Tuesday, March 31, 2015

SÄILYTÄ USKOSI

Herra haluaa ihmisiä, jotka pitävät kiinni uskostaan silloinkin, kun he menettävät kaiken.

”Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,… ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy”(Hebr.10:32, 34).

Näin puhuvat Jumalan ihmiset, joilla on ollut suuria kärsimyksiä ”valistetuiksi tultuaan”. He olivat nähneet valon! Heidän tavaransa oli ryöstetty, mutta usko teki heistä iloisia, koska heidän silmänsä olivat kiinnittyneet ”tavaraan, joka pysyy”.

Luopuisitko luottamuksestasi, jos menettäisit kaiken maallisen omaisuutesi?

Paavali piti uskon hyvinä ja pahoina aikoina. Viimeisinä päivinään hän saattoi kerskua: ”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt”(2 Tim. 4:7). Hän saattoi sanoa: ”Saatana lähetti sanansaattajiaan taistelemaan minua vastaan Jerusalemissa, Damaskoksessa, Aasiassa, Efesossa, Antiokiassa ja Korintossa. Mutta minä säilytin uskon! Viisi kertaa juutalaiset ovat ruoskittaneet minua yhtä vaille neljäkymmentä iskua. Monta kertaa minut on heitetty vankilaan, hakattu raipoilla kolme kertaa, kivitetty, ryöstetty, jopa omat maanmieheni ovat sen tehneet, mutta minä säilytin uskon!

Olen ollut niin uupunut, täynnä kipua, nälkäinen, janoissani, palellut ja alastomana, kaikenlaisten huolien painamana, silti säilytin uskon! Olen ollut huolissani, ihmeissäni, masentunut, vainottu, mutta ei koskaan maahan poljettu, ei koskaan tuhottu, koskaan ei uskoni ole järkkynyt.”

Seuraavat sanat ovat meille tulevia päiviä varten: ”Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan”(Ps.112:7).

”Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti”(Ps.121:7-8).

”Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle”(Ps.27:5).

”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua" (Ps.50:15).

Monday, March 30, 2015

TODELLISEN JEESUKSEN TUNTEMINEN by Gary Wilkerson

Uskon, ettei seurakunnalle ja maailmalle ole koskaan aiemmin ollut yhtä tärkeää tuntea todellinen Jeesus, kuin juuri nyt. ”Todellisella Jeesuksella” tarkoitan ainoaa lähdettä, joka voisi tyydyttää ihmisen tarpeet ja ikävöinnin, niin rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisen ikävä; arvokkaan, tarkoituksellisen elämän toivo.

Näitä asioita ei löydy maailmasta. Kulttuurimme on täysin keskittynyt Idols -tyyppisiin maineen ihanteisiin. Se kertoo siitä, että meitä tyydyttää riittävästi raha tai hyvä ulkonäkö tai suosio. Jumalaa rakastavina me tiedämme, että meidän syvin halumme olla vain Kristuksen tyydyttämä.

Silti tämänkin tietäen, me seurakunnassa usein yritämme pienentää Jeesuksen oman kuvamme kaltaisuuteen. Useat meistä haluavat Jeesuksen, joka sopii meille: oikeisto-republikaani - Jeesuksen tai liberaalidemokraattisen Jeesuksen. On Musta Jeesus, ruskea Jeesus, valkoinen Jeesus (jota minä nimitän Holiday Inn - Jeesukseksi, jolla on ”föönätty” tukka, vaaleat hiukset ja joka näyttää leijuvan ilmassa).

Kun puhun ”todellisesta Jeesuksesta”, tarkoitan sitä ainoaa, joka tyydyttää jokaisen ihmisen nälän ja janon. Häntä ei voi pienentää joksikin rajoittuneeksi malliksi, koska Raamattu sanoo, että voimme tuntea Kristuksen ainoastaan Hänen täyteydessään. Siihen tarvitaan koko Jumalan ohjaus, koko raamatullinen kuva, jotta voisimme ottaa vastaan, tuntea ja palvella uskollisesti Jeesusta. ”Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle”(Joh.1:16).

