Friday, February 28, 2014

MITÄ PARANNUKSEN TEKEMINEN ON?

Jotkut uskovat luulevat, että parannuksen tekeminen on vain “kääntymistä ympäri” ja lähtemistä päinvastaiseen suuntaan. Raamattu sanoo kuitenkin meille, että parannus on paljon muutakin kuin tämä.

Uuden Testamentin sanan ”parannus” täysi, kirjaimellinen merkitys on ”tuntea katumusta ja moittia itseään omista synneistään Jumalaa vastaan; olla pahoillaan, haluta muuttaa suuntaa.” Ero näiden sanojen merkityksissä on sanassa ”haluta”. Todellinen parannus sisältää halun muuttua!

Lisäksi pelkkä pahoillaan oleminen ei vielä merkitse parannuksen tekemistä. Paremminkin todellinen murhe johtaa parannukseen. Paavali sanoo: ”Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman”(2 Kor. 7:10).

Paavali puhuu tässä murheesta, jossa ei ole katumista, aidosta murheesta, joka ”tarttuu” katuvan ihmisen elämään. Tällainen Jumalan mielen mukainen suru luonnollisesti tuottaa parannuksen, joka sisältää vihan syntiä vastaan, vanhurskaan Jumalan pelon ja halun panna kuntoon kaikki vääryys.

Ei meitä sitten kuuluisi yllättää, että Paavali saarnasi parannusta uskoville. Hän piti voimakkaan parannussaarnaan Korinton kristityille. Korinton uskovat olivat saaneet Jumalalta runsaita siunauksia, kun olivat saaneet istua voimallisten sananopettajien jalkojen juuressa. Silti heidän seurakunnassaan oli paljon syntiä.

Ensin Paavali todistaa korinttolaisille: ”Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla”(2 Kor.12:12). Sitten Paavali sanoo heille suoraan: ”Sillä minä pelkään, että tullessani ehkä en tapaa teitä semmoisina, kuin tahdon” (jae 20).

Mitä Paavali sitten pelkäsi? Se oli yksinkertaisesti tätä: ”Kun tulen, Jumalani on taas nöyryyttävä minua teidän tykönänne, ja että joudun suremaan monen tähden, jotka ennen ovat synnissä eläneet eivätkä ole katuneet sitä saastaisuutta ja haureutta ja irstautta, jota ovat harjoittaneet”(jae 21).

Helläsydäminen paimen rakasti kompromissin tehneitä pyhiä Korintossa. Kuitenkin hän tiesi, että heille oli teroitettu synnillisen elämäntavan vääryyttä. Hän sanoi heille: ”Kun tulen, joudutte näkemään minut pää painuksissa murheen tähden. Kyyneleet virtaavat silmistäni ja ääneni valittaa surun tähden.

Jos näen teidän jatkavat saastaisuutta, haureutta ja irstautta, murrun täysin, koska evankeliumi ei ole tehnyt tehtäväänsä sydämissänne. Ette vielä ole katuneet syntejänne. Minä kutsun teitä katumaan äänekkäästi!”(ks. 2 Kor.12:21).

Thursday, February 27, 2014

HELLUNTAIPÄIVÄNÄ

Mitä apostoli Pietari julisti kansanjoukolle Helluntaipäivänä? Raamattu kertoo meille, että kun kansa kuuli apostolin todistavan: ”he… saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ’Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?’ Niin Pietari sanoi heille: ’Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan’ ”(Ap.t. 2:37- 38).

Pietari ei käskenyt näiden ihmisten vain ”uskoa ja pelastua”. Eikä hän pyytänyt heitä vain tekemään ratkaisua, äänestämään Jeesusta. Ei. Hän käski heidän tehdä ensin parannuksen ja sitten ottaa kasteen Kristuksen kuuliaisuudessa!

Mitä evankeliumia Paavali saarnasi pakana-ateenalaisille Mars-kukkulalla? Hän sanoi heille hyvin suoraan: ”Jumala … tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus”(Ap.t.17:30).

Nämä kreikkalaiset älyköt saattoivat helposti uskoa Jumalaan. Itse asiassa heidän oma menneisyytensä oli ”uskomista” moniin jumaliin, ensin tähän, sitten tuohon. Kun joku tuli saarnaamaan suostuttelevasti jostakin jumalasta, he heti uskoivat sen. Niin, he uskoivat, mutta he jatkoivat syntielämäänsä. Pelkkä usko ei riittänyt!

Paavali sanoi näille miehille: ”Ei! Ei! Jeesusta ei voi lisätä teidän jumalalistaanne. Saatte uskoa heihin kaikkiin, mutta sitä ei voi tehdä suhteessa Jeesukseen. Hän on tullut pelastamaan teitä synneistänne ja hän käskee kaikkia seuraajiaan tekemään parannuksen ja tulemaan puhtaiksi!”

Myöhemmin Paavali saarnasi samaa parannuksen evankeliumia kuningas Agrippalle: ”Sen tähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja”(Ap.t. 26:19 -20).

Paavali sanoi siis: ”Missä olen ollutkin, olen saarnannut parannusta. Aito parannus ilmenee teoissa!”

Nämä Raamatun kohdat todistavat, että apostolinen seurakunta saarnasi häpeilemättä samaa evankeliumia kuin Johannes ja Jeesuskin: ”Tehkää parannus, jotta teidän syntinne pyyhittäisiin pois!”

Wednesday, February 26, 2014

PARANNUSSAARNA

Mikä olikaan ensimmäinen saarna, jonka Jeesus puhui sen jälkeen, kun hän oli päässyt läpi kiusauksista erämaassa? Raamattu sanoo: ”Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: ’Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle’ "(Matt.4:17).

Jeesus kehotti ihmisiä tekemään parannusta, ennen kuin hän kutsui heitä uskomaan evankeliumia. Markus kirjoittaa: ”Jeesus meni Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ’Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi’(Mark.1:14 - 15). Kristus saarnasi: ”Tehkää ensin parannus ja uskokaa”.

Toisessa kohdassa Jeesus sanoo tehtävästään: ”Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä" (Matt.9:13). Hän sanoi galilealaisille: ”Ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte”(Luuk. 13:3).

Jeesuksen evankeliumi oli parannuksen tekemisestä!

Johannes Kastajakin saarnasi parannusta valmistaakseen Israelia Kristuksen tulolle. Johannes sanoma juutalaisille oli yksinkertainen ja suorasanainen: ”Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: ’Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle’ "(Matt. 3:1- 2).

Ihmiset tulivat kaikkialta kuulemaan Johanneksen saarnaa. Hän sanoi heille varmapuheisesti: ”Messias ilmestyy pian keskellenne. On paras valmistautua hänen tuloonsa! Ehkä jännität hänen tulemistaan, mutta minä sanon sinulle, ettei sydämesi ole siihen valmis, kun aina vain pitäydyt synnissäsi.
”Ulkoapäin te näytätte puhtailta ja pyhiltä, mutta sisäpuolelta olette täynnä kuolleitten luita! Te olette kyykäärmeitten sikiöitä, käärmeitä, joilla ei ole Jumalan pelkoa (ks. Matt.3:7- 12). Te ette edes käsitä, että olette syntisiä. Varoitan teitä, että teidän pitää tehdä tili synneistänne, ennen kuin voitte uskoa Vapahtajaan ja seurata häntä. Niin, tehkää parannus, kääntykää synnistänne ja eläkää tavalla, joka heijastaa aitoa muutosta.”

Tuesday, February 25, 2014

ON AIKA TOIMIA RAKKAUDESSA

”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän Isänne on armahtavainen”(Luuk.6:36).

