamina. Miksi? Siksi, että heidän elämänsä ei ollut koskaan sopusoinnusta sen evankeliumin kanssa, jota he saarnasivat. He eivät olleet oppineet alkeisopetusta Kristuksen herruudesta tai Pyhän Hengen täyteydestä.

Rakas lukija, tarvitaan enemmän kuin vain uusia ideoita tai strategioita, jotta Kristus saa koskettaa kansoja. Suunnitelmamme ovat turhia, jos Jeesus ei ole valtaistuimelle kaikilla elämämme alueilla.

Ei koskaan historiassa ole ollut sellaista riivaajien hyökkäystä helvetin syvyyksistä kuin tänään. Laittomuus pyyhkii yli maapallon, kansa nousee kansaan vastaan. Se tapahtuu vain, koska Saatana on päästänyt valloilleen riivaajien laumat viimeiseen taisteluun pyhiä vastaan!

Jumalalle ei ole kuitenkaan jäänyt huomaamatta mikään, mitä meidän maailmassamme tapahtuu. Hän ei ole yllättynyt kauheasta huumerutosta tai aborttien verilöylystä. Mikä siis on hänen vastauksensa tänä sekasorron ja moraalittomuuden aikana? Mitä hän ehdottaa vastalääkkeeksi luopumukseen ja demonisten voimien kasvuun? Mitä Jumala aikoo tehdä tällaisena tuhon aikana?
Hänen vastuksensa on sama kuin aina ennenkin, tuoda esiin Kristuksen voitto uudistuneella tavalla. Jumalalla on aina ollut vastaus valmiina. Hän on nostanut uuden jäännöksen miehiä ja naisia, jotka haluavat olla hänen pelastavan ja pyhittävän voimansa puhtaana todistuksena. Sama pätee tänäkin päivänä. Hänen suunnitelmansa on tuoda antikristuksen toiminnan näyttämölle joukko erotettuja, Kristuksen täyttämiä voittajia, jumalisia miehiä ja naisia, jotka haluavat elää täydellisessä antautumisessa Hänen hallinnalleen ja herruudelleen!

Tuesday, January 14, 2014

TOSIASIAN TODISTE

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt.24:14).

Seurakunnassa monet yrittävät tänä päivänä määritellä Kristuksen paluun läheisyyttä lukemalla ajan merkkejä. Näemme niitä erityisissä tapahtumissa, kuten juutalaisten palaamisessa Israeliin. Kaikkein selvin Jeesuksen lausuma toisesta tulemisestaan on yo. lauseessa. Loppu tulee vasta, kun evankeliumi on julistettu todistukseksi kaikille kansoille.

Jeesus käyttää tässä sanaa ”todistaja”, joka on sama kuin kreikankielen sana ”todiste”. Se tarkoittaa ”tosiasian todistetta”. Kristus ei puhu tässä vain saarnaamisesta, vaan todistuksen esittämisestä. Lyhyesti, hän sanoo, että evankeliumi on tehokas, vasta kun sitä vahvistaa elämän todistuksen todellisuus.

Luulet, että Amerikassa, jossa on tuhansia evankelisia seurakuntia, evankeliumia olisi julistettu voimakkaasti. Monet seurakunnat ovat valitettavasti tehneet kompromisseja Kristuksen todellisen evankeliumin suhteen. Todellisuudessa monien evankelisten seurakuntien saarnaa vahvistaa vain vähän todistetta Kristuksen todellisesta herruudesta. Ne eivät anna kaupungille tai kansakunnalle todellista todistusta.

On tietenkin aina poikkeuksia. Ajattelen erästä baptistipastoria, joka suunnitteli kerran rakentavansa valtavan suuren uuden rakennuksen. Hänen vaimonsa sai kehotuksen rukoilla ja etsiä Herraa, ja pian hänen miehen teki samoin. Hän luopui ajatuksesta havitella suuria numeroita ja alkoi todistaa sitä, mitä julisti.

