Friday, October 31, 2014

ANNA HÄNEN OLLA SINUN KAIKKESI

Vuosia sitten seisoin alttarin ääressä vaimoni kanssa ja kuulin isäni (joka oli pappina) kysyvän Qweniltä: Tahdotko ottaa Davidin lailliseksi aviomieheksesi?” Me vannoimme toisillemme valan, kumpikin sanoen: ”Tahdon”. Qwen on rakastanut minua tuhansilla tavoilla, ei koskaan paremmin, ei koskaan enemmän, kuin että hän antoi minun olla isäntä talossa. Kesti vähän aikaa, ennen kuin hän oppi astumaan syrjään ja antamaan minun olla ”aviomies”, erityisesti kun en ole kovin käytännöllinen. Hän oppi kuitenkin rohkaisemaan minua tahdikkaasti täyttämään tämän roolin.

Jumala tarkoitti miehen ja vaimon kuvastamaan Hänen suhdettaan meihin, morsiameensa: ”Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan”(Jes.54:5). Me olemme ”morsian, miehellensä kaunistettu”(Ilm.21:2). Jeesus ei kuitenkaan ole niin kuin maalliset aviomiehet. Kun Hän sanoo: ”Minä tahdon”, Hänellä on kaikki valta ja kunnia nähdä sen tapahtuvan. Voit löytää Herramme valat rakkaalleen kaikkialla Hänen Sanassaan.

Meidän rakkautemme Häntä kohtaan hyväksyy sen, lepää siinä, ja antaa Jeesuksen olla meille Jumala. Tässä muutamia Hänen valoistaan, jotka Hän on vannonut kaikille, jotka sitoutuvat rakastamaan ja olemaan uskollisia Hänelle.

”Minä nostan, minä kannan ja pelastan”(Jes.46:4). ”Unhottaako vaimo rintalapsensa… Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota”(Jes.49:15). ”Hänellä on paljon anteeksiantamusta” (Jes.55:7). ”Minä… minä parannan hänet… ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa”(Jes.57:18). ”Ennen kuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen”(Jes.65:24). ”Sillä hän itse on sanonut: ’En minä sinua hylkää enkä sinua jätä’ "(Hebr. 13:5)

Jeesus on meidän vanhurskautemme, terveytemme, vapautuksemme, meidän pelastuksemme kallio, jokapäiväinen leipämme, lohdutuksemme, huolehtijamme, meidän vahva käsivartemme, puolustajamme, valomme, ilomme, rauhamme, meidän kaikkemme hädän hetkellä. Anna Hänen olla sinulle Jumala. Älä pelkää äläkä yritä ratkaista asioita itseksesi. Näytä Hänelle, että sinä luotat Hänen voimaansa.

Thursday, October 30, 2014

“HÄN TEKI TÄMÄN MINULLE”

“Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella. Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: ’Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan. Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään. Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani’ ”(Luuk.7:37 -38, 44 – 46).

Oletko koskaan pessyt Jeesuksen jalkoja kyyneleilläsi? Oletko tullut Hänen luokseen pyytämättä mitään itsellesi tai työllesi tai perheellesi? Oletko vain vuodattanut Hänen päälleen hyvältä tuoksuvan lahjan, rakkauden ja palvonnan alabasterilaatikon? Kuuntele, kuinka Hänen sydämensä itkee: ”Sinä et antanut minulle suudelmaa. Et vettä väsyneille jaloilleni! Tämä nainen antoi!”

Matteuksen evankeliumin 26. luvussa toinen nainen tuli Jeesuksen luo ja kaatoi hajuvoidetta Jeesuksen päähän, kun Hän istui syömässä. Opetuslapset näkivät sen ja sanoivat närkästyneenä: "Mitä varten tämä haaskaus? Olisihan sen voinut myydä kalliista hinnasta ja antaa rahat köyhille"(Matt.26:8-9). Me olemme ihan samanlaisia kuin opetuslapset. Me ajattelemme hukkaavamme aikaa, kun olemme yksin Hänen kanssaan palvellen Hänen tarpeitaan, kun niin monet köyhät, kärsivät ihmiset tarvitsevat meidän aikaamme ja rukousaiheitamme, Jeesus sanoi: ”Miksi pahoitatte tämän naisen mieltä? Sillä hän teki hyvän työn minulle. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina”(Matt.26:10- 11). Itse asiassa Hän sanoi: ”Hän teki tämän minulle”.

Wednesday, October 29, 2014

VIETÄ AIKAA JEESUKSEN KANSSA

Miksi Jeesus sanoi: ”Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle”(Matt.6:6). Siksi, että Herra haluaa meidän läheisyyttämme. Hän haluaa meidän sulkeutuvan yksin Hänen sydämensä rakkauteen! Niin monet rukoilevat eivätkä ole koskaan poissa rukouskokouksista. He menevät mihin hyvänsä kotikokoukseen. Onhan tietenkin raamatullista kahden tai kolmen sopia rukoilevansa yhdessä. Joskus vain Herra kutsuu meitä ja kuiskaa: ”Tule yksin, pane ovi kiinni, olkaamme kahdestaan.” Salainen, suljettu kammio on kaikkein läheisin asia, jonka voit jakaa Herrasi kanssa. Jos sinulla ei ole sellaista suhdetta, et oikeasti tunne Häntä.

Ilman Jeesuksen läheisyyttä jopa hyvistä töistäsi tulee pahoja: ”Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät' ”(Matt.7:22- 23). Mitä Jeesus sanoo? Avain on tässä: ”Minä en tunne teitä”. Läheisyyttä ei ole ollut. Joku on tehnyt valtavan paljon Hänen nimessään tuntematta kuitenkaan Häntä. Tämä merkitsee, että meistä voi tulla niin hyviin tekoihin, ohjelmiin, toisten auttamiseen kietoutuneita, että me kadotamme kosketuksen Jeesukseen.

Kun me vietämme aikaa yksin Hänen kanssaan, ajattelemmeko koskaan Hänen tarpeitaan? Jeesus tuli ihmiseksi kaikin inhimillisin tarpein, myös ystävyyden ja rakkauden tarpein. Hän koki hyljeksimistä samoin kuin mekin eikä Hän koskaan riisunut päältään inhimillisyyttään. Jeesus on Jumala ja silti ihminen. Kun meidän sairautemme koskee häntä, se merkitsee, että Hän kokee edelleen kaikki ihmisen kivut ja tarpeet. Ajattelin äskettäin: ”Herra, kun sinä olit täällä maan päällä, kysyitkö koskaan, rakastiko joku Sinua vain Sinun itsesi tähden, Jeesuksena, ihmisenä?” Katso kaikkia ihmisjoukkoja, jotka tungeksivat joka puolelta Hänen luonaan, rukoillen apua, armoa, näköä, parantumista, ruokaa, merkkejä ja ihmeitä. Hän näki heidät lampaina ilman paimenta. Hän kuuli heidän rukouksensa ja itki. Niin harvat tulivat hänen luokseen pyytämättä mitään. Niin harvat tulivat vain rakastamaan Häntä.

Tuesday, October 28, 2014

JEESUKSEN RAKASTAMINEN

Jeesus tietää, minkälaista on tulla petetyksi. Hän on ollut kärsivällinen, pitkämielinen, kun kautta historian Hänen rakastamansa Israel on ollut uskoton Hänelle, tehnyt hengellisen aviorikoksen uudestaan ja uudestaan. Jeesuksen sydän kaipaa uskollista morsianta. Hän kaipaa kansaa, joka haluaa katsoa väin Häneen, eikä anna yhdenkään muun rakastajan tulla väliin.

Mikä tuokaan iloa vaimolle tai aviomiehelle? Se on uskollisuus, kyky katsoa toinen toistansa silmiin ja nähdä luottamuksen. Ei valheita eikä salaisuuksia! Näin on myös meidän suhteemme Jeesukseen. ”Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu”(San.31:10- 11). Voiko Jeesus katsoa meidän sydämiimme ja luottaa meihin turvallisesti?

Tiedän yhden evankelisen sisarkunnan, joka viettää tuntikausia vain ”rakastaen Jeesusta”. He katuvat Hänen petollisen morsiamensa uskottomuutta. He yrittävät täyttää Hänen särkyneen sydämensä, täyttää sen puuttuvalla rakkaudella ja he puhuvat ”Hänen tuskastaan”. Totisesti Jeesusta varmaan sattuu kovasti, kun niin harvat rakastavat Häntä koko olemuksellaan. Minun sydämeni särkyy, ja kyynelten läpi rukoilen: ”Oi, Jeesus, kuinka uskoton olenkaan ollut Sinua kohtaan vuosikaudet. Kuinka usein tämän maailman asiat ovatkaan vallanneet sydämeni. Olen jahdannut autoja, antiikkia, urheilua. On ollut myös aikoja, jolloin olen rakastanut ihmisten ylistystä, haluten asioita ja antaen aikani noihin muihin askareisiin. Jumalan sana sanoo: ”Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä”(1 Joh.2:15).