Sana “armo” on johdettu tässä sanasta misericordia, kreikan sanasta, joka merkitsee ”kurjuutta”. Koko tuon sanan merkitys on ”ottaa sydämelleen jonkun toisen kurjuus, jotta voisi antaa hänelle lohdutusta ja vapautusta”. Niinpä armahtavaisuus merkitsee toisen kipujen kantamista.

Sitä Herra juuri tekee meille. Miten monta kertaa Jeesus on ottanut kurjuutesi ja kärsimyksesi ja antanut sinulle lohtua, lepoa ja anteeksiantamusta vastalahjaksi? Kuinka usein hän on pyyhkinyt pois kyyneleesi ja puhunut ystävällisiä sanoja, kun et ollut ansainnut niitä? Hän on tehnyt niin kerran toisensa jälkeen!

Mikset nyt löydä sitä sydämestäsi voidaksesi ottaa vuorostasi jonkun tuntemasi henkilön kurjuuden ja kivun? Kreikan sana ”ystävällisyys” saa juurensa kahdesta sanasta: ”oraakkeli, ennustaja” ja ”pehmeä kosketus”. Oletko toivon oraakkeli veljillesi ja sisarillesi Kristuksessa, tarjoten heille Herralta toivon sanan, jossa on lohdutuksen pehmeä kosketus? Raamatun mukaan ollaksesi Hänen rakkautensa oraakkelina sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla Jeesuksen edustajana muita varten.

Sana ”myötätunto” merkitsee, että olet ”toisten kurjuuden koskettama ja vaikuttama ja olet päättänyt tehdä jotakin asian suhteen”. Tämä ei tarkoita, että menisit synnissä toisen luokse ja kertoisit hänelle: ”Minulla on sinulle sanan Taivaasta, veli. Olet tehnyt syntiä elämässäsi.”

Jos hänellä on syntiä elämässään, hän kyllä tietää sen jo! Melko varmasti hän vastaa sinulle Jeremian rukouksella: ”Älä rankaise minua vihassasi tai minusta ei jää mitään jäljelle. Olen jo tarpeeksi alhaalla. Älä paina minua enempää alaspäin!”

Jos olet saanut ilmestyksen Herran kirkkaudesta, tiedät, mitä merkitsee maistaa hänen rakkauttaan, armoaan ja anteeksiantamustaan. Tuo kirkkaus myös muuttaa sinut. Nyt Jeesus sanoo, ota sitä kirkkautta ja loista sitä ympärilläsi olevaan maailmaan. On aika toimia rakkaudessa, niin kuin Herra on jatkuvasti toiminut sinua kohtaan!

Monday, February 24, 2014

ISTUUDU KATSOMAAN by Gary Wilkerson

Hesekiel oli suuri profeetta, joka liikkui voimakkaasti Hengessä. Hesekielin kirjan 37. luvussa Jumala antoi hänelle näyn, joka mielestäni sisältää oikea-aikaisen sanoman hengellisestä heräämisessä tämän päivän kuivassa seurakunnassa.

Niin kuin useimmat Vanhan Testamentin profeetat Hesekielkin palveli kuningasta. Tämä merkitsi usein matkustamista kuninkaan armeijan kanssa ja sodan kauhujen näkemistä. Hesekiel näki paljon sellaista ihmisten tappamista, jota ei kenenkään pitäisi joutua katsomaan. Kuitenkin hän näki näyn, joka meni kaiken tähän asti näkemänsä yli. Tämä näky oli Pyhältä Hengeltä ja Hesekiel todisti: ”Herran käsi tuli minun päälleni”(Hes.37:1).

Tämän elämän aikana me joudumme todistamaan monia vaikeita asioita. Muutama viikko sitten rukoilin erään äidin kanssa, jonka kaksikymmentäkaksivuotias poika oli kuollut yhtäkkiä. Hän oli nuori mies, jonka olin tuntenut kaksivuotiaasta saakka. Vuodesta toiseen näen avioliittojen kariutuvan. Huomaan huumeriippuvaisten tuhoavan nuoren elämänsä aivan alussa. Kun ajan joka päivä toimistooni, ajattelen niitä 80 %:ia kaupunkimme asukaista, jotka eivät tunne Jeesusta.

Kun Jumala loi ihmiskunnan, hän ei tarkoittanut, että joutuisimme kohtaamaan ainoastaan syntisiä asioita. Kun kuitenkin joudumme todistamaan murhetta, lepäämme Jumalan kädessä niin kuin Hesekielkin teki. Raamattu sanoo, ettei mikään voi ryöstää meitä siitä. Sydämissämme täytyy olla tämä perustava luottamus. Jos aiomme taistella pimeyden voimia vastaan, jotka kohtaavat perheitämme, nuoriamme ja yhteisöjämme, meidän täytyy olla tietoisia siitä, että meitä suojellaan ja varjellaan koko ajan.

Jumala sanoi Hesekielille: ”Istu alas ja katso, mitä minä haluan näyttää sinulle. Aion tehdä valtavan työn, mutta sinä et pysty käsittämään sitä ihmisymmärryksellä. Sinä tarvitset minun Henkeni ilmaisemaan sinulle, mitä aion tehdä.”

Hepreankielen sanan ”istu” Hesekielin kirjan 37:ssä on sama sana kuin Luuk.24:49:ssä:”pysykää (istukaa alas) tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." Molemmissa tapauksissa merkitys on sama, ”Luovu suunnitelmistasi ja strategioistasi. Odota sitten, että täytän sinut voimallani”.

Olen aivan varma, että tämän päivän seurakunnat tarvitsevat kipeästi tämän sanan kuulemista. Kuinka usein me suunnittelemme seminaareja, konsertteja ja konferensseja, tapahtumia, joilla ei ole mitään merkitystä, jollei Kristus puhalla niihin elämän henkeä? Vain Pyhän Hengen täyttäessä meidät me saamme jotakin todellista antamista.

Saturday, February 22, 2014

SE NÄYTTÄÄ MAHDOTTOMALTA by Carter Conlon

Matteuksen 4. luvussa Pyhä Henki johti Jeesuksen erämaahan. Hän oli ollut ilman ruokaa neljäkymmentä päivää, kun Saatana tuli hänen luokseen ja sanoi: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi"(Matt. 4:3). Hän siis sanoi: ”Jos Sinä olet Jumalan Poika, onko sinun käytävä läpi näitä hankaluuksia? Ei sinun olisi pitänyt kärsiä, vaan päästä kokemasta tätä. Käske vain näitä kiviä muuttumaan leiviksi”.

Jeesus vastasi: ”Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."(Matt.4:4). Jeesus tarkoitti: ”Isäni lähetti minut tekemään hänen tehtäväänsä, ja sen aion suorittaa. Se ei merkitse, että minulla olisi aina mukava olla. Olen saanut Isältäni sanan, että minun pitää päättää tämä matka voittoon ja monet pääsevät siihen mukaan.”

Monet meidän sukupolvestamme ovat ajatelleet tämän olevan helppo retki ja ovat yrittäneet käyttää Jumalan voimaa muuttamaan kivet leiviksi eli vaikeudet helpoiksi. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää” (Matt.7:9). Toisin sanoen: Jumala antaa sinulle, mitä tarvitset saattaakseen sinut kaikkien vaikeuksien läpi. Sinun ei tarvitse järkeillä ulospääsyä ongelmastasi tai yrittää käyttää Jumalan voimaa helpottamaan vaikeissa paikoissa.