Aivan äskettäin saarnansa aluksi pastori laittoi seurakunnan eteen suuren kankaan. Hän sanoi seurakunnalleen: ”Jumalan Henki on puhunut minulle tämän seurakunnan synneistä. Tänään näemme ne kaikki omien silmiemme edessä.”
Sitten pastori heijasti kankaalle synnin toisensa perään, irstauden, aviorikoksen, alkoholismin, huumeiden käytön, pornon. Sitten hän alkoi saarnansa näin: ”Emme alakaan rakentaa suurta rakennusta juuri nyt. Meidän pitää saada Kristuksen elävä temppeli ensin suoristetuksi, ennen kuin voimme tehdä mitään. Meidän pitää ensin elää evankeliumi todeksi!” Tänä päivänä Jumalan Henki liikkuu valtavana tuossa seurakunnassa. Ihmisiä kokoontuu etsimään Herraa. He panevat oman elämänsä järjestykseen, koska he kuulevat evankeliumin, jota vahvistaa todistus!

Monday, January 13, 2014

HENGELLISIÄ VANKILOITA by Gary Wilkerson

Hengellisiä vankiloita ovat ne, joita Saatana käyttää saadakseen meidät häkkiin tai joita pidämme yllä ihan itse. Jumalan Sana osoittaa meille Pietarin elämästä hyvän esimerkin siitä, kuinka me pääsemme vapaaksi näistä vankiloista.

Apostolien tekojen 12. luku kertoo, että Pietari oli kuningas Herodeksen vangitsemana. Tuhansia ihmisiä Jerusalemissa oli pelastunut Jumalan valtavien tekojen kautta, ja Herodes tunsi asemansa uhatuksi. Tietenkin Jumalan kaikki yliluonnolliset liikkeet hänen oman kansansa keskellä raivostuttavat vihollista.

Nyt Herodes kiinnitti huomionsa Pietariin. ”Ja kun hän näki sen olevan juutalaisille mieleen, niin hän sen lisäksi vangitutti Pietarinkin. Silloin olivat happamattoman leivän (Pääsiäinen) päivät” (Ap.t.12:3). Herodes päätti ryhtyä tärkeään tekoon: Teloittamalla Pääsiäisenä seurakunnan rohkeimman uskovan, pyhimmän jäsenen, hän pelästyttäisi uskovat hiljaisiksi.

Herodes lähetti sotamiehiä ottamaan kiinni Pietarin ja vartioimaan häntä. ”Ja otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankeuteen ja jätti neljän nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi, aikoen pääsiäisen jälkeen asettaa hänet kansan eteen”(Ap.t.12:4). Tämä ”kansan eteen asettaminen” ilmaisee, miten Herodes aikoi tuomita Pietarin kuolemaan julkisella näytöllä.

Sana ”ottaa kiinni” tässä kappaleessa ei tarkoita vain ”sieppaamista”. Se pikemminkin osoittaa paljon oman valtamme yli menevää voimaa. Pietari ei joutunut ainoastaan hallintovallan vankeuteen, vaan hänet teljettiin vankilaan hengellisellä vallalla, jota käytti vallassa oleva mies, riivaajien päämääriä varten. Tunnetko tämän kaltaisen hengellisen vankilan? Ehkä olet juuri nyt sellaisessa. Ajattelet: ”Herra, olen rukoillut tuhansia kertoja, mutta mikään ei koskaan muutu. Miten ikinä pääsen vapaaksi?”

Seuraavan jakeen sanoma muuttaa kaiken: ”Niin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä”(Ap.t.12:5). Tuo pieni sanan ”mutta” muuttaa koko kuvan. Se sanoo: ”Vihollinen raivoaa tässä kuin leijona, mutta Juudan Leijona on myös lähtenyt liikkeelle. Hän on ilmaiseva itsensä ja muuttava kaiken.”

Pidän kovasti tämän jakeen ”lakkaamatta rukoilemisesta”. Pieni joukko nöyriä miehiä ja naisia piti rukouskokousta. Niin kuin monet uskovat, he luultavasti eivät voineet kovin paljon vaikuttaa maailmaansa. Silti eivät paksuimmatkaan vankilan muurit voineet kestää heidän rukouksiansa.

”Ja yöllä sitä päivää vasten, jona Herodeksella oli aikomus viedä hänet oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotamiehen välissä, sidottuna kaksilla kahleilla; ja vartijat vartioitsivat oven edessä vankilaa. Ja katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli”(Ap.t.12:6-7).

Kun Pietari katsoi ympärilleen, hän näki hänen kahleensa pudonneen, mutta vanginvartijat olivat sille sokeita. ”Ja Pietari lähti ja seurasi häntä, mutta ei tiennyt, että se, mikä enkelin vaikutuksesta tapahtui, oli totta, vaan luuli näkevänsä näyn”(Ap.t.12:9).