Jeesus lausui hyvin hämmentävän kysymyksen: ”Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (Luuk.18:8). Sana ”usko” kreikankielessä tarkoittaa ”luottaminen ja uskollisuus jollekin”, Hänelle! Hän ennusti suuren luopumuksen. Jopa Hänen valittunsa joutuisivat kiusaukseen. Niin monet lankeavat pois ja etsivät tämän maailman himoja ja nautintoja. Minun rukoukseni on: ”Oi, Herra, vedä minut lähemmäs itseäsi. Anna minun olla yksi niistä, joihin voit luottaa. Anna minun rakastaa sinua varauksettomasti. Anna minulle puhdas, pyhä, sekoittumaton rakkaus sinua kohtaan.”

Monday, October 27, 2014

VOIMAA ANTAVA ARMO by Gary Wilkerson

Useimmilla uskovilla on painostava huoli elämässään: lapsi juoksee pois Jumalan luota, avioliitto on täynnä jännitteitä, laskupino kasvaa eikä yhtään rahaa maksamiseen. Miksi sinun pitäisi olla huolissasi siitä, että lankeat takaisin tekojen tielle, jos sinulla on edessäsi tällaisia ongelmia?

Uskon, että mikään ei ole sen orjuuttavampaa kuin teot ennen armoa. Sillä on jokapäiväinen vaikutus asenteisiisi. Se ohjaa sinua ongelmiesi ratkaisussa.

Otetaan esimerkiksi nuori mies, jolla on pornoriippuvuus. Hän haluaa päästä siitä eroon. Hänellä on myös ”tekojen” asenne. Eräänä iltana hän lukee Raamatunkohdan: ”Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi”(Ps.119:9). Nuorukainen ajattelee, että voisi löytää vapauden lukemalla enemmän Raamattua. Seuraavaksi hän lukee jakeen: ”Rukoilkaa toinen toistenne puolesta”. Niinpä hän menee miesten piiriin ja pyytää, että he rukoilisivat hänen puolestaan.

Kaikki, mitä hän alkanut tehdä, on oikein, mutta sydämessään hän on riippuvainen teoistaan, löytääkseen etsimänsä vapauden. Tämä ajaa häntä vain syvemmälle siteisiin ja epätoivoon. Kristuksen seuraamisessa ei ole kyse teoista, joilla saisi sen. Tärkeätä on se, mitä vain Jumala voi antaa uskon kautta.

Eräs toinen mies, samassa seurakunnassa painii myös pornografian kanssa. Hän rukoilee: ”Herra, olen avuton ilman sinua ja tiedän kaiken liiankin hyvin. Tiedän myös, että sinä olet minun ainoa toivoni. Tulen nyt sinun luoksesi, hylkään epätoivon ja luotan, että sinä teet minussa sen, mitä tarvitaan. Tiedän, että tarvitsen vain yhden asian voittaakseni tämän synnin: Sinun voimaa antavan armosi. Anna sen nyt vyöryä ylitseni, Muutoin olen toivoton.

Jumala kohtaa tämän miehen voimaa antavalla armollaan. Miksi? Siksi, että hän on kaatanut kaikki aidat, jotka estivät häntä tulemasta armon luokse, vain yhdellä ainoalla rukouksella.

Nämä kaksi esimerkkiä eivät ehkä näytä kovin erilaisilta pintapuolisesti tarkasteltuna. Hengellisellä tasolla toisessa on kuitenkin tapahtunut mannerlaattojen siirtyminen. Sydän on siirtynyt pois vanhasta, orjuuttavasta liitosta, joka sanoo: ”Minun pitää ansaita tämä”, liittoon, joka sanoo: ”Sinun armosi antaa voimaa kaikkiin yrityksiini.”

Kun pääsemme tähän pisteeseen, näemme Jumalan tekevän elämässämme asioita, joita emme olisi koskaan voineet tehdä omassa voimassamme. Kehotan sinua, älä hylkää suurta pelastusta, joka on annettu sinulle. Käänny Jeesuksen puoleen. Hän on aina suurempi. Hänen armonsa kelpaa sinulle voimaksi ihan mihin tahansa.

Saturday, October 25, 2014

HALU MÄÄRITTÄÄ PÄÄMÄÄRÄN by Claude Houde

Toimin pastorina Uuden Elämän Seurakunnassa Montrealin South Shore’lla, Kanadassa. Alussa seurakuntaa oli vain kourallinen pienessä huoneessa, rakennuksessa, jonka vuokrasimme koulun johtokunnalta. Tänä päivänä tulee kirkkoon yli 3500 henkeä joka viikko. Sitä ei ole koskaan tapahtunut Quebecissä. Vähemmän kuin kaksi prosenttia väestöstä on evankelikaalisia. Tämä tyypillinen evankelikaalinen seurakunta maassamme on ollut olemassa yli viisikymmentä vuotta. Siinä on osallistujia keskimäärin vähemmän kuin kahdeksankymmentä henkeä.

Kuinka me selitämme näin epätavallisen sadon? Miksi meitä on siunattu yli kahden vuosikymmenen pituisella kasvun ajalla mitä vihamielisimmässä ja maallisimmassa Pohjois-Amerikan ympäristössä? Meillä ei ole evankelioimistempauksia emmekä me käytä nykyaikaisen kirkkokasvun gurujen viimeisimpiä metodeja ja strategioita. Meillä on ollut rakennusprojekti toisensa perään. Me pidämme sunnuntaisin useampia jumalanpalveluksia. Kuitenkin kasvamme potentiaalisesti vuosi vuoden jälkeen. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, että kaikenikäiset miehet ja naiset kaikista mahdollisista etnisistä ryhmistä ja sosiaalitaustoista ovat kokeneet päättäväisen uskon muuttavan voiman. Satoja on kastettu joka vuosi, kun he todistavat armosta, rohkeudesta ja sovituksesta, ihmeellistä, kauniita tarinoita, jotka ovat täysin selittämättömiä, jolleivät ne ole ”Jumalan työtä”! He kutsuvat ystäviään, naapureitaan, sukuaan, työ- tai opiskelukavereitaan: ”Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!”(Ps.34:8). Näin Jumala moninkertaistaa seurakunnan.

Nykyajan maallistuneessa ja kyynisessä, ranskankielisessä Quebecissä, niin kuin kaikkialla maailmassa, päättäväinen usko sytyttää herätyksen tulia ja muuttaa elämää. Tuhannet ”Danielit” kokevat läpimurtoja ja vapautuksia, joita ei voi väittää valheeksi. Ei meillä ole ”tähtiä”, ei kummallisia salaisuuksia, kiillotettua ammattimaisuutta eikä mitään temppuja. On vain nykyajan ”Danieleita”, miehiä ja naisia, jotka elävät joka päivä uskon valossa ja vapaudessa, voimassa ja mahdollisuuksissa päättäväisinä. He ymmärtävät, että halu määrittää päämäärän ja vaikka tämä on ihmiselle mahdotonta, Jumalan kanssa kaikki on mahdollista.

__________
Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Canadassa on usein puhujana Expect Church Leadership-konferensseissa, joita World Challenge vetää kaikkialla maailmassa. Hänen johdossaan Uuden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Canadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia.

Friday, October 24, 2014

JEESUS TULEE KÄSKYHUUDON KAIKUESSA!

”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1 Tess.4:16- 18).

Kreikankielessä sana ”huuto” tarkoittaa rohkaista sanalla, herättää, innostaa, johtaa toimintaan. Arkkienkelin ääni kuuluu kaikkien voittajien korviin. ”Hän on ovella! Tulkaa, rakkaani! Hän, jota te rakastatte, on tullut ottamaan teidät pois”. Tämä ei ole mitään salaista tulemista, ei nurkissa hiljaa. Ei! Jeesus tulee pasuunan kaikuessa, enkelijoukon kanssa, käskyhuudon, arkkienkelin huudon kaikuessa. Kristuksessa kuolleet nousevat ensin kohtaamaan Häntä yläilmoissa. He saavat ensin halata Häntä. Luuletteko, että se tapahtuu hiljaisuudessa? Uusissa ruumiissa! Iankaikkisesti pelastetut ovat vihdoin viimein kotona Jeesuksen kanssa? Rakas lukija, se tulee olemaan jyrisevää riemuitsemista! Kun he iloitsevat, Hän lähettää enkelinsä kaikkialle maailmaan kokoamaan Hänen lapsiaan. Mikä ihmeellinen tervetulojuhla se onkaan!