Lyhyesti sanottuna, voimme vaeltaa Kristuksen armossa vain, jos tunnemme Hänet täysin. Kaikki muu on uskon vaelluksen pienentämistä.

Johannes sanoo myös: ”Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh.1:11). Tässä puhutaan siitä, että juutalaiset hylkäsivät Hänet, mutta kuinka paljon me jätämme Hänet huomiotta tänään? Korostammeko joitakin Hänen opetuksistaan toisten kustannuksella, koska jälkimmäiset ovat meistä epämukavia? Missä määrin emme olekaan ottaneet Häntä vastaan Hänen täyteydessään?

Saturday, March 28, 2015

SODOMAN KUNINGAS by Claude Houde

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa näemme Aabrahamin, uskomme esikuvan kasvavan, kukoistavan ja enentyvän sen täyttymyksessä, minkä Jumala oli valmistanut häntä varten. Hänen esimerkkinsä mukaisesti Raamattu ehdottaa kasvamisen ja kehityksen elämää joka uskovalle, missä tämä sitten haluaakin vaeltaa ”uskosta uskoon ja voimasta voimaan”. Neljännessätoista luvussa Aabraham ilmaisee meille uskossa vaeltamisen kaikkein tärkeimmän ja kuitenkin vähiten tunnistetun salaisuuden. Siinä puhutaan ”uskon enentymisestä” jokapäiväisessä elämässämme, ja siitä tulee sen iankaikkinen seuraus (ks.1 Moos.14:17 – 24).

Tässä luvussa Aabraham palaa voittajana taistelukentältä. Paluumatkallaan hän kohtaa kaksi kuningasta, Sodoman ja Saalemin kuninkaat. Sodoman kuningas tuli tulenpaikasta, liekeistä. Nimi Sodoma merkitsee ”paahtunutta paikkaa”. Lue hänen sanansa huolellisesti, sillä meidän sielumme vihollinen puhuu samalla tavalla tänäänkin. Hän tekee sen sinun elämässäsi ja minunkin. ”Tulenpaikan, paahtuneen paikan kuningas, sanoo: ”Ota tavarat, minä haluan sielut”. Ymmärsitkö? Kuuletko nämä sanat? Ne vavisuttavat minua. Nyt on nykyaika, itsekäs ja itsekeskeinen seurakunta, äärimmäisen aineellinen ja kauhean itsekeskeinen. Sen ainoa päämäärä on rikkaus. Ainoa sanoma, jota se sietää kuunnella, on siunauksesta, menestyksestä ja aineellisesta toteutuksesta. Sen on sokaissut itse helvetistä innoituksensa saanut paholaisen viettelyksen ikuinen luonne.

Rakas lukija. Meihin on vaikutettu tällä evankeliumilla, jolla on pakkomielteenä vain oma siunauksensa. Olemmeko antaneet ”sielumme” ikuiselle vihollisellemme? Jeesus opettaa, että on olemassa varas, joka on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Usko, joka kieltäytyy ja vastustaa salaisessa paikassa, sanoo ”ei” tuolle kirotulle tarjoukselle, jonka Sodoman kuningas antaa. Siinä eletään ”tavaroille”, sillä tämä usko ei himoitse sitä, mikä on ikuista. Tämä usko elää ”sieluille”. Usko, joka vastustaa salaisessa kammiossa on mahdollinen, koska se uudistuu päivä päivältä Hänen Henkensä uudistuksen kautta. Hän polttaa taivaallisen luonteensa meihin, painostaen, liikuttaen, uudistaen meissä halun palvella, rukoilla, rakastaa, antaa yksinkertaisesti ja päivittäin halun tehdä kaiken, mikä on vallassamme toteuttaa. Se on meidän ikuinen kutsumme: voittaa sieluja. Me vastustamme ja kieltäydymme ”ottamasta tavaraa” ja kadottaa sielumme.

__________

Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Canadassa on usein puhujana Expect Church Leadership-konferensseissa, joita World Challenge vetää kaikkialla maailmassa. Hänen johdossaan Eeden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Canadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia.