Jeesus jatkoi: ”Taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? (Matt.7:10). Tämä on uskomaton lause, sillä Isä lähetti Poikansa minun sieluni ja sinunkin sielusi kalastajaksi. Lopulta hän kutsuisi meidät työhönsä ihmisten kalastajiksi. Se oli Jumalan päämäärä pelastaa ihmiset pahasta maan päällä. Se vaati ristin, hyljätyksi tulemisen, ihmisten pilkan ja ivan sietämisen. He vastustivat sillä omaa pelastustaan. Kuitenkin käärme oli tullut Jeesuksen luo erämaassa sanomaan: ”Tässä ovat kaikki maailman valtakunnat. Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua ja tunnustat, ettei Jumalan tie ole ainoa. Polvistu vain eteeni, niin vältät ristin. Ei sinun tarvitse kärsiä tuota kovuutta, ja minä annan sinulle kaiken tämän heti paikalla"(ks. Matt.4:8-9).

Jos nyt pyydät kalaa, Isä ei anna sinulle käärmettä. Saatat kysyä: ”Herra, en halua vain kevyttä todistusta siitä, kuka sinä olet minun sukupolvelleni. Voisitko tehdä minusta samanlaisen ihmisten kalastajan kuin alkuseurakunta oli?” Päinvastoin kuin käärme, joka yrittää saada tämän sukupolven seurakuntaa lähtemään eri tielle, Jumala ei tule sinun luoksesi ja sano: ”Ei, elämän pitikin olla helppoa. Sinun ei tarvitse kärsiä Kristuksen asian vuoksi.” Sen sijaan hän lupaa viedä sinut kaikkien tiellesi nousevien vaikeuksien läpi, kun vaellat siinä tarkoituksessa tämän sukupolven keskellä. Hän vie sinut aina voitokkaaseen loppuun asti.


__________
Carter Conlon tuli mukaan Times Square Churchin työhön vuonna 1994 perustajamme, David Wilkersonin kutsusta. Hänet asetettiin vanhemman pastorin virkaan vuonna 2001. Vahvana, tunnollisena johtajana, hän on usein puhujana työntekijäkonferensseissa, joita World Challenge pitää kaikkialla maailmassa.

Friday, February 21, 2014

MITÄ ON TAPAHTUNUT PARANNUKSELLE?

Mitä ihmettä on tapahtunut parannukselle? Tämä sana kuullaan useimmissa seurakunnissa harvoin tänä päivänä. Pastorit harvoin kutsuvat seurakuntiaan murehtimaan ja suremaan pahuutensa Kristukselle aiheuttamia haavoja.

Sen sijaan kuulemme saarnatuoleista: ”Usko ainoastaan. Ota vastaan Kristus ja sinä pelastut.” Raamatunkohta tätä saarnaa vahvistamaan löytyy Ap.t.16:30- 31:stä. Siinä apostoli Paavalia pidettiin vankilassa, kun yhtäkkiä maanjäristys avasi kaikki sellien ovet. Vanginvartija ajatteli välittömästi, että vangit olivat paenneet ja se tarkoitti hänen kuolemantuomiotaan. Epätoivoisena hän veti esiin miekkansa ja aikoi tappaa itsensä, kun Paavali ja Siilas pysäyttivät hänet kertoen, ettei kukaan ollut paennut.

Tämän nähdessään mies vaipui apostolien eteen ja huusi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi" (Ap.t.16:30- 31).

Kun luemme tätä kappaletta, on tärkeää muistaa, että vanginvartija oli itsemurhan partaalla, miekka kädessään. Hän oli jo parannuksen paikalla, polvillaan, murtuneena ja vavisten apostolien edessä. Niin, hänen sydämensä oli todella valmis ottamaan vastaan Jeesuksen aidolla uskolla.

Markuksen evankeliumissa Kristus sanoo opetuslapsilleen: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen”(Mark.16:16). Tästä käy selväksi, että Jeesus sanoo pelastuksen olevan yksinkertaisesti sitä, että ottaa hänet vastaan ja ottaa kasteen.

Kuitenkin Jeesuksen sanoja edeltää tämä käsky: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”(Mark.16:15). Hän siis yksinkertaisesti sanoo, että ihmisille on ensin saarnattava evankeliumia, ennen kuin he voivat uskoa häneen.

Mihin evankeliumiin Jeesus siis tässä viittaa? Siihen parannuksen evankeliumiin, jota hän itse saarnasi!

Mieti, mikä oli Jeesuksen ensimmäinen saarna, kun hän tuli erämaasta oltuaan paholaisen kiusausten jälkeen? Raamattu sanoo: ”Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: ’Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle’ "(Matt.4:17).

Thursday, February 20, 2014

AIKA RIEMUITA

Adam ja Eeva toivat petoksen avioliittoonsa ja sitten vielä pahensivat kapinaansa piiloutumalla Jumalan läheisyydestä. Jumala ei koskaan mene piiloon, vai ihminen tekee niin. Jumalalla oli tärkeä osa ensimmäisen miehen ja naisen välisessä avioliitossa. Samoin hän on huolissaan jokaisesta avioliitosta tänä päivänä.

Vain harvat avioliitot kestävät, jos jompikumpi puolisoista piiloutuu Jumalalta. Näytä minulle avioliitto, jossa toinen puolisoista ei ole lähellä Jeesusta, niin minä näytän sinulle liiton, jolla on hyvin vähän mahdollisuuksia pysyä kasassa. Ainakin toisen puolison pitää olla päivittäin yhteydessä Herraan. On parasta, jos sekä mies että vaimo puhuvat hänelle. Jos taas toinen puolisoista on karkumatkalla Jumalan luota, on sitäkin tärkeämpää, että toinen voi mennä salaiseen rukouskammioonsa rukoilemaan apua ja johdatusta. Rukoileva vaimo voi usein pelastaa avioliittonsa, kuten rukoileva aviomieskin.

Rakkaus ei yksin pidä avioliittoa vahvana, vain Jumalan voima voi tehdä sen.
Se voima toimii juuri nyt eheyttäen ja varjellen avioliittoja. Kun Jeesus hallitsee, avioliitto kestää.

”Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, … kunnia, majesteetti, voima ja valta ”(Juud.1:24 - 25).

Me tiedämme, että ilo Herrassa on meidän väkevyytemme (ks. Neh.8:10), niinpä vahvoissa avioliitoissa pitäisi olla runsaasti iloa. Kun avioliitto menettää ilon, siitä tulee heikko ja haavoittuva.

Niin, jokaiseen avioliittoon kuuluu haasteita. Voi tulla sairautta, taloudellisia huolia, väärinymmärrystä tai kipua, mutta elämä jatkuu. Jumala on valtaistuimellaan, ja hänellä on kaikki hallinnassaan. Kiitän Jumalaa puolisosta, joka rakastaa minua. Voin odottaa nauttivani elämäni jokaisesta hetkestä ja pitää ilon virtaavana. Voi tulla itkun mutta myös riemun aikoja. Hyvä ja paha pysyvät näin tasapainossa, ja me voimme nostaa katseemme ja elää!

Wednesday, February 19, 2014

SEURAKUNTA ALKAA KOTOA

Olen nähnyt Raamatusta, että Jumalan todellinen seurakunta on siellä, missä uskovat palvelevat Herraa. Sen pitäisi tapahtua meidän kodeissamme. Apostoli Paavali kertoo meille Priskillasta ja Akylaasta ja ”seurakunnasta, joka kokoontui heidän kodissaan”(Room.16:5).

Monet uskovat tulevat kotiin metelöivän TV:n luokse ja antavat vain vähän, jos ollenkaan, aikaa Kristuksen palvelemiselle. He eivät rukoile koskaan. He eivät milloinkaan sulkeudu salaiseen kammioon etsimään Herraa tai rukoilemaan puolisoittensa ja lastensa puolesta. Silti he valittavat, etteivät löydä itselleen seurakuntaa.