Tässä Hänen tulemisensa on kiteytettynä muutamaan sanaan: ”Niin me saamme aina olla Herran kanssa”(1 Tess.4:17). Kuinka tyhmää onkaan kiistellä siitä, elämmekö sitten maan päällä vai taivaassa. Taivas on siellä, missä Jeesus on. Jotkut ovat päättäneet, etteivät he koskaan lähde tältä maapallolta, että Jeesus tulee alas meidän luoksemme ja perustaa maailman kuningaskunnan. Minä halua vain tätä: ”Niin saamme aina olla Herrana kanssa”.

Haluatko sinä olla ikuisesti Herran kanssa? Tiesitkö, että Hänkin haluaa olla sinun kanssasi? ”Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni”(Joh.17:24). Jätä ajat ja aikakaudet Isän käsiin ja elä joka päivä elämääsi, ikään kuin Kristus tulisi tunnin päästä. Muista kuitenkin, että Hänen tulemukseensa mennessä on tehtävänä paljon työtä.

Thursday, October 23, 2014

JEESUKSEN ILMESTYMINEN ON OLEVA SUURTA JUHLAA

Meille, joista tulee Hänen morsiamensa, ei pitäisi olla mitään pelättävää: ”Vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita”(1 Piet.4:13).

Älä koskaan unohda, että Hän ei yllätä niitä, jotka odottavat Häntä, ” teitä, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista”(2 Piet.3:12). Niiden, jotka odottavat ja jouduttavat Hänen tulemustaan tulee ”ottaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha”(Ef.5:16). He eivät istu TV:n ääressä, kääriytyneinä itsekkäisiin unelmiin ja typeriin kunnianhimoihin! He kiirehtivät kaunistamaan itseään odottavina morsiamina, ahkerina siihen asti, kunnes Hän tulee. Se päivä ei yllätä niitä, jotka ovat valmistautuneita. Hän ei tule odottaville kuin varas yöllä.

Se päivä on oleva myös Herran ilon päivä, koska Hän haluaa innokkaasti olla morsiamensa kanssa: ”Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa"(Laul.l.7:10). Me unohdamme Hänen jännityksensä, ilonsa, odotuksensa. Niin, Hän kaipaa morsiantaan! Hän iloitsi, kun opetuslapset palasivat ajamasta ulos riivaajia (ks. Luuk.10:17- 22). Hän on ihminen, joka on kirkastettu, ottaa osaa kaikkiin meidän tunteisiimme ja on täynnä iloa odottaessaan saada luokseen morsiamensa, ottaakseen hänet omakseen ja vetääkseen hänet lähelleen.

Hän on luvannut ilmestyä niille, jotka odottavat Hänen tulemistaan. ”Samoin Kristuskin… on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat”(Hebr.9:28). Tällä kertaa Hän ei tule sovittamaan syntejä, vaan näyttämään kirkkautensa morsiamelleen. Tämä ilmestyminen on jo alkanut, kun Hän tuo esiin voimaansa ja kirkkauttaan pyhälle jäännökselleen. Heidät vedetään ylös kuin magneetilla. Hän ei ole mikään temppujen tekijä, vaan ennemmin Hän koettaa viehättää, puhdistaan, kutsua ja vetää meidät lähemmäksi.

Wednesday, October 22, 2014

ME SAAMME NÄHDÄ HÄNET!

”Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän"(Ap.t.1:11).

Liha- ja luuruumis oli laitettu hautaan, ja Tuomas kosketti ylösnoussutta liha- ja luuruumista(ks. Joh.20:26- 29). Hän kosketti Jeesuksen käsiä ja laittoi kätensä Hänen kylkeensä. Se oli tosiaan ihminen, kirkastuneena, joka astui ylös Isän luo! Jeesus ei hävinnyt heidän edestään. Pilvi vei Hänet pois heidän näkyvistään. Se vasta on ollut ihmeellinen näkymä: Jeesus kirkkaana, säteilevänä kunniassaan, kasvot kohti taivasta nostettiin hitaasti heidän yläpuolelleen. Apostolien oli pakko langeta polvilleen!

He näkivät koko tapahtuman silmät luotuina Jeesukseen: ”Ja kun he katselivat taivaalle” (Ap.t.1:10). He eivät räpäyttäneet silmääkään, ja Hän oli poissa! On totta, että mekin muutumme silmänräpäyksessä: ”Kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa”(1 Kor.15:51 -52). Paavali puhuu meidän ruumiillisesta muuttumisestamme, kun ”meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän [kuolleista ylösnousseiden] kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin”(1 Tess.4:17). Hän tulee äkkiä, odottamatta ja hetkessä me muutumme ruumiiltamme.

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että Jumalan kansa näkee sen päivän lähestyvän: ” Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, …vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän”(Hebr.10:25). ”Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on”(1 Joh.3:2). ”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät”(Ilm.1:7). ”Ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa”(Ilm.22:4). Stefanus ”täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella”(Ap.t.7:55). Stefanus on viimeisiä päiviä ”täynnä Pyhää Henkeä” elävien tyyppi, jotka saavat katsella avoimin silmin ja avointa taivasta. Me näemme Jeesuksen tulevan kunniassaan pyhien enkeleidensä kanssa ja me näemme Hänen voittosaattonsa.

Tuesday, October 21, 2014

VALMISTAUDU MENEMÄÄN HÄNTÄ VASTAAN

“Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut’… Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, niin katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat: ’Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän’ "(Ap.t.1:6-7, 9- 11).

Jeesus kokosi valittunsa katsomaan, miten Hän nousisi Isän tykö – ”kun hän oli yhdessä heidän kanssansa”(Ap.t.1:4). Jeesus oli kutsunut kokoon noin sata kaksi kymmentä henkeä Öljymäelle. En usko, että he tiesivät ja tajusivat, mitä tulisi tapahtumaan. Jeesus oli yrittänyt valmistaa heitä siihen, että Hän palaisi Isän tykö: ”Minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe”(Joh.16:10). Miten rajallinen ymmärrys voisi käsittää tuollaisia sanoja? Miten Hän menisi? Kuolisiko Hän uudestaan? Veisivätkö enkelit Hänet mukanaan? Tulisivatko samanlaiset vaunut hakemaan, kuin Eliaa vai häviäisikö Hän vain yhtäkkiä näkyvistä? Jeesus oli varoittanut heitä tästä etukäteen: ”Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö” (Joh.14:28). He sanoivat: ”Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme ymmärrä, mitä hän puhuu" (Joh.16:18).

Jeesus kokoaa kansansa samalla tavalla, kuin Hän kokosi opetuslapsensa, valmistaakseen meitä Hänen paluuseensa, Ymmärrämmekö tämän? Jumalalla on aina ollut kansa. Juuri ennen paluutaan Hän tekee aivan samoin kuin ennen lähtöään. Hän tekee sen juuri nyt! Sitä tapahtuu täällä Times Square-seurakunnassa, kaikkialla Amerikassa, Kiinassa, Euroopassa, Puolassa Venäjällä. Pyhän Hengen kutsulla pienet ryhmät ja suuremmatkin kokoontuvat ”ottamaan hänet vastaan”. He ovat kuulleet pasuunan äänen! He ovat kuulleet huudon: ”Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan”(Matt. 25:6).

Monday, October 20, 2014

KRISTUS ON VAPAUTTANUT MEIDÄT by Gary Wilkerson

Mieti kaikkia näitä siunattuja asioita: läheistä rukousta Herran kanssa, Hänen ihmeellisen Sanansa lukemista, evankeliumin jakamista iloisesti. Ne ovat kaikki ihmeellisiä asioita, jotka antavat iloisen, tyydyttävän elämän. Kuitenkin me usein teemme niistä ansioon perustuvia töitä, vaivalloisia velvollisuuksia. Kun teemme niin, me hylkäämme ”niin suuren pelastuksen”, pelastavan armon, jonka totuuden pitäisi tehdä meidät vapaiksi, ei orjuuttaa meitä.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen”(Gal.5:1). Koko tämän kirjeen kautta Paavali kysyy uskovilta: ”Miksi haluaisitte palata Vanhaan tekojen liittoon? Se järjestelmä vain orjuuttaa teitä. Teidät on annettu Uuteen Liittoon, joka vapauttaa teidät rakastamaan ja palvelemaan Jumalaa täydellisessä vapaudessa.”