Kertomuksen ydin on siinä, mitä tapahtui seuraavaksi: ”Ja he kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään, ja he menivät ulos”(Ap.t. 12:10).

Friday, January 10, 2014

LUJINA USKOSSA

Luukkaan evankeliumi kertoo meille isästä, joka toi Jeesuksen luo riivaajien valtaan joutuneen poikansa. Jeesus sanoi isälle: "Tuo poikasi tänne." Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin”(Luuk.9:41- 42). Sana repiä merkitsee: kouristaa väkivalloin, vapisuttaa kovin.

Tämä nuori mies tuli Kristuksen luo ja oli juuri pääsemäisillään vapaaksi, pimeyden vallasta valon valtakuntaan. Paholainen näki, että olisi menettämässä uhrinsa. Silloin hän raivon vallassa heitti nuoren miehen maahan viimeisessä hyökkäyksessään. Hän tahtoi tappaa hänet ja ottaa hänen sielunsa ennen kuin Jeesus ehtisi vapauttaa hänet.

Saata yrittää tehdä saman tempun sinulle tänään. Sinä hetkenä, kun sinä liikut Jeesuksen suuntaa, hän tahtoo yrittää viimeisen nielemisyrityksensä. Hän panee silmiesi eteen kaikkein viekoittelevimmat kiusauksensa. Hän yrittää masentaa sinut valheillaan, sanoen, ettet koskaan pääsisi irti synnistä ja himosta. Hän yrittää vakuuttaa sinulle, että olet aina olevan hänen omansa, ei Jumalan oma!’

Anna minun kuitenkin muistuttaa sinua: Sillä hetkellä, kun liikut Jeesuksen suuntaan, paholainen joutuu avuttomaksi. Hän ei voi estää ketään, joka on tulossa Kristuksen luo! Hän ei pystynyt pitämään riivaajan vallassa olevaa nuorta miestäkään saavuttamasta Jeesusta. Kristuksen tarvitsi sanoa vain sana: ”Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä”(Luuk.9:42).

Jaakob sanoo: ”Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee”(Jaak.4:7). Niin, miten siis vastustat vihollista? Teet sen vain uskossa! Tule yksinkertaisesti Jeesuksen luo luottaen, että hän pelastaa sinut Saatanan kynsistä. ”Vastustakaa häntä lujina uskossa”(1 Piet.5:9).

Voit vapautua tänään. Voit sanoa Saatanalle: ”Kun olen lakannut lukemasta tätä saarnaa, olen vapaa. Jeesus vapauttaa minut kaikesta himosta ja jumalattomasta halusta. Se kaikki menee pois, koska hän sanoi niin.”

Edessä oleva aika saattaa olla kova sinulle, mutta Isän kirkkauden loistava aurinko valaisee aina vain kirkkaammin sinua!

Thursday, January 9, 2014

JEESUS KOLKUTTAA OVELLA

“Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa“(Joh.8:44).

Kristus puhui nämä sanat uskonnolliselle joukolle, joka luuli olevansa hyvä Jumalan silmissä. He olivat ulkonaisesti puhtaita ja uskonnollisia, mutta sisältä täynnä himoa, aistillisuutta, irstautta, kateutta.

On olemassa tauti, jonka nimi on syntisairaus. Se iskee paholaisen lapsiin. Mitä syvemmälle syntiin henkilö lankeaa, sitä kriittisemmäksi sairaus tulee. Se saavuttaa huippunsa, kun synti yhtäkkiä ei annakaan nautintoa, vaan tulee yksitoikkoisemmaksi eikä tyydytä enää.

Syntisairaus vei kuuluisan nuoren TV-tähden itsemurhaan. Näyttelijä esitti pääosaa hittisarjoissa ja teki itselleen omaisuuden. Hän oli juuri allekirjoittanut sopimuksen elokuvaan pääosan esittäjänä ja seurusteli kauniin näyttelijättären kansa. Hänellä oli mainetta, onnea ja hyvä terveys.

Sitten hänen eloton ruumiinsa löytyi halvasta pornohotellista. Ilmeisesti eivät mitkään maailman nautinnot tyydyttäneet häntä. Hänen elämänsä oli tullut tyhjäksi, tarkoituksettomaksi ja lopulta itsemurha teki siitä lopun. Hän kuoli syntisairauden seurauksiin.