Friday, March 27, 2015

ISÄN RAKKAUS

Uudella Testamentilla on paljon sanottavaa kurituksesta (kasvatuksellisesta korjaamisesta): ”Ja te olette unhottaneet kehotuksen, joka puhuu teille niin kuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa". Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niin kuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?” (Hebr.12:5-7).

Jeesus itse julisti: ”Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus” (Ilm.3:19).

Paavali kirjoitti: ”Se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi”(1 Kor.11:32).

Vanha Testamenttikin puhuu kurituksesta: ”Poikani, älä pidä Herran kuritusta halpana äläkä kyllästy hänen rangaistukseensa; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niin kuin isä poikaa, joka hänelle rakas on”(San.3:11 – 12).

Käyt läpi sitä, mikä Jumalan lapsena ei ole mikään vahinko eikä erityinen kauheus. Jokainen koetus, jokainen tulinen testi on Hänen huolellisen tutkintansa alla, ja kaikella on tarkoituksensa. Kaikki on ”tosi parhaaksemme, että pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään” (Hebr.12:10).

Kuritus saattaa näyttää kovalta, ikään kuin meille tapahtuisi jotakin outoa. ”Kuritus ei tosin sillä kertaa … iloksi… mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän” (Hebr.12:11). Vain ne, jotka haluavat oppia ja suostuvat tähän harjoitukseen, kantavat hedelmää.

Saatana puhuu sinulle samaa kuin Jobille: ”Vanhurskaat eivät joudu kärsimään! Jos Jumala kuulisi sinua, parantaisi sinut, rakastaisi sinua, Hänen lupauksensa olisivat totta, pelastuisit heti paikalla. Sinun kärsimyksiesi ei pitäisi jatkua. Missä on Jumalasi? Tätäkö usko tuottaa sinulle?

Rakas lukija, älä heitä pois uskoasi. Saatana valehtelee! Sinä kärsit, koska Jumala rakastaa sinua, koska Hän välittää. Sinä pyysit Herraa tekemään sinusta enemmän Hänen kaltaisensa, ja vain Hän tietää, mitä siihen tarvitaan. Hän tietää, mitä tarvitaan sinun tuhoamiseesi ja Hän tietää tarkkaan, milloin avaa sinulle pakotien. Hän vain ei toimi, ennen kuin on Hänen aikansa.

Älä ihmettele! Jumalalla on kaikki hallinnassaan, myös se kipu, se sairauden jäytäminen. Et ehkä pystyisi kulkemaan koko matkaa, jollei Hän nostaisi sinua juuri nyt! Niin kuin Paavali, sinullakin on lihassa piikki, joka pitää ylpeyden kaukana.

Thursday, March 26, 2015

KULTASEPÄN TULI

Kaikki Vanhan Testamentin profeetat ennustivat, että Jumalan kansa joutuisi kultasepän tuleen. ”Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niin kuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niin kuin kulta koetellaan"(Sak.13:9).

”Sillä hän on niin kuin kultasepän tuli ja niin kuin pesijäin saippua. Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa”(Mal.3:2-3).

Jumala sanoi Jeremialle: ”Eikö minun sanani ole niin kuin tuli?” (Jer.23:29). Jeremia vastasi:

”Sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini”(Jer.20:9). Jumala lähettää uudelleen tulisen, puhdistavan Sanansa kuuman kuin hiilet Hänen alttarillaan. Hän kuumentaa tulen. Näet enemmän ja enemmän, kun Herra lähettää pyhät profeettansa, jotka ovat puhdistettuja sanansaattajia. ”Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi”(Mal.4:1).

Kun kultaa tai hopeaa puhdistetaan tulella, kaikki epäpuhtaudet, metallisekoitukset, huonommat metallit, savi, pienet roskat ja kuona nousevat pintaan. Saatana tulee paikalle, kun olet tässä Jumalan puhdistusprosessissa Hänen punaisena hohtavan Sanansa alla. Kun epäpuhtauksia nousee pintaan ja tuli erottaa salaisen vääryyden, paholainen sanoo: ”Katso astiaan ja kerro, mitä näet. Savea ja kaikenlaista epäpuhtautta. Mitä kuumempi saarna, sitä enemmän savea. Katso itseäsi, kultasepän sulatusastiaa, jossa on savea ja vääryyttä! Et ikinä selviä siitä! Olet ollut Sanan alla vuosikausia, ja sinusta löytyy vain savea!”