Paavali junttasi tämän galatalaisten tietoisuuteen, sanoen evankeliumin vahvistavan heitä Hengessä armon kautta. Galatalaisetpa yrittivät elää evankeliumia tekojen linssin läpi. He olivat varmoja: ”Jos teen tämän, saan siunauksen. Jos en, saan kirouksen.”

Emme ehkä näe tätä itsessämme, mutta teemme jotakin aivan samanlaista tänään. Asenteemme on: ”teen parhaani totellakseni Jumalan käskyjä ja sitten Hän siunaa minua”. Jumala sanoo toisin Uuden Liiton kautta: ”Olen siunannut sinua jo nyt, ennen kuin sinä edes yritit totella minun käskyjäni. Tiedän myös, että sinä et pysty pitämään minun sanaani täydellisesti, niinpä minä annan sinulle voimaa pitää sen Henkeni kautta. Armoni on voima tekojesi takana, ei sinun oma voimasi.”

Tämä on evankeliumin ydin: Jumala tekee sen kaiken! Siksi, kun meitä kehotetaan ”sitä tarkemmin ottamaan vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse”(Hebr.2:1), se ei tarkoita, että meidän tulee kiinnittää huomiomme tarkemmin sääntöjen noudattamiseen. Sen sijaan meidän tulee kiinnittää huomiomme armon evankeliumiin, joka on tehnyt meidät vapaiksi.

Saturday, October 18, 2014

ARMO ON TARTTUVAA by Nicky Cruz

“Ja astuessaan maihin hän(Jeesus) näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Mark.6:34).

Oslossa, Norjassa teimme työtä tiimissä suuren luterilaisen kirkon kanssa. Se oli yksi harvoista meitä auttaneista seurakunnista. Nuoret siellä olivat täysin antautuneita Herralle, mutta he joutuivat ymmälleen nähdessään meidän tapamme evankelioida. Euroopan uskovat ovat hiljaisia, nöyriä ihmisiä, jotka useimmiten pitävät uskonsa omana tietonaan. Meidän tapamme saarnata kadunkulmissa keskellä naapurustoa saattoi heidät pois omalta mukavuusalueeltaan. Ensin he eivät halunneet tulla meidän kanssamme, mutta muutaman viikon kuluttua me emme pystyneet enää saamaan heitä lopettamaan. Heissä syttyi tuli evankelioimista kohtaan, oikein aito pakkomielle.

Monet heistä matkustivat junalla joka aamu pari kolme tuntia auttamaan meitä ja menivät taas illalla takaisin kotiin. He eivät saaneet siitä tarpeekseen. He olivat niin janoisia oppimaan enemmän meidän nuorisotyöstämme New Yorkissa. Kun kerroimme heille, että monet meidän nuoristamme ovat entisiä rikollisjengiläisiä ja huumeiden käyttäjiä, he eivät olleet uskoa korviaan. He todella ihmettelivät, mitä Jeesus oli tehnyt heidän elämässään, ja jatkuvasti tekee.

Eniten norjalaisia nuoria kiinnosti se, miten aidosti meidän nuoremme asennoituivat toisiin. Kun jollakin oli vaikeuksia, meidän nuoremme rukoilivat heidän puolestaan, pitivät heitä sylissä, rukoilivat heidän kanssaan. Joka aamu alkoi monta tuntia kestävä rukous- ja ylistyskokous kirkkorakennuksessa. Luterilaiset nuoret eivät saaneet niistä kyllikseen. Meidän nuortemme rakkaus vaikutti heihin, ja ylitse kaiken oli yksi asia, se, mitä he olivat kokeneet elämässään. Pian into tarttui heihinkin. Se levisi kuin kulovalkea kaikkien meidän kanssamme työskennelleiden sydämiin.

Kun meidän tapahtuma loppui, Norjan nuoret eivät halunneet nähdä meidän lähtevän. He olivat niin syvästi kiinnittyneet meidän ryhmäämme, olivat niin rakastuneita meidän nuoriimme, että he itkivät tuntikausia lentokentällä ennen koneemme lähtöä. Sillä matkalla meidän nuoremme saivat elinikäisiä ystäviä ja tekivät myös lähtemättömän vaikutuksen niiden elämään, jotka jäivät meitä kaipaamaan.

Siinä on myötätunnon kauneus ja luonne. Se on kaikista tunteista vaikuttavin ja tarttuvin. Sitä ei voi teeskennellä eikä sen vaikutusta voi oikein selittää, mutta se on silti todellista, ja niin kovin voimallista!

__________
Nicky Cruz, kansainvälisesti tunnettu evankelista ja tuottoisa kirjailija, kääntyi Jeesuksen Kristuksen luokse väkivallan ja rikoksen elämästä kohdattuaan David Wilkersonin New Yorkissa v. 1958. Hänen dramaattinen kääntymiskertomuksensa julkaistiin ensi kerran David Wilkersonin kirjassa Risti ja Linkkuveitsi ja myöhemmin hänen omassa suosikkikirjaksi muodostuneessa Juokse poika, juokse.

Friday, October 17, 2014

TUORETTA SANAA JOKA PÄIVÄ

Jumala puhuu joka päivä tuoreen sanan kaikille, jotka haluavat kuulla. Monet eivät vain pysty siihen sydämensä paatumisen tähden. Luemme Hebrealaiskirjeestä: ”Sen tähden, niin kuin Pyhä Henki sanoo: ’Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne’ ”(Hebr.3:7-8). Jumalan ääni on ”tämän päivän” ääni. Hän haluaa meidän kuulevan äänensä jopa joka minuutti.

Jeesus varoitti kuulijoitaan kallioisesta maasta: ”Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niin ikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois”(Mark.4:16- 17). Tämä viittaa niihin, jotka mielellään kuuntelevat, ottavat ilolla vastaan kaiken, minkä Jumala sanoo, mutta Sana ei uppoa heihin. Jumalan ääni ei muuta heitä. He jäävät murtumattomiksi ja kovettuvat sydämeltään vähitellen kivikoviksi. Missä kivisydämiset ovat? Vankiloissa? Kaduilla? Surullista kyllä, kaikkein kovimmat sydämet löytyvät Jumalan huoneesta niiden joukosta, jotka eivät edes tiedä paatuvansa!

Kerronpa teille, miten uskovan sydän paatuu. Hän kieltäytyy antamasta Jumalan äänen murskata jääräpäisen tahtonsa. Hän kuulee Jumalan äänen Hänen sanassaan, saarnassa ja joskus jopa pienenä, hiljaisena äänenä. Siltikään hän ei halua totella sitä! Sana ei pääse juurtumaan. On vielä pahempaakin. Joka päivä Jumala kutsuu omiaan salaisiin kammioihin rukoilemaan, koska Hän haluaa puhua. Hän haluaa puhua kuuliaisuudesta, vaikeuksista, tulevaisuudesta ja antaa ohjausta: ”Vaikka minä varhaisesta alkaen olen teille puhunut, koska ette vastanneet, vaikka minä teille huusin”(Jer.7:13). Meidän sydämemme kovettuu ja kylmenee joka kerta, kun kieltäydymme vastaanottamasta tuota kutsua ja kuljemme sen sijaan omien kiinnostustemme ja asioidemme suuntaan. Panemme kaikki muut asiat Jumalan edelle, joka kerta, kun jätämme päivän väliin kuuntelematta, joka päivä, kun kieltäydymme kuuntelemasta. Joka kerta, kun kuuntelemme toista ääntä pikemminkin kuin odottaisimme kuulla Hänen äänensä, me paadumme vähän lisää.

Kun kieltäydymme panemasta itseämme olemaan yksin Jumalan kanssa kuullaksemme Hänen äänensä, me vieraannumme tuosta äänestä. On häpeällistä nähdä, mitä tapahtuu niin monissa seurakunnissa tänään niin monille, jotka eivät enää edes pysty tunnistamaan Jumalan ääntä. Herra näkee heidän paatuvan, mutta Hän välittää ja huolehtii heistä silti. Niinpä Hän kääntää Pyhän Henkensä valon heihin, tuoden polttavan, läpitunkevan sanan, ukkosen jylinän, herättämään heidät. Sana loukkaa heitä: juuri se Sana, jonka piti vapauttaa heidät, loukkaa heitä ja he vihastuvat ja kuivuvat! ”Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat”(Matt.13:6).

Thursday, October 16, 2014

ON AIKA SULKEA OVET

”Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle”(Matt.6:6).