Jos et ole vielä antanut elämääsi Jeesukselle, niin paholaisella on ollut täysi hallintavalta sinuun. Hän on vallinnut sinun elämääsi. Ehkä Saatana nyt näkee muutoksen tulevan sinun kohdallasi ja tietää menettävänsä otteensa sinusta.

Synti ei maistu sinusta enää makealta. Et mene pahoihin paikkoihin, joissa aiemmin kävit usein. Et myöskään välitä enää bilettämisestä. Raha ei enää tyydytä sinua, eivät myöskään seksi tai omaisuus. Tunnet tyhjyyden suurenevan sisälläsi.

Nyt luet tätä tekstiä, missä sitten oletkin. Ehkä olet jo ruvennut lukemaan Raamattua. Kukaan ei pakota sinua tekemään sitä. Jokin sisälläsi kehottaa sinua ottamaan sen käteesi.
Rakas lukija, nyt juuri Jeesus kolkuttaa sydämesi ovella, ja paholainen tietää sen. Hän pelkää ennen kaikkea yhtä asiaa ja se on, että avaat oven Kristukselle!

Wednesday, January 8, 2014

KATSO PAHOLAISEN HYÖKKÄYKSIIN YLHÄÄLTÄPÄIN

Paholainen tulee hyökkäyksineen meitä kohti, mutta meidän ei tarvitse pelätä häntä. John Knox, eräs Britannian voimallisimmista julistajista on hyvä esimerkki siitä, miten voimme katsoa paholaisen valheita ylhäältä päin. Knoxin valtavan julistuksen vaikutuksesta kuninkaita ja kuningattaria tuli herätykseen. Hän eli vanhurskaan elämän, joka vahvisti hänen julistamaansa evankeliumia aivan loppuun asti. Hän ei tehnyt kompromisseja.

Viimeisinä vuosinaan Knox sairastui parantumattomasti. Saatana joutui kohtaamaan aikansa lopun. Tämä mies oli raivostuttanut helvettiä yhtä paljon kuin apostoli Paavali. Niinpä siinä lyhyessä ajassa, mikä Knoxilla oli jäljellä, paholainen päätti lähettää hänet ikuisuuteen pelossa ja epäuskossa.

Knox kirjoitti: ”Saatana on koetellut ja ahdistanut minua koko ikäni ajan. Tämänkertainen koetus on sattunut minuun kaikkein pelottavimmin. Hän on päättänyt niellä minut, tehdä minusta lopun. Aiemmin hän usein toi eteeni kaikki syntini. Hän yritti saada minut ansaansa tämän maailman houkutuksilla. Pyhä Henki kilpisti nuo hyökkäykset. Nyt paholainen on käyttänyt toista tapaa. Hän on keksinyt keinon saada minut uskomaan, että olin ansainnut taivaan omalla uskollisuudellani työssä.”

Knox tiesi, että pelastus on yksin uskon kautta. Hän oli julistanut tätä koko elämänsä ajan, väittäen selvästi, ettei kukaan voi pelastua oman vanhurskautensa kautta, teki hän kuinka hyviä töitä hyvänsä. Nyt Saatana yritti tuomita tämän julistajan kamppaamalla hänet omaan uskollisuuteensa.

Juuri ennen kuolemaansa Knox todisti: ”Siunattu olkoon Jumala, joka on antanut minun voittaa ja sammuttaa nämä palavat nuolet Raamatunkohdilla. Jumalan armosta olen, mitä olen, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo minussa. Jeesuksen Kristuksen kautta olen saanut voiton. Kiusaaja ei enää koske minuun tänä lyhyenä aikana. Pian saan vaihtaa kuolevaisen elämän siunattuun kuolemattomuuteen Jeesuksessa Kristuksessa!”

Kiitos Jumalalle tästä John Knoxin todistuksesta! Hän käytti Raamatun Sanaa Saatanaa vastaan ja Herra vapahti hänet. Hän meni kirkkauteen laulaen Jumalan kiitosta.

Tuesday, January 7, 2014

UUTTA VOIMAA

Kysypä keneltä hyvänsä, joka on saanut Jumalalta kutsun astua johonkin uuteen työhön hänen valtakunnassaan. Hän vastaa sinulle, että Saatana on tullut hänen kimppuunsa raivoisasti, singoten vaikeuksia hänelle toisensa perään.