Vastaat hänelle: ”Paholainen, katsopa, kuka istuu minun vieressäni. Se on minun Mestarini, kultaseppä. Hän puhaltaa liekkeihin ja Hän se laittoi minut tähän tuleen. Pahuus on minussa vain pintaa. Näe, että koko astia on täynnä kultaa! Herra valmistaa meitä. Näetkö, mitä Hänellä on kädessään? Se on lävikkö. Kun Hän on valmis, Hän kuorii pintaa, kunnes Hän näkee katsoessaan sitä omien kasvojensa heijastuksen, minussa”.

Wednesday, March 25, 2015

SUURI PILVI TODISTAJIA

Jumala on antanut meille voimakkaan aseen kaikkia uskoamme kohtaan tehtyjä hyökkäyksiä vastaan. ”Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa”(Hebr.12:1).

Lakkaa katsomasta niihin, jotka kaatuvat ympärilläsi. Nosta sen sijaan katseesi ”suureen pilveen todistajia”, jotka ovat jo ehtineet kirkkauteen. Tämä jae kuvaa kaikkien aikojen voittaneiden pyhien armeijaa, joka leijuu yllämme, kuin istumapaikoilla katsomossa, hurraamassa niille pyhille, joiden kisa on vielä kesken. Kuuntele, kuinka he huutavat: ”Pane pois se synti, voitto on jo saatu! Me voitimme! Me taistelimme kuolemaan asti emmekä langenneet, koska Jumala piti meistä huolen. Meidän uskomme ei koskaan horjunut. Juokse kärsivällisesti, mene eteenpäin. Totuus toimii! Me olemme voittajia!”

Niin monet saarnaajat lankeavat. Niin monet tuhannet saarnaajat lankeavat! Niin nekin, joihin luotat, lankeavat! Tarkoittaako tämä sitä, että paholaisen voima lisääntyy? Tarkoittaako tämä, että voittajien joukko vähenee? Katso ylös ja näe suuri pilvi todistajia, kaikki puettuina valkeisiin vaatteisiin!

Oliko kaikki sen arvoista? Kysy Nooalta.”Minun koko sukupolveni lankesi! Vain kahdeksan meistä piti uskon, mutta me jaksoimme sata kaksikymmentä vuotta väkivallasta, leviävästä synnistä ja halveksunnasta huolimatta. Sinäkin voit voittaa!”.

Sano paholaiselle: ”Jos synti on niin voimallinen, ja sinä sanot, että jokainen teeskentelee, niin mitä sanot tästä suuresta pilvestä? Mistä tämä todistajien armeija tulikaan? Jos synti on niin vahva, kuinka niin monet pääsivät vapaiksi? Katso tuota voitonriemuista todistajien armeijaa, joka heiluttaa palmunoksia, kantaa päässään vanhurskauden seppelettä. Miten he pystyivät siihen?

”Saatana, sinä ryöstit ja turmelit heidän kotinsa. Sinä lähetit ”kätyrisi” heittämään heidän lapsensa jokeen. Sinä hakkasit heidät palasiksi, viilsit heidän kurkkunsa, survaisit miekkasi heidän mahaansa. Sinä ruoskit ja hakkasit heitä. Sinä katkaisit heidän kaulansa, mutta he eivät taipuneet. Heidän uskonsa kesti!”

Tuesday, March 24, 2015

USKON KAUHISTUTTAVA SOTA

Rakas lukija, me olemme kauheassa sodassa, joka on elämän ja kuoleman taistelua uskomme puolesta. Saatana on päättänyt tuhota Jumalan valittujen uskon. Mitä vahvempi uskosi on, sitä kovemmin hän hyökkää sinua kohtaan.
Kun usko hajoaa tai katoaa, uskovasta tulee heikko, ja hän kääntyy epäjumalan palvelukseen ja pahuuteen. Paavali sanoi, että jotkut olivat heittäneet uskonsa tiepuoleen. Hän haastoi Timoteusta taistelemaan hyvän uskontaiston ”säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet”(1 Tim.1:19).