Aivan sama, toimiiko kotisi pappina vaimo vai mies. Saatat olla yksinhuoltajaäiti tai yksinäinen mies tai nainen. Kuka oletkin, Jumala sanoo, että olet kuninkaallista papistoa ja kutsuttu palvelemaan häntä.

Saatat silti sanoa: ”Olen jo löytänyt oikean seurakunnan ja kohtaan Herran joka viikko. Kuulen hyvän saarnan ja pääsen mukaan ihanaan ylistykseen. Olen tyytyväinen seurakuntaani.”

Minä iloitsen siitä, mitä sanot. Jos silti näet seurakunnan vain paikallisena seurana, silloin et ole vielä löytänyt todellista seurakuntaa. Jumalan siunaama, vanhurskas seurakunta alkaa siellä, missä sinä asut.

Jos et palvele Herraa kodissasi, katseesi on kiinnittynyt vain omiin tarpeisiisi. Et löydä oikeaa seurakuntaa, ennen kuin menet salaiseen rukouskammioosi. Sinä löydät sen antamalla laatuaikaa Jeesukselle, palvelemalla hänen haluaan olla yhteydessä sinuun.

Kun sinun kodistasi tulee kirkko, kaikki syvimmätkin tarpeesi tyydytetään, ei ihmiskeinoin, vaan yliluonnollisesti taivaallisen Isäsi kautta. Lastesi tarpeet tyydytetään, koska Pyhä Henki on yhteydessä sinuun salaisessa rukouskammiossasi. Sitten voit mennä mihin tahansa seurakuntaan, oli se sitten kuinka kuollut tahansa. Miksi? Teet niin, jotta voit olla yhteydessä toisiin nälkäisiin etsijöihin. Jeesuksella on nälkäisiä etsijöitä joka puolella, ja hän haluaa tuoda sinut yliluonnollisesti niiden luokse, jotka ovat samanlaisessa Herran palvelemisen nälässä.

Tuesday, February 18, 2014

JUMALA KÄTKEE KASVONSA PAHUUDELTA

Jumala ”kätkee kasvonsa” kaikelta hulluudelta ja pilkalta (ks. Jer. 33:5). Hän ei kuitenkaan koskaan kätke itseään niiltä, jotka sulkeutuvat rukouskammioon hänen kanssaan. Hän sanoi rukoilevalle Jeremialle: ”Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden”(Jer.33:6).

Ne olivat hämmästyttäviä sanoja! Jumala sanoi profeetalle: ”Usko tai älä, Jeremia, minä aion parantaa kansani. Itse asiassa johdan heidät runsaaseen rauhaan ja totuuteen! Aion tuoda suuren puhdistuksen uuden armon kera. Jälleen kerran seurakuntani on oleva ilon ja todellisen ylistyksen paikka, jossa kaikki siteet murtuvat!”

Jumala antoi ihanan liitonlupauksen: ”Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä kerran on tässä paikassa, joka on rauniona, vailla ihmisiä ja eläimiä, ja kaikilla sen kaupungeilla oleva laitumia, joilla paimenet lepuuttavat lampaitansa”(Jer.33:12). Hän siis sanoi: ”Minä aion joka puolella asettaa jumalisten pappien joukkoja kaupunkeihin. He palvelevat minua totuudessa antaen lampaitteni mennä rauhassa levolle!”

Jokaisessa kaupungissa, olivat ne sitten vuoristossa tai laaksoissa, pohjoisessa tai etelässä, on oleva lammastarha, jossa paimen vartioi heitä. ”Vuoriston kaupungeissa, Alankomaan kaupungeissa ja Etelämaan kaupungeissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa on vielä kerran lampaita kulkeva laskijan kätten ohi, sanoo Herra”(Jer.33:13). Tämä jae puhuu läheisestä, henkilökohtaisesta huolenpidosta jokaista lammasta kohtaan. Jumala sanoi tässä: ”Nämä jumaliset papit huolehtivat henkilökohtaisesti jokaisesta minun kansassani.”

Herra sitten teki yhteenvedon ennalleen asettamisen siunauksesta sanoen: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä täytän sen hyvän lupauksen, jonka minä olen lausunut Israelin heimosta ja Juudan heimosta”(Jer.33:14). Tämä ”hyvä lupaus” kuulosti melkein liian hyvältä ollakseen totta. Jumala ei siis vain puhdistaisi seurakuntaansa ja asettaisi kansaansa ennalleen, vaan hän antaisi heille myös jumalisia paimenia!

Vain Herra itse voi suorittaa sellaisen ihmeellisen työn. Siihen eivät pysty evankelistat, opettajat tai jokin uusi liike. Se voi tapahtua vain liitonlupauksen kautta. Uskon, että Jumala tarkoitti meidän päiviämme puhuessaan näitä lupauksia Jeremialle.

Monday, February 17, 2014

HÄN EI TUOMITSE MEITÄ

"Sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos”(Ilm.12:10). Saatanan syytökset ovat se yksi asia, jonka Jeesus tuli hoitamaan meidän elävänä, hengittävänä liittonamme. Jumala ei lähettänyt teologiaa murskaamaan Saatanan valheita, hän lähetti Jeesuksen! Kaikkein ensimmäisin profetia 1 Mooseksen kirjassa
ennusti, että Saatana lävistäisi Messiaan kantapään, mutta Jeesus taas murskaisi paholaisen pään(ks.1 Moos. 3:15). Kaksi tuhatta vuotta sitten Jeesus toi todellisuuden meidän elämäämme.

Ajoittain herään yöllä hallitsemattomaan ahdistuksen tunteeseen. Ikään kuin olisin tehnyt jotakin väärää, mutta en tiedä, mitä. Tunne on syyttäjän aikaan saama. Hän kuiskaa: ”Et ole hyvä, olet arvoton, vain taakka toisille. Katso nyt omaa historiaasi, kuinka monta kertaa olet ollut aivan metsässä. Et sinä koskaan muutu”. Suhteemme tähän ääneen alkoi Eedenin paratiisissa. Kun Jeesus tuli, hän julisti: “Se loppuu juuri nyt”. Hän lisää ihmeellisen vakuutuksen: “Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä” (Joh.5:45).

Jeesus sanoi aviorikoksesta kiinni saadulle naiselle: ”En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee"(Joh.8:11).

On ehdottoman oleellista rakentaa luja perusta sille, että Jumala ei syytä meitä! Tämä perusta ei lepää lain tai syytösten tai epätoivon päällä, vaan pohjaa Jumalan itsensä ihanaan, armolliseen toimintaan. Kun hän kuulee syytöksiä meitä kohtaan, hän sanoo Jeesukselle: ”Murskaa se”. Sillä hetkellä kuulemme Pyhän Hengen sanovan: ”Älä kuuntele tuota valhetta. Se tuhottiin ristillä. Jumala ei syytä sinua, koska hänen Poikansa on vapauttanut sinut”.

Me lankeamme syntiin. Raamattu sanoo sen hyvin selvästi. Niissä tiloissa kuulemmekin Pyhän Hengen äänen. Hän vaikuttaa meissä synnintunnon rikkomustemme tähden. Hänen todistuksensa on kuitenkin toivoa antava, sellainen, joka johtaa meidät iloiseen katumukseen, ei epätoivoon.

Meidät on annettu Jeesukselle, ja kun lannistuksen hetki koittaa, kuulemme hänen äänensä kaikkien muiden äänien yläpuolella: ”En minäkään sinua tuomitse”. Antakoon Jumala sinulle armonsa rakentaa sitä perustusta ja iloita!

Friday, February 14, 2014

MITÄ HAET SEURAKUNNASTA?