Näin oli Kristuksenkin elämässä. Niin pian kun Jeesus oli saanut kasteen, kyyhkynen oli ilmestynyt ja taivaasta kuulunut ääni julistaen hänen olevan Jumalan Karitsa, Saatana alkoi työnsä. Hän tiesi, että neljänkymmenen päivän ja yön aikana hänen pitäisi yrittää niellä Jeesus ja estää hänen palvelustyönsä(ks. Matt.4).

Heti, kun Jeesus oli julistanut Pietarin uskonkallioksi, Saatana tuli seulomaan tätä opetuslasta ajaen hänet epäuskoon ja petokseen(ks. Luuk.22:21). Saatana tiesi, että Pietarin elämässä piti toimia äkkiä, ennen kuin Jeesuksen sanat opetuslapsesta toteutuisivat, mutta tällä kertaa kiusaus lopulta epäonnistui!

Tiedän, että tämänkaltaisia helvetin hyökkäyksiä on joka puolella. Sellainen tapahtui minulle juuri, kun olin saanut kutsun julistustyöhön. Vietettyäni paljon aikaa rukouksessa, tunsin Jumalan kutsuvan minua laajentamaan julistustoimintaani koko maailmaan. (En silti jättäisi tehtävääni Times Square – seurakunnassa tai näitä kirjoitettuja saarnojani. Lisäisin työhöni vain satunnaisia tehtäviä Pyhän Hengen johdossa).

Suunnittelin puhumista pappienkokouksissa Ranskassa, Romaniassa, Puolassa ja Balkanilla. Heti, kun olin tehnyt matkasuunnitelman, Saatana hyökkäsi. Siihen asti olin ollut terveydeltäni huippukunnossa. Nyt yhtäkkiä olinkin fyysisesti tosi huonossa jamassa. Aivan muutaman tunnin sisällä tulin niin heikoksi, etten voinut kunnolla kävellä. Tunsin terävää, ahdistavaa kipua sisäkaluissani, ja pian vatsaani ilmaantui kummallisia läikkiä.

Lääkäriystäväni sanoi minun saaneen vyöruusun, joka seuraa lapsena sairastetun vesirokon jäänteistä. Paholainen tuntui nauravan sanoen: ”Alat siis uudenlaisen toimen? Et varmasti, jos se on minusta kiinni”.

Viikkoja kestäneen matkani aikana oireet hävisivät kokonaan. Herra oli nostanut minut ylös ja antanut minulle uutta voimaa. Tämä sota oli suoraan helvetistä! Tätä on tapahtunut koko minun palvelustyöni ajan. Aina kun olin ottanut vastaan uuden kutsun Herran työhön, sitä oli seurannut riivaajien hyökkäys.

Monday, January 6, 2014

KUOPASSA! by Gary Wilkerson

Joosefin tarina alkaa 1 Moos.37:stä. On kuin lukisi pätkän televisiosarjaa ”Poliisit”. Yksi hänen veljistään oli raiskaaja. Toiset yrittivät tappaa Joosefin ja myivät hänet lopulta orjaksi. Edes Jaakob, hänen isänsä, ei suostunut tulemaan väliin, kun veljet kiusasivat Joosefia. Hän joutui maksamaan rangaistuksen perheensä henkisestä epäjärjestyksestä.

Onko tässä kuvaus sinusta? Oletko sinä joutunut olemaan poissa kotoa vuosikausia, mutta silti edelleen kannat mielenalueen arpia oman perheesi kaaoksesta? Ehkä sinun kaaoksesi on työpaikallasi, jossa toisten tahalliset synnit vaikuttavat suoraan sinuun. Niin tapahtui Joosefille hänen pomonsa vaimon yrittäessä vietellä hänet. Kun Joosef ei suostunut siihen, vaimo valehteli kostonhimoisena, ja taas Joosef heitettiin kuoppaan, kuolemanselliin.

Raamattu kertoo, että Jumala kuitenkin toimi nopeuttaakseen valtakunnan suunnitelmaansa aina, kun Joosef putosi kuoppaan. Kuulen Jumalan sanovan: ”Halusin jonkun, joka on halukas kestämään uskollisesti kaikki koetukset. Silloin voin sijoittaa hänet strategiseen paikkaan, jonka kautta voin pelastaa kansani. Minä valitsin Joosefin tähän virkaan.”