Hän varoitti Timoteusta: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”(1 Tim.4:1). Yhdessä Timoteuksen kanssa Paavali varoitti seurakuntaa siitä, että Saatana yrittäisi heittää yli laidan niiden uskon, ”jotka ovat totuudesta eksyneet, kun sanovat, että ylösnousemus jo on tapahtunut, ja he turmelevat useiden uskon”(2Tim.2:18).

Saatana hyökkäsi raivoisasti Pietarin uskoa kohti. Hänen uskonsa oli niin suututtanut helvetin, että paholainen pyysi lupaa seuloa sitä nähdäkseen, kestäisikö se. Herra sanoi: ”Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niin kuin nisuja; mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään" (Luuk.22:31 - 32).

Järkkymättömällä uskovalla on leima ”helvetin vihollinen no. 1” Siitä syystä, että valtakuntia alistetaan, vanhurskaus syntyy, Jumalan lupauksia otetaan vastaan, leijonien kidat tukitaan, demoninen tuli sammutetaan ja miekasta on pelastumisen mahdollista uskon ja sen vapautetun voiman kautta. Heikkoudesta uskolliset tehdään vahvoiksi ja heistä tulee urheita, taistelukentällä, jossa he pakottavat vihollisen armeijan perääntymään. Nämä uskolliset herättävät kuolleita eivätkä anna periksi kidutuksenkaan edessä. He kestävät mielellään pilkkaa, hakkaamista, kivitystä ja, jos joutuvat vankilaan, laulavat.

Usko kannattelee niitä, jotka omistavat sen!

Monday, March 23, 2015

KAIKKI ON UUTTA by Gary Wilkerson

Pappina olen huomannut yleisen ongelman, kun ihmiset istuvat toimistossani sielunhoidossa. ”En ole pystynyt täyttämään Jumalan mittaa”, he sanovat surkeina. ”Syntini on irrottanut minut yhteydestä Herraan.” He luulevat, että heidän syntinsä karkottavat Pyhän Hengen niin kuin kyyhkysen leijumaan ilmassa, kunnes heidän sydämensä on taas oikealla tolalla.

Nämä ovat kaikki hartaita uskovia, mutta he eivät voisi erehtyä enempää Jumalasta. Kun me teemme syntiä, me tarvitsemme eniten Kristuksen yhteyttä. Jeesus ei hylkää meitä syntiimme. Hän rukoilee meidän puolestamme, menee Isän luo ja lähettää Hengen muistuttamaan meitä hänen armostaan. Armo perustuu Hänen vuodattamaansa vereen, ei meidän tekoihimme.

Sekä Raamattu että Pyhä Henki saattavat meidät synnintuntoon. Me vain olemme huolissamme syntiemme tuloksista. Jumalan armo on voimallisempi kuin yksikään riivaaja, oma syntinen luontomme tai mikään syyllisyyden vuori. Niinpä syntimme johtavat meidät lepäämään Hänessä! Meidän ei tarvitse enää uudelleen liittyä Häneen, koska Hän jo toimii saattaakseen meidät synnintuntoon, puhdistaakseen meidät. Hän ei koskaan jätä meitä. Hänen työnsä ei lopu meissä koskaan, silloinkin me lakkaamme olemasta jumalisia.

Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettet ole enää synnin lain alla, vaan sinut on vapautettu vaeltamaan Hengessä armon tähden. Vanha ihmisesi on kadonnut, kaikki on tullut uudeksi. Sinun ei enää tarvitse sanoa: ”En voi tehdä, mitä tahdon.” Mottosi on nyt: ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa”(Fil.4:13). Niin, sinä voitkin, et omassa voimassasi, vaan Kristuksen tähden, joka on puhdistanut sinut ja kutsunut sinut armostaan vanhurskauteensa.

”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki” (Room.8:3). Emme voi omilla yrityksillämme päästä vanhurskauteen. Jumala on perustanut vanhurskautensa meihin oman Poikansa kautta, ”että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen”(Room.8:4).