Ehkä haet seurakuntaa, jossa lapsesi saavat opetusta sunnuntaiaamuisin. Tai ehkä etsit todellista yhteyttä, olet hyvän ylistyksen ja palvonnan nälässä. Voit myös haluta jonkun muun elämäsi tarpeen täyttymistä.

Anna minun sanoa Jumalan todellisesta seurakunnasta tämä: Raamattu sanoo, että sinut on asetettu olemaan Herran kuninkaallisen papiston jäsen. Niin juuri, olet paimen, julistaja, evankelista, ja todellisen seurakunnan perusta on kotonasi.

Raamattu sanoo hyvin selvästi, että jokainen uskova on kutsuttu jumalalliseen Saadokin pappeuteen: ” Mutta ne leeviläiset papit, Saadokin jälkeläiset, jotka hoitivat minun pyhäkössäni suoritettavat tehtävät silloin, kun israelilaiset olivat eksyneet minusta pois, he saavat lähestyä minua, palvella minua ja seisoa minun edessäni uhraamassa minulle rasvaa ja verta, sanoo Herra, Herra. He saavat tulla minun pyhäkkööni ja saavat lähestyä minun pöytääni, palvellen minua ja hoitaen minulle suoritettavat tehtävät”(Hes.44:15- 16).

Sinun ei tarvitse mennä Raamattukouluun tai laittaa ordinaatiopapereitasi (pappisvihkimyksen todistusta) seinällesi ollaksesi osana Jumalan kuninkaallista papistoa. Jokainen, joka on peseytynyt Jeesuksen veressä, on myös korotettu Herran papiksi.

Minä kasvoin perheessä, jossa vaalittiin ns. perhealttaria. Isäni uskoi, että Hebrealaiskirjeen kehotus olla jättämättä omaa seurakuntakokousta tarkoitti myös perheitä. Siksi me emme jättäneet kokoontumatta perhealttarin ääreen.

Jos sisarukseni ja minä olimme ulkona leikkimässä kavereidemme kanssa, tulimme heti sisään, kun oli perhealttarin aika ja vanhempamme huusivat pihalle: ”Rukoushetki”. Jokainen naapurustossa tiesi, että Wilkersonit olivat menossa perhealttarin ääreen.

Isäni otti onnellisena papin ja paimenen tehtävän kodissamme. Entä sinä? Oletko tutkinut sydäntäsi oman perheesi pappeudesta?

Thursday, February 13, 2014

MISSÄ OVAT KAIKKI JUMALISET PAIMENET?

Jumala sanoi profeetta Jeremialle: ”Niin kuin taivaan joukkoa ei voida lukea eikä meren hiekkaa mitata, niin monilukuisiksi minä teen palvelijani Daavidin jälkeläiset ja leeviläiset, jotka minua palvelevat" (Jer.33:22). Hän sanoi toisin sanoen: ”Minä annan sinulle liiton lupauksen. Sen mukaan minä aion enentää pyhän papiston, joka paimentaa lisääntyneitä laumojani.”

Saatat ihmetellä: ”Missä ovat kaikki Jumalan lupaamat jumaliset paimenet? Missä he paimentavat? Väitätkö, että voin löytää vanhurskaan seurakunnan mistä tahansa kaupungista tai kylästä? Eikö maailmassa ole tarpeeksi paljon raamattukouluja ja seminaareja alkamaan toteuttaa tätä profetiaa. Tiedän, että Herra nostaa esiin joukon nuoria jumalisia työntekijöitä, mutta ei heitä varmaan ole monta eikä kovin tiheässä.”

Miten Jumala aikoo tehdä tämän? Löydämme vastauksen Ilmestyskirjasta: ”Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen”(Ilm.1:5-6). Jumala on siis tehnyt meistä kaikista pappejaan! Jokainen, joka on pesty Jeesuksen verellä puhtaaksi, on hänen kuninkaallisen papistonsa jäsen.

Apostoli Pietari toistaa kaikuna tämän 1 Piet.2:5:ssä: ”Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia”. Jumala on kutsunut meidät papeikseen, jotka palvelevat häntä.

Herran ajatus ”seurakunnasta” on nimittäin eri kuin omamme. Me ajattelemme seurakuntaa ihmisille julistamisena. Se on mielestämme paikka, jossa kaikki Jumalan kansan hengelliset, fyysiset ja tunne-elämän tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Tietenkin se kaikki on seurakunnan rakentamista. Oikea seurakunta Raamatun mukaan alkaa siitä, että Jeesus Kristus palvelee meitä. Hänen ajatuksensa seurakunnan olevan missä tahansa, missä ollaan hänen palveluksessaan.

Wednesday, February 12, 2014

JUMALA MEIDÄN VANHURSKAUTEMME

”Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan” (Jer.33:15). Mistä ”päivistä” Jumala puhuu tässä? Hän tarkoittaa aikaa, jolloin näky toteutuu ja ”vanhurskas vesa” ei ole kukaan muu kuin Herra Jeesus Kristus.

Rakas lukija, Jumala on toteuttanut tämän näyn oman Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Hän on perustanut seurakuntansa ja sen nimi ei ole Baptistikirkko tai Helluntaiseurakunta eikä muukaan nimi, vaan ”Herra, meidän vanhurskautemme”(Jer.33:16).

Vielä on kaikkein paras, ihana uutinen. Jumala sanoi, että seurakunta ”on oleva minulle kunniaksi ja iloksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi kaikkien maan kansojen edessä, jotka kuulevat kaiken sen hyvän, minkä minä sille teen; he peljästyvät ja vapisevat kaikkea sitä hyvää ja kaikkea sitä onnea, jonka minä sille annan”(Jer.33:9).

Jae tarkoittaa kirjaimellisesti: ”He pelästyvät ja hämmästyvät, täynnä Jumalan pelkoa ja kauhua.” Jumala siis sanoi, että hän tekee jotakin niin ihmeellistä, niin selvästi täynnä hänen runsasta rauhaansa ja totuuttansa, että ihmiset vapisevat pelosta.

Mikä aiheuttaa sitten pelon ja vapisemisen? Onko se kova tuomion sanoma, lain julistus vai Jumalan vihan ilmaus? Ei! Kaiken pelon ja vapisemisen aiheuttaa Jumalan hyvyyden ilmestyminen, hänen ansioton siunauksensa, kansalleen lupaamansa runsas rauha ja lepo.

Alkoivatko israelilaiset vaeltaa huolettomasti, laskien Jumalan pyhyyden tasoa, kun Jumala lupasi kansalleen vanhurskauden uskon kautta? Ei suinkaan. Pikemminkin hänen lupauksensa rauhasta ja levosta saivat heidät vapisemaan pelosta.

Me näemme kuvauksen pyhästä pelosta Mark.4:ssä. Kun myrsky uhkasi opetuslapsien henkeä, Jeesus moitti tuulta ja merta sanoen: ”Vaikene, ole hiljaa” (Mark.4:39). Miten opetuslapset suhtautuivat tähän? Raamattu kertoo: ”Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: ’Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?’ "(Mark.4:41).

Miksi miehet ”valtasi suuri pelko”? Siksi, että Jeesus asetti myrskyn ja toi rauhan ja tyvenen. Lyhyesti sanottuna, he vapisivat nähdessään Kristuksen osoittavan hyvyyttään uskottomia, ansiottomia seuraajiaan kohtaan.

Tuesday, February 11, 2014

OIKEAN SEURAKUNNAN LÖYTÄMINEN

Kaikkialla maailmassa kristityt valittavat jatkuvasti yhtä asiaa: ”En löydä hyvää seurakuntaa mistään! Tarvitsen paikan, jossa minun perhettäni palvellaan, missä voimme kuulla todellista sanaa taivaasta ja missä lapseni voivat kasvaa tuntemaan oikean vanhurskauden. En vain löydä sellaista seurakuntaa!”