Mietipä Joosefin uskomatonta elämänkaarta. Alkuun hän oli teini-ikäinen paimen, josta muutaman vuoden kuluessa tulisi maailman suurimman valtakunnan johtaja. Tulee jotenkin mieleeni rukoilla: ”Jumala, ota minut pois mukavuusalueeltani. Tahdon nähdä sinun toimivan omien tarkoitusperiesi hyväksi minunkin elämässäni.”

Haluatko sanoa: ”Herra, menen mielelläni, mihin ikinä haluat”? Tiedän monia uskovia, jotka haluavat tällaista uskoa. He rukoilevat: ”Herra, täytyy olla enemmän kuin vain vaellus. En halua vain täyttää paikkaani maan päällä. Haluan sinun toimivan elämässäni niin, että voin olla hyödyksi valtakunnassasi”.

Mitä suurempia unelmamme ovat Jumalan toiminnasta, sitä syvempään kuoppaan joudumme. Uskotko, että Jumala auttaa avioliittoasi heijastamaan hänen kunniaansa? Ole sitten valmiina siihen, että liittoasi koetellaan melkein yli kestokykysi. On totta, että usko heittää meidät kuoppaan melkein koko ajan. Jos haluamme Jumalan käyttävän meitä, on paras valmistautua kuoppaan heitettäväksi.
”Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän saisi aikaan sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitäisi hengissä paljon kansaa (1 Moos.50:20).

Saturday, January 4, 2014

ILMAN USKOA ON MAHDOTONTA by Claude Houde

“Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen”(Hebr.11:1-2).

Yksi uskovan elämän suurimmista etuoikeuksista on ilo siitä, että saamme tuntea ympärillämme olevia suuria uskonjulistajia. Jotkut heistä ovat erityisiä, kansainvälisesti tunnettuja, jotka ovat saavuttaneet miljoonia ihmisiä, mutta on sitten muita, jotka ovat paljon vähemmän tunnettuja mutta kuitenkin vaikuttaneet minun elämääni, uskooni ja julistukseeni.

Näiden uskon miesten ja naisten todistukset ovat vaikuttaneet minussa hyviä töitä, motivoineet minua ja liikuttaneet minua. Yksi tällainen mies, lujan teräksinen luonteeltaan, oli pastori Bernard Sigouin. Tiedän kyllä, ettet varmastikaan ole koskaan edes kuullut hänestä, mutta helvetti pelkäsi häntä ja taivas juhlii hänen uskoaan.

Pastori Bernard tuli uskoon ensimmäisten joukossa viisikymmentäluvulla, kun tavattoman hengellisen pimeyden vallassa olleen ranskalaisen provinssin, Quebecin alueella raivosivat ankarat vainot. Hän oli ensimmäisiä quebeciläisiä, jotka ottivat vastaan kutsun palvella Jumalaa julistajana kansamme keskellä. Hän oli sankarillinen ja arvokas pastori, joka perusti ja rakensi monia seurakuntia ja kirkkoja tässä osassa Kanadaa. Vieläkin sitä pidetään maailman kaikkein vähiten evankelioituna kenttänä. Minulla oli kunnia palvella tämän pastorin rinnalla, kun hän jo siirtyi elämänsä ja julistustyönsä syksyyn.

Pastori Bernardista ja minusta tuli ystäviä, ja vuosi ennen hänen kuolemaansa istuin ravintolassa aamiaisella hänen kanssaan. Nuorena pastorina minusta oli ihana viettää aikaa tämän miehen kanssa. Meidän seurakuntamme huolehti hänestä, ja minä tahdoin tehdä jotakin erityistä, halusin siunata häntä. Siksi sanoin: ”Pastori Bernard, haluaisimme tehdä jotakin sinun ja vaimosi hyväksi. Haluaisitteko lähteä matkalle ja nähdä valtamerta tms.?” Tiesin hänen koko elämänsä ajan syventyneen Jumalan valtakunnan työhön ilman mahdollisuutta viettää paljon vapaa-aikaa.

Hän tarttui käteeni ja, katsoen minua suoraan silmiin, sanoi: ”Jos haluat tehdä jotakin minun hyväkseni, rukoile Jumalaa, että hän antaisi minulle vielä yhden palveluvuoden.” Ei hän muuta halunnut.

