Tuesday, April 28, 2015

ENNALLEENASETTAMINEN ALKAA

Nehemian kirja avaa eteemme elävän kuvan siitä, mitä tapahtuu seurakunnalle raunioitumisen ja luopumisen aikoina. Kun Nehemia ja hänen neljäkymmentäkolme tuhatta juutalaista maanmiestään palasi Jerusalemiin, he löysivät kaupungin täysin raunioituneena. Muurit oli revitty alas ja portit poistettu, niin ettei asukkailla ollut mitään suojaa vihollisiaan vastaan… ja vastustajien joukkio ryösti kaupunkia mielin määrin.

Viholliset olivat saaneet vallan Israelin luopumuksen ja Jumalan Sanan tottelemattomuuden tähden. Nehemia kirjoitti: ”Sen runsas sato tulee niille kuninkaille, jotka sinä meidän syntiemme tähden olet pannut meitä hallitsemaan; he vallitsevat meitä ja meidän karjaamme, niin kuin tahtovat, ja me olemme suuressa ahdistuksessa" (Neh.9:37).

Jerusalem on tässä kirjassa Jeesuksen Kristuksen nykyisen seurakunnan esikuva. Niin kuin israelilaiset, ovat monet uskovatkin synnin vallassa, ja Jumalan huoneessa tapahtuvan synnin teon takia on ahdistus ja kahleet, leviävä myrkky koko Kristuksen ruumiissa.

Kuinka tämä on päässyt tapahtumaan? Totuuden muurit on revitty alas. Nuo suojelevat puomit, jotka Jumalan Sanan päällä seisovat uskovat ovat pystyttäneet. Syntiemme ja kompromissiemme tähden nuo suojelevat portit ovat kaatumaisillaan ja jättävät uskovien suuret joukot avoimiksi Saatanan voimille.

Nehemia kuitenkin edustaa Jumalan ennalleen asettamisen suunnitelmaa. Tuo mies tiesi, että turvallisen, suojaavan totuuden muurin piti varjella Jumalan kansaa, ennen kuin mitään todellista herätystä voisi tapahtua.

Lähtikö Nehemia muurittomaan kaupunkiin kutsuen yliluonnollisia ilmestyksiä herätyksen aikaansaamiseksi? Ei. Nehemian saapumisen jälkeen on nähtävissä ainoastaan miehiä ja naisia hakut ja lapiot käsissään. He tekivät kovaa työtä kaupungin muurien uudelleen rakentamiseksi ja porttien saattamiseksi ennalleen. Nehemia johti tätä työtä.

Tämä työ alkoi silloin, kun Nehemia otti kantaakseen kuormaa Herran huoneen raunioista. Kun Nehemia näki Jumalan kansan kärsivän pilkkaa ja syytöksiä, hän lankesi polvilleen ja rukoili: ”Jerusalemin muuri on revitty maahan, ja sen portit ovat tulella poltetut"(Neh.1:3).

Mitä Nehemia teki seuraavaksi? Hän paastosi ja rukoili yöt ja päivät tunnustaen Israelin syntejä.

”Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä”(Neh.1:4).