Jos sinulla on vaikeuksia löytää hyvä seurakunta, minulla on sinulle sekä hyviä että huonoja uutisia. Ensin huonot: Et koskaan löydä oikeaa seurakuntaa, oikeudenmukaista, Jumalan siunaamaan kirkkoa, ennen kuin alat etsiä sitä oikeasta paikasta.

Sitten hyvä uutinen: Jumala osoittaa meille selvästi sanassaan, missä hänen pyhä, siunattu seurakuntansa on. Oikeastaan toivon voivani näyttää sinulle, mistä juuri sinä voit löytää sen.

Profeetta Jeremia löysi oikean seurakunnan, ”kun hän vielä oli suljettuna vankilan pihaan”(Jer.33:1). Sillä aikaa kun jumalinen profeetta Jeremia istui vankilassa, Jerusalem, Vanhan Testamentin seurakunnan jumalanpalveluskeskus oli raunioina. Kerran se oli ollut juhlittu paikka, täynnä Jumalan kirkkautta. Siellä olivat tehneet palvelusta pyhät profeetat ja pyhittäytyneet papit.

Sitten Jerusalem oli tullut täyteen sairautta ja kuolemaa. Sitä asuttivat väärät profeetat ja hengellisesti kuolleet. Jos sinä olisit kuulunut pyhään jäännökseen siihen aikaan, et olisi löytänyt yhtään ainutta hurskasta jumalanpalvelushuonetta etkä edes jumalista paimenta. Kaikki kerran pyhä ja siunattu oli joutunut tuhon omaksi.

Kun Jeremia katseli tätä kauhistavaa näkymää, hänen sydämensä särkyi. Hänen huomionsa kohdistui niin täysin ympärillä oleviin raunioihin, että hän kadotti näyn Jumalan kansalleen antamista lupauksista. Hän olisi saattanut jatkaa epätoivossa, tuhlaten päivänsä murehtimiseen ja vajota yhä syvempään toivottomuuteen. Hän olisi voinut ajatella: ”Ei mistään ole mitään hyötyä. Jumala on kätkenyt meiltä kasvonsa. Todellista Jumalan palvelemisen paikkaa ei ole enää jäljellä!”

Yhtäkkiä Jumala puhui profeetalle sanoen: ”Painu polvillesi, Jeremia! Ryhdy sydämestäsi rukoilemaan minua. Luulet, ettei minun seurakunnastani ole mitään jäljellä, mutta minä näytän sinulle valtavia asioita, jotka olen suunnitellut tehdä kansani hyväksi”( ks. Jer. 33:3).

Jos tämän päivän uskovat haluavat löytää seurakunnan, heidän pitää alkaa rukouksesta. Ei kukaan koskaan löydä Jumalan todellista seurakuntaa hyppäämällä bussiin, junaan tai juoksemalla ympäri maailmaa sitä etsimässä. Emme vain voi löytää hänen seurakuntaansa moderneilla liikennevälineillä. Ainoa luotettava kartta on salainen rukouskammiomme!

Monday, February 10, 2014

KRISTUKSEN LÄSNÄOLON SIUNAUS by Gary Wilkerson

Kristus julisti autuaiksi joukon murtuneita, toivottomia uskovia: “Autuaita olette te, jotka olette murtuneita, surevia, hengellisesti köyhiä. Teitä siunataan juuri nyt, ei siksi, että olette tehneet mitään sen ansaitaksenne, vaan koska minä olen teidän kanssanne”( ks. Matt. 5:2- 11).

Mikä valtava ilmestys tämä onkaan! Me saamme siunauksen vain siksi, että Jeesus on kanssamme. Immanuelin siunaus: “Jumala meidän kanssamme” (Matt. 1:23) saa koko merkityksensä Jesajan profetian valossa: “Minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi… jakamaan hävitetyt perintöosat” (Jes. 49:8). Kristuksen läsnäolon siunaus vaientaisi meidän kaikki syyttävät äänemme.

Vaientaminen tapahtui kirjaimellisesti aviorikoksesta kiinni saadun naisen kohdalla (Joh.8:1- 11). Uskonnolliset johtajat toivat hänet Jeesuksen tuo ja vaativat myös tätä syyttämään naista. Salaisesti heillä oli aivan toinen syy tuodessaan häntä Jeesuksen luo. He halusivat syyttää Jeesusta!

Oletko koskaan kuullut uskovan syyttävän Jumalaa jostakin? Minä kuulen sitä jatkuvasti ihmisiltä, jotka tulevat sielunhoitoon: ”Jumala ei toimi elämässäni. Rukoilen uskollisesti, mutta hän ei vastaa. Olen tehnyt kaikkeni, mutta hän ei vapauta minua.” Juuri tätä Saatana haluaa meidän tekevän: syyttävän Jumalaa sydämissämme. Siitä syntyy loputon orjuuden kehä.

Jeesus vastasi aviorikkojanaisen ja itsensäkin syyttäjille: ”Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: ’Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä’ "(Joh.8:7). Jumala ei ollutkaan enää syytettynä. Jeesus oli kääntänyt valokeilan sinne, mihin se kuului: heidän omaan syntiinsä. He vastasivat, kun ”menivät he pois, toinen toisensa perästä” (Joh 8:9).

Huomaa, mitä Jeesus sanoi naiselle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" (Joh.8:10). (Suomalainen käännös vastaa englanninkielistä King James Versiota, suom. huom.) Jeesus sanoo meille juuri samaa tänään: “Missä ovat sinun syyttäjäsi? Missä ovat äänet, jotka sanovat: ’Sinä olet syntinen, toivoton, epäonnistunut?’ He ovat menneet pois. Minä olen nyt sinun vanhurskautesi ja meinä olen vaientanut heidät kaikki”.

Kun nämä äänet jatkavat kirkumistaan ja huutamistaan korvissamme, me kuulemme niiden yläpuolella toisen äänen: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua”(Joh.10:27). Kristuksen ääni puhuu meille: ”Minä olen vaientanut teidän syyttäjänne.” Hänen totuutensa leikkaa läpi kaiken melun ja äläkän omalla rauhallaan, joka käy yli kaiken ymmärryksen.

Friday, February 7, 2014

JUMALAN KIRKKAUDEN ILMESTYMINEN

Kun Jumalan kirkkaus kerran ilmestyy meille, emme voi jatkaa toisten kohtelemista vanhaan tapaamme. Sen pitää muuttua.

”Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.

Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut”Ef.4:31- 32).

Jumala sanoo Paavalin kautta: ”Te olette nähneet minun kirkkauteni ja tunnette minun luontoni ja luonteeni, että olen armollinen, valmis antamaan anteeksi. Haluan nyt, että ilmaisette toisille, minkälainen minä olen.”

Vaikka Mooseksella oli Jumalan kirkkauden ilmestys, hän jossakin kohdin tulkitsi sen kansalle väärin. Hän kävi kärsimättömäksi Israeliin, koska he olivat tottelemattomia, ja hän vihaisesti iski kalliota sauvallaan ikään kuin sanoen: ”Te jäykkäniskaiset kapinoijat”.

Tätä Jumala ei katsonut hyvällä. Jos hän kerran ilmaisee sinulle kirkkautensa, hyvyytensä, armollisuutensa ja laupeutensa, hän ei kärsi sinun tulkitsevan kirkkauttaan väärin toisille. Kun Mooses tulkitsi väärin Jumalan kirkkauden Israelin kansalle, tuloksena oli, että yksi nöyrin, jumalisin Vanhan Testamentin hahmo joutui ulos Jumalan täyteydestä. Hän ei päässyt Luvattuun Maahan!