Oletko huolissasi? Vaivaako epäonnistumisesi sinua? Ihmetteletkö: ”Olisiko vapaus minullekin? Toimiiko uskovan elämä ylipäänsä?” Jeesus vastaa: ”Sinut on vapautettu” Tämä on se todellisuus, jonka Jumala julistaa sinulle.

Rukoile näin: ”Jumala, tiedän että olet tehnyt tämän kaiken minulle, mutta minä olen elänyt kuin sinua ei olisikaan. Päästä minun sydämeni nyt rauhaan. Voin vaeltaa Hengessä tietäen, että olet tehnyt kaiken, jotta minut vanhurskautettaisiin. Aamen.”

Saturday, March 21, 2015

ULKOKULTAISUUDEN TUSKA by Nicky Cruz

En käsitä, miten ihmiset väittävät Jeesusta Vapahtajakseen ja silti elävät, kuin eivät olisi koskaan kokeneet Hänen pelastavaa armoaan. Kuinka he voivat pyytää Jumalaa pelastamaan, jos edelleen elävät katumattomina? Kuinka he voivat puhua ikään kuin tuntevansa Kristuksen, kun heidän toimintansa selvästi osoittaa, etteivät he tiedä mitään Hänestä.

Tällaiset ihmiset tekevät enemmän harmia Jumalan valtakunnalle, kuin Saatana konsanaan voisi edes toivoa tekevänsä. He ovat vihollisen suurimpia liittolaisia maailmassa, joka jo etsii tapoja pienentää Kristuksen voittoja. Paavali sanoo: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta”(Room.12:2). Sillä liian kauan kristityt ovat mukautuneet maailman menoon. Olemme antaneet maailman, ei vai vaikuttaa meihin, vaan myös antaneet sen tulehduttaa meidät. Vaikka me väittäisimme olevamme vapaita, se valtaa meidän sydämemme ja mielemme ja pitää meitä sidoksissa syntiin.

Jeesushan lupasi muuttaa meidän sydämemme ja mielemme uudeksi, muuttaa ajattelu-, elämän- ja toimintatapamme. Jos emme ole antaneet Hänen tehdä sitä, emme ole ottaneet Häntä todella vastaan. 

”Jumala, luo minuun puhdas sydän”, Daavid kirjoitti, ”ja anna minulle uusi, vahva henki” (Ps.51:10). Näiden sanojen pitäisi olla täydellisenä esimerkkinä jokaiselle Kristuksen seuraajalle. Heidän pitäisi olla rukouksissamme joka päivä. Meidän tulisi olla pyytämässä Jumalalta uutta sydäntä ja uutta mieltä, puhdasta elämää. Meidän pitäisi taistella joka hetki elämään enemmän armossa ja viattomuudessa, tulla joka päivä enemmän Jeesuksen kaltaisiksi. 

Kun maailma katsoo meihin, heidän asenteeseensa Jumalaa kohtaan vaikuttaa, mitä se näkee meissä, miten he näkevät Taivaallisen Isämme, kuinka he ymmärtävät Hänen hyvyytensä ja armonsa. Me olemme Jumalan valtakunnan suurlähettiläitä kadonneessa ja langenneessa maailmassa. Meidän tekomme, niin hyvät kuin pahat, heijastuvat suoraan Jumalaan.

__________
Nicky Cruz, kansainvälisesti tunnettu evankelista ja tuottoisa kirjailija, kääntyi Jeesuksen Kristuksen luokse väkivallan ja rikoksen elämästä kohdattuaan David Wilkersonin New Yorkissa v. 1958. Hänen dramaattinen kääntymiskertomuksensa julkaistiin ensi kerran David Wilkersonin kirjassa Risti ja Linkkuveitsi ja myöhemmin hänen omassa suosikkikirjaksi muodostuneessa Juokse poika, juokse.

Friday, March 20, 2015

ÄLÄ JÄÄ KIINNI BABYLONIIN

Babylon on kaatunut! Tuo ahneuden ja itsekkyyden kaupan maailma järkkyy. ”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa”(Ilm.18:4).