”Uskon kautta he saivat Jumalan suosion ja uskon kautta he omistivat todistuksen”.


__________
Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Canadassa on usein puhujana Expect Church Leadership-konferensseissa, joita World Challenge vetää kaikkialla maailmassa. Hänen johdossaan Eeden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Canadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia.

Friday, January 3, 2014

HÄNEN AIKANSA ON LYHYT

Oletko äskettäin uudistanut sitoumuksesi rukoilla ahkerasti? Tai ehkä olet pyhittänyt mielesi ja ruumiisi Jumalalle eläväksi uhriksi? Oletko rukoillut: ”En enää kulje puolinaisesti. Annan kaikkeni Jeesukselle”?

Tämän kaltaiset sitoumukset nostattavat paholaisen vihan ennen kaikkea muuta. Hän tietää omalle valtakunnalleen suurimmaksi uhaksi, kun joku antaa elämänsä kokonaan Jumalalle. Paholainen tietää liiankin hyvin, että jokainen, joka etsii Jumalaa koko sydämestään, löytää hänet, ja että rukoilevat pyhät lopulta voittavat.

Saatana kuitenkin tietää myös, että lausutun rukouksen ja siihen tulevan vastauksen välillä kuluu aikaa. Rakas lukija, siinä on se lyhyt aika, jonka paholainen käyttää toimintaansa. Hän tietä, että apua haluava leski rukoili hetken, ennen kuin hänelle vastattiin. Samoin meillekin vastaus tulee vasta jonkin ajan päästä. Sillä välin paholainen yrittää niellä meidät, kun odotamme Herraa!

On totta, että Jumala ei hyppää joka kerta, kun huudamme: ”Herra, annan kaiken sinulle”. Jumala tietää, että pyhitys, antautuminen ja Kristuksen nälkä eivät aina saa seurakseen rukousta, tunteellista huutoa. Siksi Pyhä Henki ei vastaa, ennen kuin hän näkee meissä pysyvän päätöksen, jonkinlaisen todisteen siitä, että emme hylkää Kristuksen nälkäämme.

Saatana tunnistaa myös tämän. Seurattuaan elämäämme hän tietää, jos me emme ole tosissamme antautuneet Herralle. Jos emme ole vakavissamme Jeesuksen seuraamisesta, hän ei tuhlaa aikaansa meihin. Hän jättää meidät yksin heikkouteemme ja syntiimme.

Heti, kun hän näkee meissä todellisen hartauden, halun vapautua synnistämme, päätöksen hyljätä kaikki typeryys ja ottaa päällemme Kristus, silloin hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt. Hän tietää olevan vain lyhyen ajan, ennen kuin olemme vapaita hänen kahleistaan ja vaellamme kirkkaudessa, toimien uskon varassa, eläen voitossa. Silloin hän juuri alkaakin syöstä koko helvetin päällemme!

Ilmestyskirjan 12. luku sanoo: ”Eteenpäin uskovat, astukaa ulos velttoudestanne. Antakaa ruumiinne Jeesukselle eläväksi uhriksi. Etsikää Jumalaa kaikella, mitä teissä on, kuitenkin valmiina elämänne koetukseen, koska Saatana tulee kimppuunne koko voimallaan!
Saatana tietää heikot kohtasi ja hän yrittää saada sinut pyyhkäistyksi pois koetusten ja kiusausten tulvalla. Hän on innokas, koska hän näkee sinut voiton partaalla, ja hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt.

Thursday, January 2, 2014

VÄHÄN AIKAA

”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!" (Ilm.12:12).

Yllä oleva Ilmestyskirjan kohta sanoo, että Saatana on julistanut lopullisen sodan Jumalan pyhille. Se myös mainitsee, että hänellä on määräpäivä työnsä loppuun viemiseen: ”Koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa”.

Jeesuksen Kristuksen seuraajina olemme jatkuvasti tietoisia siitä, että paholainen on lähtenyt tuhoamaan meitä. Siksi Paavali sanookin, että meidän pitää tietää mahdollisimman paljon vihollisemme taktiikasta ja suunnitelmista: ”Ettei Saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat”(2 Kor.2:11).

Pietarikin varoittaa meitä: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä”(1 Piet.5:8). Tämä ei tarkoita, että Saatana liihottelisi jossakin avaruudessa, antaen määräyksiä riivaajajoukoilleen. Tiedämme, että Saatana heitettiin alas maan päälle, kun Kristus voitti hänen ristillä. Niinpä paholaisen valtakunta rajoittuu aikaan ja paikkaan (ks. Ilm.12:9).