Jeesus kuvaa tätä eräässä vertauksessaan. Hän puhuu palvelijasta, joka oli saanut isännältään anteeksi suuren velan. Isäntä osoitti hänelle uskomatonta hyvyyttä, armoa ja anteeksiantamusta. Silti palvelija, joka juuri oli saanut velan anteeksi, huomasi, että eräs toinen oli hänelle velkaa pienen summan. Sen nähdessään hän rupesi kuristamaan tätä, kunnes hän maksaisi. Se, joka oli saanut osakseen suurta rakkautta ja anteeksiantamusta, ei puolestaan osoittanut armoa toiselle.

Jeesus sanoo tässä vertauksessa: ”Sinä tulkitset Isän rakkauden väärin! Hän on antanut sinulle kosketuksen uskomattomaan kirkkauteensa hyvyytensä kautta ja syntiesi anteeksi antamisessa. Vaikka nyt olet nähnyt hänen kirkkautensa, sinä tulkitset sitä väärin maailmalle.”

Tämän siis Paavali summasi yhteen käskyssään: ”Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut”.

Thursday, February 6, 2014

JUMALAN KIRKKAUDEN TÄYTEYS

Mooseksen kasvoista ja sydämestä säteilevä kirkkaus oli seurausta siitä, että hän oli nähnyt vain vähän Jumalan luonnon täyteyttä(2 Moos.34:29). Siitä israelilaiset tiesivätkin, että hän oli saanut yliluonnollisen kokemuksen. Hänen sisarensa, veljensä ja muut huudahtivat: ”Tämä mies on ollut Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin. Hänestä on tullut iankaikkinen”(ks.2 Moos.34:29- 35).

Meillä on tänä päivänä jotakin paljon kirkkaampaa kuin Mooseksella. Me kosketammekin Jumalan kirkkautta.”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta”(1 Joh.1:1).

Johannes anoo tässä: ”Jumala ilmaisi meille kirkkautensa täyteyden Kristuksessa. Me näimme hänen kirkkautensa ruumiillistuneena henkilönä ja me puhuimme hänen kanssaan. Me jopa kosketimme häntä!”

Tänä päivänä emme vain näe Jumalan kirkkauden täytetyttä, vaan se jopa asuu meissä, hänen kirkkautensa loistaa sydämissämme. ”Sillä Jumala, joka sanoi: ’Loistakoon valkeus pimeydestä’, on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa”(2 Kor.4:6).

Paavali tarkoittaa tässä: ”Jeesus Kristus, Jumala lihaan tulleena, on kaiken sen ruumiillistuma, mitä Jumala on. Koska me tunnemme Jumala hyvyyden, armon, laupeuden ja pitkämielisyyden, voimme olla varmat myös siitä, että se on Kristuksen olemus. Koska Jeesus asuu sydämissämme, tiedämme, että Jumalan armo ei ole vain jossakin maailmankaikkeudessa. Ei, hänen kirkkautensa täyteys on meissä, Kristuksen läsnäolossa!”

”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille”(Tiit.2:11). Kuka tämä armo on? Se on Jeesus Kristus, täynnä armoa, hyvyyttä ja rakkautta!

”Kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa”(Tiit.2:12). Paavali sanoo nyt meille: ”Se armo, joka asuu teissä, on Kristuksen hyvyyden ilmestys. Jos siis pysytte hänessä, hänen ilmestyksensä opastaa teitä pyhään elämään!”

Wednesday, February 5, 2014

AINA VAIN ENEMMÄN JEESUKSEN KALTAISIA

”Ja israelilaiset näkivät joka kerta Mooseksen kasvojen ihon säteilevän; ja Mooses veti peitteen kasvoillensa, siksi kunnes hän jälleen meni puhuttelemaan häntä”(2 Moos.34:35). Henkilön ulkomuoto ilmaisee, mitä hänen sydämessään on. Kun Jumalan kirkkauden ilmestyminen tuli todelliseksi Moosekselle, se muutti hänen ulkomuotonsa!

Paavali todisti: ”Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia hänestä pakanain seassa, niin minä heti alun pitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä” (Gal.1:15 -16).

Paavali tarkoitti sanoa: ”Minussa itsessäni on paljon enemmän kuin jonkun opettama oppi, kuin pään tieto Kristuksesta. Minä olen saanut ilmestyksen siitä, kuka Kristus on, hänen armonsa, laupeutensa ja rakkautensa ilmestyksen. Tästä ilmestyksestä on tullut kaiken sen lähde, mikä minä olen ja mitä teen. Se on elämäni ydin!”

Jumalan kirkkauden ilmestyminen on todella ihmeellistä. Monet ovat tosin kääntäneet tuon ilmestyksen luvaksi syntiin. Juudas kuvailee ihmisiä, ”jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen”(Juudas 1:4).

Paavalin mukaan sellaiset ihmiset tekevät syntiä, ”että armo suureksi tulisi”(Room.6:1). He sanovat lyhyesti kerrottuna: ”Jos Jumalan mielestä on ihanaa ilmaista itsensä armon ja anteeksiantamuksen kautta, sitten minä annan hänelle siihen tilaisuuksia. Aion tehdä syntiä ja antaa hänen jatkaa minun rakastamistani, niin että armo virtaa. Se vasta on hieno todistus maailmalle. Olen siis kaiken taivaasta alas tulevan rakkauden kohde.”

Sellaiset ihmiset on helppo tunnistaa. Heidän ulkomuotonsa paljastaa heidät. Jesaja puhui israelilaisista, jotka ”uhittelevat hänen kunniansa kasvoja. Heidän kasvojensa hahmo todistaa heitä vastaan”(Jes.3:8- 9). Profeetta tarkoittaa sanoa: ”Syntisi todistaa sinua vastaan jo ulkonaisessa olemuksessasi. Se, miltä näytät, paljastaa, mitä mielessäsi liikkuu.”

Synti näyttää nimittäin aivan erityiseltä. Hymy ei voi sitä peittää, ja sen ääni on tyhjyyttä täynnä, sen kaiku kuin vasken ja kilisevän kulkusen.

Ne, jotka ovat omaksuneet Jumalan kirkkauden, muuttuvat päivittäin. Heidän ulkomuotonsa tulee enemmän ja enemmän Jeesuksen kaltaiseksi.

Tuesday, February 4, 2014

SILLÄ, JOTA HERRA RAKASTAA

Vuosia kestäneen palvelutyöni aikana olen kohdannut silloin tällöin vihollisia, jotka ovat nousseet minua vastaan. Silloin olen kokenut Herran kurituksen kuin sauvana selässäni. Muistan erityisesti yhden kauden, jolloin minua solvattiin joka puolelta. Muut työntekijät kysyivät minulta: ”David, olen kuullut sinusta hyvin kyseenalaisia juttuja. Ovatko ne tosia? Tuleeko tämä kaikki juoruilu paholaiselta vai yrittääkö Jumala puhua sinulle?”

Jo pelkkä kysymyskin loukkasi minua, ja se saattoi minut tuntemaan kokonaisvaltaista kipua mielessäni. Kävin fyysisesti niin väsyneeksi tuosta taistelusta, että tuskin pystyin menemään seurakuntaan saarnaamaan ja kohtaamaan sitä. Eräänä aamuna vaimoni piti kirjaimellisesti nostaa minut ylös työtuolistani. Puolessa matkassa kirkkoon, sanoin hänelle, etten pystyisi enää jatkamaan. En jaksaisi kohdata yhtään ihmistä jumalanpalveluksissamme, jos he ajattelisivat, että olen pelkkä väärennös.