Me olemme hengellistäneet Babylonin niin, että emme huomaa yksinkertaista perustotuutta, josta puhutaan Ilm.18:ssa ”hänen hekumansa runsaudesta” ja ”maan kauppiaat ovat rikastuneet”(jae 3).

Ei kauppiaiden rikastumisessa ole mitään vikaa. Babylon sen sijaan edustaa ahneuden henkeä, niin voimallista henkeä, niin pahaa ja vetävää, että se sanoo: ”Ihmisillä ei ole merkitystä. Merkitystä’ on vain tasekirjan loppusummalla, viivan alapuolella.”

Kauppiaat itkevät tuona kauhun päivänä, eivät niitä, jotka palavat keskitysleirin uuneissa, vaan sitä, että he ovat menettäneet rahansa. Wall Street’iä on kutsuttu kansakunnan ”ahneuden pääkaupungiksi”, mutta tämä henki ei ole riippuvainen paikkakunnasta. Se pyyhkäisee yli koko yhteiskunnan, jopa seurakunnan.

Pyhä Henki sanoo: ”Älä anna ahneutesi rikastuttaa kauppiaita. Älä päästä itseäsi ajautumaan tuhlailuun ja velkoihin. Suista nälkäsi. Riittävä on riittävää! Hyppää pois Babylonin ahneusmyllystä. Ravista pois henki, joka himoitsee rikkautta ja tavaraa lisää ja lisää. Älä osallistu Babylonin synteihin, joka kauppaa ahneuden syntiä.”

Ihmeellinen valmistautuminen, Jeesus tahtoo minut Hänen luokseen! Siitä päivästä asti, kun Hän lähti täältä maailmasta, Hän on valmistanut minun tulemistani kohtaamaan Hänet taivaassa.

Kiitämme Jumalaa vielä kerran suuresta valmistuksesta! Jeesus sanoi: ”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen”(Joh.14:2-3).

Se rakkaus vahvistaa minua tosi paljon. Hän valmistaa sijaa minulle ja minä puolestani haluan valmistautua Häntä varten.

Thursday, March 19, 2015

ÄLKÄÄ RAKASTAKO MAAILMAA

Sana sanoo: “Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on“(1 Joh.2:15). Jeesus varoitti: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan”(Luuk.12:15).

Tavarat, omaisuutemme saattavat sitoa meidät tähän maailmaan. Sillä aikaa kun taivas ja helvetti valmistautuvat sotaan, me käymme shoppailemassa. On kyse iankaikkisista arvoista. Kaiken loppu on lähellä, tiedämme ja meillä on kiire leikkiä leluillamme!

Raamattu sanoo Nooan päivistä: ”Sillä niin kuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin”(Matt.4:38). Lootin päivistä: ”Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat”(Luuk.17:28).

Tämä toiminta ei ollut pahaa itsessään. Olen varma, että Nooankin piti ostaa ja myydä. Hänen rakennusprojektinsahan kesti 120 vuotta. Avain tähän kohtaan on siinä, että ihmiset tekivät näitä kaikkia aina siihen tuomiopäivään asti, eikä kukaan ottanut vaarin, kuunnellut, valmistellut. Kukaan ei halunnut päästää irti aineellisista nautinnoista!

Eräs lähettiystävä kirjoitti äskettäin Hong Kongista, että hänen pienessä huoneistossaan nukkui kahdeksantoista kiinalaista opiskelijaa. Nämä opiskelijat, jotka olivat paossa kommunismia, olivat rahattomia eivätkä omistaneet mitään muuta kuin yllään olevat vaatteet.

He ovat esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa ”päästää irti”. He eivät paenneet maastaan siksi, että olisivat halunneet länsimaailman materialismia. He pikemminkin halusivat päästä vapaiksi! He halusivat elää maassa, jossa sielu olisi vapaa palvelemaan Jumalaa.

Vertauksen vuoksi seurakunta ei pakene, vaan kaivautuu televisioonsa, nauhoituksiinsa, mukavuuksiinsa, ”hyvään elämäänsä”.

