Monday, April 13, 2015

ME OLEMME HÄNEN by Gary Wilkerson

Johannes ja hänen veljensä Jaakob olivat Johannes Kastajan, tulisen kansallismielisen profeetan opetuslapsia. Isänsä kalastusfirmassa työskennelleet, karkeat veljekset saivat itselleen lempinimen ”Ukkosenjyrinän pojat”. Toisin sanoen, he eivät antaneet kovin paljon periksi mistään.

Olen tuntenut muutamia tällaisia ”ukkosen jyrinän poikia”. Victory Outreach – niminen liike saavuttaa paljon ihmisiä, joilla on karkea tausta, pyhiä, jotka saattavat jäädä särmikkäiksi senkin jälkeen, kun he ovat tulleet Kristuksen luokse. Jotkut heistä tulevat jengitaustasta Jumalan jengiin. He ovat pelottomia ja puhuvat rohkeasti, mitä heillä on sydämellään.

Sellaisia olivat Jaakob ja Johannes. Vaellettuaan jonkin aikaa Jeesuksen kanssa, he edelleen halusivat kutsua tulen taivaasta kuluttamaan ne, jotka kieltäytyivät ottamasta evankeliumia vastaan. Vuosikymmeniä myöhemmin, kirjoittaessaan evankeliumiaan, Johannes puhui muutoksesta, joka tapahtui hänessä. Nyt hän näki itsensä ”opetuslapsena, jota Jeesus rakasti”, ei enää kovana jätkänä. Hän kertoi kreikkalaisille, että Jeesus ei ollut vain pään tiedon totuus, vaan sydämen muutoksen totuus.

Koetko täyttäväsi pääsi Jeesuksen tuntemisella, mutta sydämesi ei muutu? Harmittaako sinua, että elämäsi ei muutu päivä päivältä Hänen Henkensä työn kautta sinussa? Jeesus on tullut muuttamaan sinut läsnäolollaan. Siinä mielessä oikea Sana ei ole vain tietoa elävästä Jumalasta, joka asuu sisimmässäsi.

Jeesus on myös todellinen valo, joka valaisee ilmaisten kaiken totuuden. Carter Conlon, Times Square Churchin pastori, kertoo eräästä kohtaamisestaan konferenssissa, jossa hän saarnasi innokkaasti Jumalan pyhyydestä. Saarnansa jälkeen hän istuutui erään miehen viereen, joka sanoi: ”En ole samaa mieltä kanssasi kaikesta, mitä sanoit”. Kun Carter kysyi, miksi. Mies sanoi: ”Minun Jumalani ei koskaan korottaisi ääntään, kun Hän puhuu minulle.” Ihmeissään Carter mainitsi sen Raamatunkohdan, jossa Jeesus otti ruoskan ja ajoi rahanvaihtajat ulos temppelistä. Mies vastasi: ”Niin hän teki, muttei se ollut sama Jeesus, kuin hän on nyt.” Carter mietti hetkisen ja kysyi sitten mieheltä: ”Kerropa ystäväni, huusiko isäsi sinulle kasvuiässäsi?” Tähän mies vastasi silmät kyynelissä: ”Isäni huusi minulle kaiken aikaa”. Carter julisti silloin armoa ja totuutta miehelle päättäen lempeisiin sanoihin: ”Ei ole olemassa sellaista kuin ”minun Jumalani”. On olemassa vain yksi Jumala, ja Hän ei voi olla sinun eikä minun. Me olemme Hänen”.