Lopulta rukoilin: ”Herra, mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Missä on minun syntini?” Silloin Jumala johti minut lukemaan Jeremian rukouksen: ”Kurita minua, Herra, mutta kohtuudella, äläkä vihassasi, ettet minua ylen vähäiseksi tekisi”(Jer.10:24).

Nämä Jeremian sanat tulivat minun päivittäiseen rukouselämääni tuon kovan koetukseni aikana: ”Herra, kurita minua ja tuomitse minut, jos sinun täytyy tehdä se! Mutta älä tee sitä vihassa! Jos kuulen vielä yhdenkin vihaisen sanan, tuhoudun. Survo minut tomuksi, Herra. Minä olen tarpeeksi alhainen!”

Aina kun lausuin tämän rukouksen, Herra vastasi minulle: ”David, jos kuritan sinua, se on vain koska rakastan sinua. Tässä koetuksessa ei ole kyse tuomiosta. Minä olen armollinen ja rakastava sinua kohtaan, joten seiso hiljaa ja näe minun kirkkauteni!” Hänen kirkkautensa tietoisuus vei minut täydelliseen lepoon, ja Jumala todisti minulle sanansa kaikin puolin.

Rakas lukija, kun kerran saat Jumalan kirkkauden ilmestyksen, sinun ei tarvitse koskaan pelätä, että hän kurittaisi sinua vihassaan. Hän kantaa sauvaansa hellässä rakastavassa kädessä. Hän kurittaa sinua, mutta vain ihanalla myötätunnolla. Hän ei koskaan satuta sinua tai heitä sinua syrjään. Eikö tämän pitäisi sulattaa sydämemme hänen edessään ylistykseen ja palvontaan?

”Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niin kuin isä poikaa, joka hänelle rakas on” (San.3:12).

Monday, February 3, 2014

JEESUS ON LIITTO by Gary Wilkerson

Jesaja puhui Jeesuksesta, kun hän ennusti näillä sanoilla: ”Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut KANSOILLE LIITOKSI, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat” (Jes.49:8, korostus kirjoittajan).

Jeesuksen Kristuksen seurakuntana vietämme Jesajan ennustamaa juhlaa joka joulu. Profeetta julisti, että Jumala on lähettävä Poikansa vastauksena kaikkiin rukouksiin. Tähän jakeeseen on kätkettynä enemmän kuin yleensä liitämme tarinaan seimen vauvasta. Meille kerrotaan, että Jeesus lähetettäisiin ihmisen muotoisena ilmentämään Jumalan liittoa ihmisen kanssa: ”Pannut sinut kansoille liitoksi”.

Kun Jumala teki uuden liiton, hän ei pystyttänyt uutta järjestelmää uusine sääntöineen. Sen sijaan hän lähetti meille liitoksi henkilön, Jeesuksen.

Vanha liitto oli kokoelma eri tilanteita koskevia sääntöjä. Se sanoi: ”Jos teet sitä tai tätä, sitten Jumala antaa sinulle elämän. Jos sen sijaan et tee niin, kadotat Jumalan siunauksen.” Tietenkin ihmiset jatkuvasti epäonnistuivat yrityksissään täyttää Jumalan määräystä. He eivät pystyneet pitämään hänen lakiaan, joka oli pyhä ja puhdas. Sen seurauksena heidän elämäänsä leimasivat syyllisyys, häpeä ja epätoivo.

Jossakin vaiheessa päätettiin, että Jumalan vanha liitto kaipasi pöyhimistä. Jeesus ei kuitenkaan tullut muotoilemaan liittoa. Hän tuli liitoksi. Hän ei tullut näyttämään meille siunauksia tai armoa. Hän on armon siunaus.

Kautta koko kirkkohistorian sellaiset miehet, kuten Luther ja Wesley ovat korostaneet, kuinka tärkeätä uuden liiton ymmärtäminen on uuden liiton kansalle. He näkivät sen Jumalan sanan tasapuolisena jakamisena, lain ja armon käsittämisenä. Jos emme tajua tätä, he sanoivat, olemme tuomittuja elinikäiseen epätoivoon. Luther ja Wesley tiesivät sen todeksi, koska olivat itse kokeneet tuon epätoivon.
Ero on seuraava: Uuden liiton alaisille Jumalan laki ei ole enää ulkonaisen muodon suorittamisen kohde. Sen sijaan, hänen lakinsa on kirjoitettuna meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta: ” Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu”(Room.5:5). Meidät on täytetty Pyhällä Hengellä, Jumalan omalla elämällä, auttamaan meitä tottelemaan hänen pyhää sanaansa. Kristus rakasti meitä ja antoi itsensä meidän edestämme, jotta me voisimme uutta elämää.

Saturday, February 1, 2014

PYYDÄ NYT! by Carter Conlon

“Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan” (Matt.7:7-8). Mielenkiintoista kyllä, vähän ennen elämänsä loppua maan päällä Jeesus sanoi: ”Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen” (Joh.16:24). Huomaa, että Jeesus puhui tätä opetuslapsilleen viimeisellä ehtoollisella. Tähän mennessä he eivät olleet pyytäneet häneltä mitään, mutta olivat tällä kerralla he aika hämmästyneitä. Opetuslapseuden ydin on opettajan ja oppilaan suhteessa, anomisessa ja vastaanottamisessa. Se, että opetuslapset jättivät verkkonsa ja alkoivat seurata Jeesusta, oli suhteen perustana. He kysyivät, ja hän vastasi ja antoi heille, mitä he tarvitsivat.

Mitä Jeesus oikeastaan sanoi heille, oli kuitenkin sen kertomista, että odottamattoman vaivan aika oli aivan käsillä. Sinä ja minä tiedämme, että piankin Jeesus vangittiin, ja sen seurauksena kaikki opetuslapset pakenivat. Hän sanoi itse asiassa heille: ”Te olette pian peloissanne, ja menetyksen ja surun tunne täyttää sydämenne. Minä kuitenkin olen teidän kanssanne ja annan teille sisäistä voimaa, jota saavat vain ne, jotka haluavat tehdä minun työtäni maan päällä.” Voit nähdä tämän ajatuksen hyvin selvänä Johanneksen evankeliumin luvuissa 13- 18. ”Kun vaellatte minun ruumiinani sitä polkua, jonka minä olen valmistanut eteenne, niin te saatte toivon, näyn ja ilon. Tähän asti ette ole pyytäneet sitä, mikä on oikeastaan teidän omaanne. Nyt, jos tahdotte pyytää, saatte mitä ikinä tarvitsette.”

Matteuksen evankeliumin 25:4-8:ssa Jeesus kuvasi toisen tulemisensa päivää. Viisi viisasta neitsyttä otti öljyä lamppuihinsa, mutta viisi tyhmää jättivät ottamatta. Kun kriisi iski, tyhmät sanoivat viisaille: ”Teillä on näemmä jotakin, mitä me emme näe. Te seisotte tässä ja sanotte: ’Katsokaa Ylkää’, ja kuitenkaan emme näe mitään muuta kuin pimeyttä ja tuhoa. Antakaa meille vähän öljyänne!” Surullista kyllä, he pyysivät liian myöhään.

Rakas lukija, on hyvin vaikea saada itselleen Jeesuksen lupaamia asioita vasta silloin, kun tuho tulee. Muista Nooan päiviä! Ennen kuin tulva tuli, Jumala sulki arkin ovet ja sinetöi Nooan ja hänen perheensä sen sisäpuolelle. Kuvittele, kuinka sade alkoi ja ulkopuolella olevat ihmiset alkoivat kolkuttaa oville. He eivät voineet päästä sisälle, koska arkki oli suljettu. Anomisen aika oli ohitse, sen aika, että olisi voitu saada tarvittavaa voimaa!

Pyydä Jeesukselta nyt kaikkea, mitä tarvitset!