Ne kuulevat Jumalan äänen, jotka kohtaavat Hänet salaisessa kammiossa. Jumala on tarkka siitä, kenelle Hän puhuu. Hän puhuu vain niille, jotka pitävät Hänen ääntään sellaisessa arvossa, että he sulkeutuvat Hänen läsnäoloonsa pois koko maailmalta päästäkseen yksin Hänen kanssaan, odottamaan Häntä.

Jumala sanoo meille: ”Jos haluat kuulla Minun ääneni, sulkeudu salaiseen rukouskammioosi. Rukoile Minua salassa ja minä maksan sinulle.” Kiire, himo, kateus ja elämän huolet tukahduttavat Jumalan äänen. Jeesus antoi meille varoituksen tulemasta liian kiireiseksi pysähtymään ja kuulemaan Hänen äänensä. Kylväjävertauksessa ”sana” on Hänen äänensä: ”Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi” (Mark.4:18- 19).

Pelkään, että jotkut tämän lukijat ovat jo tukahduttaneet Jumalan äänen. Tukahduttaminen merkitsee ”ahtaa” tai hukuttaa Hänen äänensä. Jumala puhui aiemmin selvästi sinulle, ja se oli niin ihanaa. Sinä edelleen rakastat Häntä, mutta sinulla on vähemmän ja vähemmän aikaa Hänelle. Kiireisyytesi kutsuu nyt sinua, sinun rikkautesi, huolesi, vaikeutesi ja kaikki muut asiat, jotka täyttävät aikasi! Jumalan ääni heikentyy heikentymistään. Hän kutsuu sinua, vetoaa sinuun, varoittaa sinua: ”Jos jatkat tähän malliin, sinä pian hukutat minun ääneni sinussa kokonaan”.

Sinusta voi tulla niin kiireinen, niin vaikeuksien ja huolien alistama, ettei sinun ole hyvä kuulla Hänen ääntään, koska et haluaisi kuulla sitä. Jeesus sanoi, että se olisi hedelmätöntä(jae 19).

”Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen" (Mark.4:20).

Wednesday, October 15, 2014

PUHUUKO JUMALA EDELLEEN?

Samuel kuuli Jumalan äänen selvästi, niin selvästi, että “Herra oli hänen kanssansa eikä antanut yhdenkään sanoistansa varista maahan”(1 Sam.3:19). ”Herra ilmestyi Samuelille Siilossa Herran sanan kautta. Ja Samuelin sana tuli koko Israelille” (1 Sam.3:21- 4:1). Daavid kuuli Jumalan puhuvan ja hän vuorostaan puhui Jumalan kanssa! Jumalan ääni oli hänen ilonsa ja elämänsä. Daavid sanoi: ”Jumala on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen”(Ps.60:6).

Tänä päivänä ei monikaan usko, että Jumala voi edelleen puhua ihmiselle. He sanovat, että Hän puhuu vain Sanansa kautta, että kaikki, mitä Hän tahtoo sanoa, on lukittuna Raamatun kaanoniin. Varmastikaan Jumala ei koskaan puhu vastoin Raamattua, mutta ”Jumala … on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta”(Hebr.1:1 - 2). Hänen Poikansa puhuu edelleen Hänen lapsilleen! Hän sanoi, että Hänen lampaansa tuntevat Hänen äänensä eivätkä kuuntele toisen ääntä. Me tiedämme, että Jumala puhui ihmisille Vanhassa Testamentissa. Puhuuko Hän Uudessa Testamentissa? Entä viimeisinä päivinä?

Jumala puhui Saulukselle (Paavalille) Damaskoon vievällä tiellä: ”Yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä; ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua?’ " (Ap.t.9:3-4). Lopun elämäänsä Paavali todisti: ”Minä kuulin Hänen äänensä”. Kuningas Agrippan edessä hän sanoi: ”Minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä … nouse … sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt” (Ap.t.26:14, 16).

Pietari kuuli ja totteli Jumalan ääntä. Rukouksessa ollessaan hän kuuli Jumalan sanovan: ”Ja minä kuulin myös äänen, joka sanoi minulle: 'Nouse, Pietari, teurasta ja syö'. Mutta minä sanoin: 'En suinkaan, Herra’ … Niin vastasi ääni taivaasta … Ja tämä tapahtui kolme kertaa” (Ap.t.11:7).

Jeesus käskee viimeistä Laodikean seurakuntaa kuulemaan Hänen ääntään ja avaamaan oven: 

“Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani”(Ilm.3:20).

Tuesday, October 14, 2014

HÄNEN ÄÄNENSÄ

Jumalan äänen kuuleminen ja tunteminen on yksi todellisen uskovan suurimmista siunauksista. Tänä päivänä on aivan mahdollista kuulla Jumalan ääni yhtä selvänä ja varmana kuin Aabraham ja Mooses kuulivat, yhtä selvästi kuin Samuel ja Daavid ja Paavali, Pietari, apostolit ja Johannes Patmos -saarella. Jumala on luvannut tehdä äänensä tunnetuksi viimeisen kerran näinä lopun aikoina. Hän on antanut lupauksen ja varoituksen äänensä kuulumisesta. ”Vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö”(Hebr.12:22).

Jumalalla on tämä sanoma kaikille, jotka ovat uloskutsuttuja: Jumalan ääni, joka järkytti maan menneiden sukupolvien aikana, kuullaan vielä kerran viimeisessä järistyksessä! ”Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ’Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin’ "(Hebr.12:26). Tässä Jumala varoittaa pyhiä, uskovia lapsiaan. ”Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu. Sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista”(Hebr.12:25).

Miksi Jumala kokoaa ihmisiä kuolleista kirkoista? Miksi Pyhä Henki huutaa: ”Lähtekää siitä (Babylonista) ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ”(Ilm.18:4). Sitä varten, että Jumalalla pitää olla kansa (Siionin kansa) näinä vaikeina viimeisinä päivinä. Heitä ei väärä oppi ole hämmentänyt. Nämä ovat lampaita, jotka eivät seuraa vääriä opettajia, vaan tuntevat isäntänsä äänen. Jumala puhuu heille selvästi ja varmasti ja he elävät Hänen äänestään! Hänen äänensä johdattaa, lohduttaa ja ohjaa heitä kaikissa asioissa. Eräs leimaa-antava piirre pyhissä ihmisissä on, että he eivät erehdy Jumalan äänestä. He tuntevat sen, kuulevat sen ja ovat sen hallinnassa. Se on varma, luja ja erehtymätön.

Monday, October 13, 2014

JEESUS ON SUUREMPI by Gary Wilkerson

”Sitten kuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa”(Hebr.1:1-3).

Hebrealaiskirjeen alkujakeet toistavat totuutta, jonka on tuttu jokaiselle kristitylle, vaikka harva heistä oikeastaan tajuaa sen: ”Jeesus on suurempi”. Kirjoittaja keskittyy tähän teemaan niin, ettei hän edes anna tilaa normaalille tervehdykselle. Hän ei myöskään anna lukijalle johdantoa, niin kuin näemme joissakin kirjeissä. Sen sijaan hänellä on yksi asia mielessään: ”Jeesus on suurempi”. Kirjoittaja on aivan Kristuksen ihastuttama, innoittama ja valtaama.

”Jeesus on suurempi kuin, mikä?” saatat kysyä. Hebrealaiskirjeestä löydämme vastauksen: Hän on suurempi kuin kaikki profeetat, papit, kuninkaat ja enkelit. Sano mitä vain, Hän on aina suurempi. Meille, jotka tunnemme Kristuksen, tämä ei ole mikään uutinen. Hän oli läsnä luomisessa ja Hän hallitsee iankaikkisesti Kuninkaana. Niin, Hän on suurempi kuin kaikki, mitä voimme kuvitella.

Silti monet uskovat kompastuvat yksinkertaiseen totuuteen, kun heiltä aletaan kysyä, tietävätkö he, että ”Jeesus on suurempi”. Vaikeus on tässä: Jeesus on suurempi kuin mitkään lain teot, mutta me elämme ikään kuin meidän tekomme merkitsisivät enemmän kuin Kristuksen pelastava armo. Me väitämme, että olemme pelastuneita Hänen armostaan, mutta aina, kun me lankeamme, taannumme tekoihin päästäksemme takaisin armoon. Tämä on Vanhan Liiton ajatusrakennelma, joka johtaa orjuuteen. Silti monet meistä tajuavat langenneensa siihen.