Päinvastoin, kuin monet uskovat luulevat, Saatana ei kaikkivaltias. Jeesus voitti hänet ja riisui häneltä kaiken vallan. Ei Saatana tiedäkään kaikkea, joten hän ei voi lukea ajatuksiamme. Hän ei myöskään ole kaikkialla läsnä, ei voi olla kaikkialla samaan aikaan. Hän on rajoittunut olemaan yhdessä paikassa yhdellä kertaa.

Saatanalla on kyllä hallituksia ja valtoja kaikkialla maan päällä, ja hänen riivaajasotajoukkonsa jakavat hänelle tietoja viittauksesta ja kutsusta. Ne kuulevat, kun sinä rukoilet, ja ne näkevät, kun olet kuuliainen Jumalalle. Se vasta saa hänet raivon valtaa sinua vastaan!
Viittaus Ilm.12:12:ssa siihen, että paholainen tietää aikansa olevan lyhyt, ei tarkoita sitä aikaa, mikä hänellä on ennen Kristuksen paluuta. Päinvastoin siinä on kyse sarjasta lyhyitä aikoja, jotka paholaisella on, viedä työnsä päätökseen. On vain lyhyitä ajanjaksoja, jolloin hän voi käydä sotaa Jumalan pyhiä vastaan!

Wednesday, January 1, 2014

KETÄ ME USKOMME?

Eräs vilpitön uskova mies kysyi minulta: “Ketä me uskomme? Vuosien varrella monet julistajat saivat minut vakuuttumaan siitä, että loppu on lähellä. Silti olemme pettyneet uudestaan ja uudestaan. Tajuan nyt, että jotkut yrittivät vain myydä kirjojaan. Toiset kyllä todella luulivat, että Jumala sanoi heille lopun olevan lähellä. Ketä meidän pitää uskoa?”

Olen joskus ollut hyvin särkynyt Jumalan edessä näiden asioiden takia, huutaen häntä avuksi niin kovalla äänellä kuin kykenin: ”Herra, olen vuosikaudet julistanut tuomion olevan ovella. Olen kirjoittanut kirjoja ja antanut varoituksia tulevasta taloudellisesta ahdingosta ja näen vain päinvastaista tapahtuvan. Näen Amerikan menestyvän, kulkevan iloisesti tietään. Kansamme tappaa viikossa yli viisi tuhatta vauvaa. Me liu’umme epäuskon saastan kuiluun ja työnnämme sinut ulos kaikesta elämästämme. Kuinka kauan Herra?”

Minusta tuntuu kuin lausuisin samoja turhautuneen ihmisen rukouksia kuin Jeremia aikoinaan. Hän vietti vuosia ennustaen uskollisesti tapahtumia, jotka eivät olleet vielä toteutuneet. Hän itki: ”Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki pilkkaavat minua. Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää”(Jer.20:7-8).

Jeremia ei voinut lakata varoittamasta Jumalan kansaa. Vaikka hänen ennustuksensa eivät näyttäneet perustelluilta, hän jatkoi profetoimistaan. Minusta tuntuu, että sama tuli kuin Jeremialla palaa minunkin sielussani. Olen entistä vakuuttuneempi, että kansamme joutuu tuhoisaan lamaan. Pörssikurssit heilukoot kuinka korkealla hyvänsä, tulkoon kuinka hyvää tulosta tahansa, Amerikka on silti kovan törmäyksen partaalla. Jumala on ”kääntänyt kasvonsa” tätä kansaa vastaan sen verenvuodatuksen ja ylimielisyyden takia hänen nimeänsä kohtaan. Tuomio tulee!

Kiitän kuitenkin Jumalaa monista lupauksista, joita hän on antanut meille Sanassaan suojella ja siunata kansaansa kaikkien myrskyjen läpi.

Jumalan rukoilevan kansan ei tarvitse pelätä. Ei tarvitse olla huolissaan. Taivaallinen Isämme pitää kaiken hallinnassaan. Vaikka näen hänen tuomionsa lähestyvän kansaamme, iloitsen, koska tiedän, mitä Herra on luvannut Sanassaan.

”Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan. Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina. Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra” (Ps. 9:8- 10).