Kun luemme Hebrealaiskirjettä eteenpäin, näemme ”suuremman liiton”, jonka Jumala on tehnyt meidän kanssamme: ”Tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu. …’Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton’ ”(Hebr.8:6, 8).

Jeesus on suurempi!

Saturday, October 11, 2014

PUHUA SANAASI KAIKELLA ROHKEUDELLA by Jim Cymbala

Minkälaiset asiat ovat tärkeitä Apostolien tekojen kirjassa? Apostolien rukoukset antavat meille selvän mittapuun: ”Anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi”(Ap.t.4:29).

Ei ole olemassa ”opittua rohkeutta”. Rohkeutta voi jakaa vain Pyhä Henki. Sinä et voi oppia sitä seminaareissa. 2 Tim.1:7 sanoo: ”Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen”.

Uuden Testamentin saarnaajat olivat rohkeita kohtaamaan ihmisiä, luottaen, että Pyhä Henki tuottaisi kääntymiseen tarvittavan synnintunnon. He eivät pelänneet.

Kuuntele Pietaria Helluntaipäivänä: ”Te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte (hänet) ristille ja tapoitte”(Ap.t.2:23). Tämä oli viimeinen asia, jonka kansanjoukko olisi halunnut kuulla. Jos David Lettermanilla oli kymmenen kärjen lista asioista, joita ei saa sanoa juutalaiselle yleisölle, ensimmäinen listassa oli: ”Arvatkaa mitä, juuri teidän kätenne tappoivat Messiaan, hänet, jota Israel oli odottanut vuosisatojen ajan.”

Pietarin rohkeus ei silti ajanut ihmisiä pois. Sen sijaan puhe pisti heidän omiatuntojaan. Päivän päättyessä valtava joukko oli tehnyt parannuksen synneistään ja kääntynyt.

Seuraavassa luvussa Pietari oli aivan yhtä suoraselkäinen ihmisjoukon keskellä, joka kokoontui ramman parantumisen jälkeen: ”Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies, mutta elämän ruhtinaan te tapoitte… Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois”(Ap.t 3:14 – 15, 19).

Kun Paavali saarnasi Efesoksessa muutamaa vuotta myöhemmin, hänen kohtaamisensa pakanallisen epäjumalapalveluksen kanssa oli niin suoraa, että syntyi tappelu: ”Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat sanoen: ’Suuri on efesolaisten Artemis!’ Ja koko kaupunki joutui sekasortoon”(Ap.t.19:28 - 29). Ei se ollut minusta kovin markkinatietoista eikä käyttäjäystävällistä.

Siitä huolimatta siellä perustettiin vahva seurakunta. Apostolit tajusivat, ettei ilman rohkeaa, aggressiivista asennetta Jumalan Sanan julistamisessa voitaisi rakentaa sellaista seurakuntaa, jota Jeesus oli mielitellyt. Minkä tahansa kaupungin seurakunnan missä tahansa maassa pitäisi tulla samaan johtopäätökseen.

__________
Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä. Hän puhuu usein Expect Churchin johtajakonferensseissa, joita World Challenge tukee ympäri maailmaa.

Friday, October 10, 2014

PARANNUSTA TEKEVÄ EROTTAUTUU MAAILMASTA

Todellista herätystä ei voi syntyä ilman parannuksen tekemistä ja erottautumista maailmasta. ”Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä ja isiensä rikkomukset”(Neh.9:2). Missä ikinä on raamatullista eheytymistä, siellä on oleva yhäti kasvava tietoisuus Herran kutsusta erottautua kaikesta, mikä on maailmallista ja aistillista.

Kautta vuosien olen huomannut, että juuri erottautuneet, Kristusta nauttivat, pyhää elämää elävät uskovat ovat niitä, joilla on suurin vaikutus sekulaariin maailmaan. Jumalattomat odottavat uskovien erottautuvan ja puhdistuvan, täysin ”toisiksi”. New Yorkin rikoksien täyttämät ja saastuttamat kadut, joilla demoniset henget raivoavat kaikkialla, vain puhtaat, erottautuneet, Kristuksen täyttämät uskovat voivat ajaa takaa vihollista. Kompromissien tekijät pelästyvät, ja heidän oma syntinsä tuomitsee heidät.

Jumala nostaa esiin uskovien jäännöksen, joka haluaa herätystä, mutta ainoastaan niin, että se muuttaa heitä Kristuksen kuvan kaltaisuuteen. Kun se täyttyy, useimmat uskovat eivät joko tunnista sitä, tai jos tunnistavat, hylkäävät sen. Erottautunut jäännös kuulee pasuunan soivan, ja he tietävät, mitä Jumala sanoo.

Jumalan omistaa kaiken, mitä meillä on. Me sanomme aina: ”Herra, annan tämän takaisin sinulle”. Emme kylläkään ole koskaan omistaneet mitään. ”Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat. Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni. … Sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on”(Ps.50:10- 12). 

Herra sanoo meille: ”Mene katolle ja tutki sydäntäsi!” Oletko vain Hänen omaisuutensa hoitaja? Kuinka paljon tuhlaat itseesi, verrattuna Hänen työhönsä ikuisuuden valossa, elämän haurauden valossa?”

Pyhän Hengen vuodattamisen suuri vaikutus on siinä, että laskemme kaiken Jumalan alttarille, kun käännämme katseemme pois siitä, mitä omistamme. Helluntaina sanottiin ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä”(Ap.t.4:32).

Thursday, October 9, 2014

ILON JA JUHLINNAN HENKI

”Ja hän sanoi vielä heille: ’Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.’
Myös leeviläiset rauhoittivat kaikkea kansaa ja sanoivat: ’Olkaa hiljaa, sillä tämä päivä on pyhä; älkää olko murheelliset’ "(Neh.8:10 - 11).

Missä Jumalan Sanan rakkaus on uudistettu, ja tulokseksi on tullut katumus, siellä nousee esiin aina valtava ilon ja juhlinnan aalto. Tänä päivänä maassamme on kuitenkin kikkailuiloa ja väärää juhlimista. Se on oman itsen ja epäjumalanpalveluksen juhlaa: tanssimista kultaisen vasikan ympärillä! Me tarvitsemme suurta erottamisen lahjaa tietääksemme, mikä ero on todellisella parannuksen ilolla ja epäjumalan palvelijoiden väärällä iloitsemisella.
Mooseksen ja Joosuan tullessa alas vuorelta leiristä kuului kovaa huutoa: "Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa "(2 Moos.32:18). He huusivat, lauloivat ja tanssivat, ja Mooses tiesi heti, että se oli lihallista. Hän tiesi, että he olivat jäykkäniskainen ja kapinoiva kansa, täynnä himoja, irstautta, alastomuutta ja aistillisuutta. Se oli epäjumalanpalvojien huutoa!

Tunnistatko sinä eron? Jos Lakia ei julisteta synnintunnon synnyttämiseksi, ei ole itkua tai kasvoilleen lankeamista. Jos ei ole Jumalan moitteen Sanan rakkautta, ei parannuksen tekoa, silloin ei ole myöskään hengellistä huutoa, hengellistä laulua! Ole varuillasi! Saatat jäädä kiinni epäjumalanpalvelijan laulujen laulamisesta.

Miksi tässä Nehemian kertomassa herätyksessä syntyi sellainen suuri onnellisuus, sellainen juhlallinen ilon henki? ”Sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu”(Neh.8:12). Toisin sanoen, he huomasivat eron, ottivat siitä vaarin ja tottelivat!

Wednesday, October 8, 2014

SYDÄNTÄ SÄRKEVÄ KATUMUS

”Kohottaen kätensä ylös… he kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneinä kasvoilleen maahan. …Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin. Nehemia… ja… Esra, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat kaikelle kansalle: ’Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne. Älkää murehtiko älkääkä itkekö’. Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat” (Neh.8:6-9).

Ensimmäinen reaktio Sanan kuulemiseen oli jännitys ja ilo! He huusivat kohottaen kätensä ylös: "Aamen, aamen”. Daavid sanoi: ”Kohottakaa kätenne pyhäkköön päin ja kiittäkää Herraa”(Ps. 134:2). Pian Sana kuitenkin vie heidät kasvoilleen. Todellista parannusta on se, kun Jumalan Sana saattaa meidät maahan. ”He kumarsivat ja rukoilivat Herraa, heittäytyneinä kasvoilleen maahan. .. Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat” (Neh.8:9). He vapisivat Jumalan Sanan edessä, ottivat siitä vaarin ja katuivat.

Kun Pyhän Hengen herätys saapuu, uskovat eivät kanna kaunaa. He eivät juorua ja puhu pahaa selän takana tai etsi vikoja! He eivät yritä korjata kirkkoa tai pastoreita. He eivät istu sohvaperunoina TV:n edessä! Ei! He ovat kasvoillaan Jumalan edessä itkien, koska Sana on lyönyt heitä sydämeen. He eivät tuomitse toisia tai katso toisia! Heidät on Jumalan Sana tuominnut siitä, etteivät he itse täytä mittaa.

Roomalaiskirjeessä 12:9- 12 apostoli Paavali kuvaa todellisen parannuksen tehneitä ihmisiä. Paavali alkaa sanomalla: ”Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät”.

Tuesday, October 7, 2014

KOKO JUMALAN NEUVO

Ensimmäinen todiste herätyksestä on kova halua saada kuulla ja totella Herran sanaa.

”Silloin kokoontui kaikki kansa yhtenä miehenä Vesiportin edustalla olevalle aukealle; ja he pyysivät Esraa, kirjanoppinutta, tuomaan Mooseksen lain kirjan, jonka lain Herra oli antanut Israelille. Niin pappi Esra toi lain seurakunnan eteen, sekä miesten että naisten, kaikkien, jotka voivat ymmärtää, mitä kuulivat. Tämä tapahtui seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä.

Ja hän luki sitä Vesiportin edustalla olevalla aukealla päivän koitosta puolipäivään saakka miehille ja naisille, niille, jotka voivat sitä ymmärtää, kaiken kansan kuunnellessa lain kirjan lukemista… Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden, sillä hän seisoi ylempänä kaikkea kansaa; ja kun hän avasi sen, nousi kaikki kansa seisomaan”(Neh.8:1-3, 5).

Heidän sydämensä huuto oli: ”Tuo meille Herran todellinen sana”. Esra seisoi pystytetyllä lavalla ja luki Jumalan sanaa kuusi tuntia kansan seisoessa kuuntelemassa. He saivat oppia, että heidän kärsimyksensä syy oli heidän oma uppiniskaisuutensa ja kapinansa. Herätyksen varmin merkki on siinä, että sieluille ja seurakunnalle tai kaupungille tulee Jumalan sanan nälkä. Luopumassa olevat uskovat eivät halua kuulla Sanaa, se kyllästyttää heitä. He haluavat jännitystä! Luopuneet saarnaajat eivät julista paljon Jumalan sanaa, sen sijaan he pitävät lyhyitä pikkusaarnoja. He eivät puhu Lakia, koska se saa aikaan synnintunnon ja järkyttää seurakuntaa! Se saa kompromissien tekijät kiemurtelemaan!

Missä Pyhä Henki toimii, kansa penkeissään pyytää Sanaa. Saan vastaanottaa satoja kirjeitä nälkiintyneiltä pyhiltä, jotka anovat: ”Me olemme niin nälkäisiä. Emme kuule todellista Sanaa. Saamme pelkkää kuollutta kirjainta ilman voitelua”. Missä Jumala toimii, siellä on Raamattuja joka puolella. Siellä otetaan saarna ja opetus jännityksellä vastaan, koska kunnioitetaan Sanaa.

Kuinka surullista, että monet karismaattiset seurakunnat vain vaivoin jaksavat kuulla saarnoja. He haluavat vain musiikkia, viihdettä ja hyviä laulajia keskelle lavaa! Kun Pyhä Henki tulee, Sanaa otetaan ilolla vastaan! Silloin kansan rukous on: ”Herra, minä haluan kaiken, niin hyvän, pahan, käskyt, lupaukset, koko Jumalan neuvon!”

Monday, October 6, 2014

ARMOTEKO by Gary Wilkerson

Kristus ei tarvitse meidän apuamme armotekoihin!

Saatat ihmetellä: ”Eikö minulla ole mitään osaa armotekoihin?” Jos yrität tuoda jotakin Kristuksen tekoihin, sinä vain sotket asioita. On mahdotonta lisätä Hänen ihanaa armoaan omiin epävanhurskauden rääsyihimme. Meissä ei ole armoa, me voimme vain ottaa sen vastaan. Me voimme antaa sitä, mutta se ei ole meidän armoamme, vaan Jumalan.

Juuri tätä Hebr.10:29 tarkoittaa, kun se sanoo, että me ”tallaamme jalkoihin” Kristuksen veren, jos me yritämme lisätä jotakin Jumalan armoon. Me itse asiassa vesitämme sen ja loukkaamme hänen tekemäänsä ihanaa tekoa. Milloin tahansa saatamme toimia toisella näistä tavoista: 1) Me joko annamme Jumalan sanoa, että emme riitä ja hyväksymme Hänen armonsa täyteyden tai 2) väitämme Hänen armoaan riittämättömäksi ja yritämme lisätä siihen omia ponnistelujamme.

Saatat sanoa: ” Jos uskon sen, en koskaan tee mitään Jumalalle.” Oikeastaan totta on tämän vastakohta. Kun elät Kristuksen armossa, teet enemmän tekoja kuin koskaan ennen, koska teet ne pikemminkin ilolla kuin nuristen ja pakosta. Sinä menet rukoilemaan, koska rakastat Jumalan pyhyyttä. Sinä tutkit hänen sanaansa, et koska se sisältää jokapäiväisen työlistasi, vaan koska se on elämäsi lähde, rauhan, ilon ja johdatuksen tyyssija.

Yksinkertaisesti ilmaistuna, armo antaa voiman Jumalan toimille. Niin, että olet langennut pois hänen armonsa soveltamisesta, jos vaellat Kristuksen kanssa surkeana, olet väsynyt ja käyt kirkossa vain, koska pelkäät pelastumisesi puolesta. Juuri nyt, Hän kutsuu sinua takaisin, sanoen: ”Tule liittoon, jonka minä olen solminut Isän kanssa. Haluan vuodattaa yllesi armoni ja antaa sinulle voimaa elämään Pyhän Henkeni kanssa.”

Hänen kauttaan olemme täysin puhdistetut, täydellisessä rauhassa Jumalan kanssa ja meillä on runsas armo. Me emme voi lisätä mitään hänen täytettyyn työhönsä. Hänen armonsa on täysin riittävä. Meidän osamme on ottaa vastaa ihanat lahjat ja vaeltaa iloisina.

”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi”(Ef.2:8-9).

Saturday, October 4, 2014

SUURET ILLALLISET by Carter Conlon

"Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta. Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina’”(Luuk.14:16 -17).

Toisin sanoen, mies laati kutsun suuriin pitoihin, aivan niin kuin Herra kutsuu sinua ja minua tulemaan Hänen uskomattomaan elämän ja voiman juhlaansa. On näky, johdatus, varustus ja tulevaisuus. Kaikki on valmiina.

Kuitenkin pitoihin kutsutut alkoivat esittää syitä, miksi he eivät voisi tulla. Epäilemättä jotkut heistä eivät vain halunneet mennä. Silti, en voi mitään sille, että minusta tuntuu kuin jotkut heistä tunsivat velvollisuudekseen viedä tuliaisia juhliin. Ehkä he häpesivät oman varattomuuttaan, mikä lopulta johti heidät kieltäytymään kutsusta.

Tämän saman ongelman edessä me, sinä ja minä, olemme tänään. Jumala sanoo: ”Minä haluan tehdä jotakin sinun elämäsi kautta.” Se on aivan uskomaton kutsu Herralta. Silti monet ihmiset kokevat, ettei heillä ole omaa käytettävää varustusta. Onhan aivan tavallinen käytäntö, että viemme häihin lahjoja, joiden pitäisi olla ainakin siellä tarjottavan aterian arvoisia.

Kun tiedämme, että näiden juhlien hinta oli Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri, niin on tietenkin aivan mieletöntä ajatella, että sinä tai minä voisimme viedä jotakin, joka olisi sen arvoista. Saatamme tuntea olevamme jollakin tapaa velvolliset tuomaan sen. Näyttää kestävän tosi pitkän ajan tajuta, että nämä juhlat ovat ”tule sellaisena kuin olet” – juhlat. Profeetta Jesaja sanoi: ”Tulkaa, te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, te, joilla ei ole taitoa, tulkaa te, joilla ei ole kykyjä. Tulkaa ja ostakaa ja olkaa tyydytettyjä! Syökää sitä, mikä todella täyttää ja tyydyttää teidät”(ks. Jes.55:1-2).

Jeesus jatkaa Luuk.14:33:ssa: ”Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni”. Se ei tarkoita, että sinun pitäisi antaa pois kotisi, tyhjentää pankkitilisi ja lakata käymästä työssä. Jeesus sanoi itse asiassa, että sinun pitää antaa pois omat ajatuksesi siitä, että pystyisit koskaan tekemään mitään omin voimin. Tämä sukupolven vastustus Kristuksen todistusta kohtaan on liian voimakas. Yhteiskunnan päämäärät kulkevat aivan toiseen suuntaan kuin Jumalan Sana sanoo. Taistelu on liian kova ja meidän luonnolliset varustuksemme ovat riittämättömät vastaamaan tarpeeseen. Siksi meidän pitää suostua antamaan pois kaikki itseluottamus ja ilmaantua Jumalan uskomattomaan juhlaan aivan omana itsenämme.

__________
Carter Conlon tuli mukaan Times Square Churchin työhön vuonna 1994 perustajamme, David Wilkersonin kutsusta. Hänet asetettiin vanhemman pastorin virkaan vuonna 2001. Vahvana, tunnollisena johtajana, hän on usein puhujana työntekijäkonferensseissa, joita World Challenge pitää kaikkialla maailmassa.

Friday, October 3, 2014

HÄNEN VOIMANSA SUURUUS

Saan riiseittäin profetioita ja pitkiä, ”hengen” kirjoituksia uskovilta, jotka väittävät viettävänsä päiviä ja viikkoja ja jopa kuukausia rukoillen. Eräs aviomies pyysi minua panemaan hänen vaimonsa järjestykseen. Tämä oli kertonut kuolleensa ja menneensä taivaaseen, tanssineensa Jeesuksen kanssa ja sitten jopa riippuliitäneensä Hänen kanssaan! Tämä kaikki oli tapahtunut sen jälkeen, kun hän oli rukoillut tuntikausia.

Miksi nämä rakkaamme eivät ole ulkona saarnaamassa ylösnoussutta Jeesusta? Miksi he tuhlaavat aikansa moittien toisia, ilman särkynyttä sydäntä kadotettujen tähden? Paras lääke ”hölläpäisyyteen” on lähteä ulos syntisten keskuuteen ja saarnata Jeesuksen rakkautta. Me rukoilemme: ”Pyhä Henki, tule!” Mitä varten? Siksikö, että hän siunaisi vain meitä ja täyttäisi meidän tarpeemme? Tai varustaisi meitä ja näyttäisi meille Herramme särkyneen sydämen? Jeesuksen viimeiset sanat ennen lähtöänsä tämän maan päältä olivat: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”(Mark.16:15).

Olemme rukoilleet, että Jumala sulkisi Times Square – seurakunnan naapurissa toimivan baarin. Omistaja sanoi meille: ”Te olette todellinen riesa. Ette tiedä, kenen kanssa olette tekemisissä”. Ei niin ! Hän ei tiedä, että hän on tekemisissä Jeesuksen kanssa, joka sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta”(Matt.28:18). Siksi ”me turvallisin mielin sanomme: ’Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?’ ”(Hebr.13:6). Paavali rukoili, että ”tietäisitte,… mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa… (asettaessaan hänet) korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herruutta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle”(Ef.1:18 - 22).

Saatana on pelotellut joitakin teistä lankeamisella, helmasynnillä tai vainoilla ja ihmisen pelolla. Sana sanoo: ”Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee”(Jaak.4:7). Ette te ole niitä, jotka pakenevat!

”Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle”(Ps.27:3, 5).

Thursday, October 2, 2014

“FILIPPUS” -TYÖ

Jokaiselle Kristuksen pyhyydessä vaeltavalle uskovalle on olemassa ”Filippus”- työtä.

”Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani. Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa”(Ap.t.8:5-8).

Filippus ei ollut saarnatuolimies, vaan Pyhällä Hengellä täytetty maallikko, joka yksinkertaisesti uskoi Kristuksen ylösnousemusvoimaan. Hän oli torimies, joka meni kaikkialle odottaen, että tapahtuisi ihmeitä. Emme koskaan vaikuta tähän kaupunkiin tai mihinkään muuhunkaan, ennen kuin joka Kristuksen ruumiin jäsenestä tulee Häntä nauttiva Filippus, maallikkoevankelista, jolla on uskoa ajaa ulos pahoja henkiä ja rukoilla työtoverien pelastusta ja parantumista. Me voimme ja kuohutamme tämän pahan kaupungin!

Monta vuotta sitten Plymoth’issa, Englannissa alkoi liike, Plymoth – veljet. He olivat hurskas joukko. joka vei evankeliumin kaduille. Heillä oli valtava hätä sieluista! Suuri herätys puhkesi ja Kristus ilmestyi heille taivaassa olevana kirkastettuna ihmisenä. He alkoivat tutkia Kristusta niin, että keskittyivät ylistyksen muotoon, ja silloin he menettivät hädän sieluista. He jakautuivat kahdeksi ryhmäksi: Avoimet ja Suljetut Veljet. Suljetut veljet lopulta tulivat päätökseen, ettei jumalanpalvelukseen oteta mukaan ketään, jota ei ole kutsuttu. Tänä päivänä alkuperäisestä liikkeestä on jäljellä vain suuria kirjoituksia sellaisilta miehiltä, kuin Darby, Stoney, Macintosh ja Raven, joiden kaikkien kirjoitukset ovat ihania opetuksia Kristuksesta ja pyhyydestä. Sisään oli kuitenkin hiipinyt hengellinen ylimystö, eikä hätää sieluista enää ollut. Me tarvitsemme syvää, puhdasta Sanaa ja sitä yhdistettynä hätään sieluista.

Jollemme tottele Herran käskyä saarnata evankeliumia, meistä tulee itsekeskeisiä ja vain omista ongelmistamme kiinnostuneita.

"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”(Mark.16:15).

Wednesday, October 1, 2014

HILJAISET TODISTAJAT?

Paavali kuohutti ihmisiä saarnaamalla Jeesusta kuninkaana, jolla on ylösnousemusvoima: “Niin hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja Jumalaa pelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi … hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta”(Ap.t.17:17).

Miksi uskovat, jotka rukoilevat, nauttivat Jumalan sanaa ja vaeltavat pyhyydessä, ovat niin pelkurimaisen hiljaa Jeesuksesta? Koska sydämemme ei, päinvastoin kuin Paavalin, liikutu nähdessämme ihmisten antautuvan epäjumalanpalvelukseen kaikkialla ympärillämme(ks. Ap.t. 17:16). Emme uskalla sanoa: ”Paavali oli saarnaaja. Hänet oli kutsuttu tähän työhön!” Me kaikki olemme Jeesuksen Kristuksen suurlähettiläitä eikä meidän pidä koskaan kätkeä lamppuamme vakan alle.

Nämä ateenalaiset olivat aivan samanlaisia kuin ne ihmiset, joiden parissa työskentelet tänä päivänä. Heillä ”ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan” (Ap.t.17:21). Niin asia on kaikkialla maassamme: suurin osa ympärilläsi olevista työkavereista on antautunut epäjumalanpalvelukseen, juoruiluun ja kaikenlaiseen taikauskoon.

Paavali ei antanut ongelman suuruuden hämmentää itseään. Hän ei suostunut ihmettelemään Saatanan valtaa kaupungissa, koska hän tiesi, että hänellä oli salainen ase sitä vastaan: ylösnousemusvoiman evankeliumi. Paavali huomasi, mitä paholainen oli tehnyt, ja keskittyi siihen, mitä Jeesus voisi tehdä ylösnousemusvallassaan! Ei ollut väliä, vaikka he nimittivät häntä ”lavertelijaksi”, mikä tarkoitti tyhjäntoimittajaa, turhan saarnaajaa.

Onko sinua koskaan nimitetty ”lavertelijaksi”? Ehkä joku on sanonut sinulle: ”Lakkaa rajoittamasta oikeuksiani. Lopeta tuon uskontosi työntäminen minun päälleni. Lakkaa yrittämästä saada minut uskomaan laillasi.” Mikään tällainen pilkka ei pysäyttänyt Paavalia, koska hänen sydämensä vuoti verta. Hän tiesi, että jos hän ei seisoisi Kristuksen puolella, hänen ympärillään olevat kuolisivat synteihinsä.

Ei riitä, että elät oikein tai olet esimerkillinen. Aivan liian pitkään olemme piileskelleet vanhan kliseen takana. ”Teot puhuvat kovempaa kuin sanat.” Väitämme olevamme hiljaisia todistajia, jotka elävät Hänen elämäänsä, mutta meidän todistukseemme tulee kuulua myös puhuttu sana: ”Vartijasi korottavat äänensä”(Jes.52:8). ”Kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?” (Room. 10:14.