Sielussani soivat Jeesuksen kauhistavat sanat, jotka Hän antoi palvelijoillensa, että ”heidän on tehtävä tili jokaisesta turhasta sanasta”(Matt.12:36). Jos meidän on tehtävä tili jokaisesta sanasta, millainen tili meidän onkaan tehtävä joutoajasta ja tuhlatusta rahastamme.

Meidän pitää kaikkien vielä seisoa Herran edessä tekemässä tiliä. Niinpä on parempi, että kysymme itseltämme nyt: Mitkä ovat syymme? Olemmeko valmistautuneet niin huonosti? Niin itsekkäästi? Niin tuhlailevina?

Wednesday, March 18, 2015

VIIMEINEN TAISTELUKENTTÄ

”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!" (Ilm.12:12).

Kuuntele hengelläsi seuraavia sanoja: “Saatana tietää, että hänen aikansa on lyhyt, sillä hän on ”tullut alas maan päälle”. Tämä planeetta on viimeinen taistelukenttä. Hän on valmistanut omat joukkonsa ja hänen strategiansa on matkalla. Koko helvetti on suuri, saatanan toimintaverkosto!

Rakas lukija! Saatanan pääkohde ovat Jumalan valitut. Heihin ei kuulu luopiokansa Israel, ei penseät, itsetyytyväiset seurakunnan jäsenet, vaan pikemminkin Kristuksen tahraton morsian! Se on todellinen seurakunta, johon kuuluvat valitut pyhät ihmiset, niin verellä pestyt juutalaiset kuin pakanatkin!

Saatana aikoo pettää niin täydellisesti kaikki pahat, että he eivät kadu edes Jumalan kovimman tuomion alla. ”Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”(Ilm.16:14).
He eivät käänny takaisin Herran luo, vaikka helvetti tuijottaa heitä silmiin. Ainoastaan ihmiset, jotka ovat täysin harhautuneet, voivat pilkata Jumalaa heitä paahtavan auringon alla.

Sanomani kärki on tässä: Kun koko taivas ja helvetti ovat valmiustilassa ja joka puolella hengellisessä maailmassa on valmisteltu raivoisaa viimeistä hetkeä varten, miljoonat uskovat nukkuvat sikeästi! Nämä viimeisten päivien hervottomat ja uneliaat välinpitämättömät täytyy saada sekä enkelien että riivaajien innon lähteeksi.

Opetuslapset nukkuivat, kun Herra oli ahdistuksessaan puutarhassa, eikä mikään ole paljon muuttunut tähän päivään mennessä. Nuo seuraajat eivät olleet valmiita. He nukkuivat ja sitten hylkäsivät Herran ja pakenivat.

Johannes Kastaja ”kävi Jeesuksen edellä” (Luuk.1:17). Apostoli Johannes näki Pyhän Kaupungin, uuden Jerusalemin ”laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu”(Ilm.21:2). Rakas lukija, Sana on kristallin kirkas: ”Meidän pitää valmistautua”.

Tuesday, March 17, 2015

HILJAISUUS TAIVAASSA

Elämme viimeisen valmistautumisen aikaa. Taivaassa, helvetissä ja maan päällä tapahtuu valtavia muutoksia, kun koko luomakunta odottaa ihmiskunnan historian loppuhetkiä.

Jos Pyhä Henki voisi vetää suomut pois silmiltämme, me uskovat olisimme sekä iloisia että kauhistuneita kaikesta, minkä näkisimme. Me huudahtaisimme: ”Mitä ihmettä nyt tapahtuu? Miksi kaikki kiirehtivät paikasta toiseen, niin päättäväisinä, niin innokkaina? Mitä oikein on tapahtumassa?”

Juuri nyt taivaassa leimuaa odotuksesta! Ilman muuta viimekonflikti on tulossa, aika, jolloin kaikki Herran viholliset pannaan Hänen jalkojensa astinlaudaksi. Jumala tekee kiireisiä valmisteluja.

Jos verho, joka erottaa fyysisen ja hengellisen, nostettaisiin hetkeksi pois, mitä näkyä saisimmekaan katsella! Mihin vain katsoisimme, siellä näkisimme tehtävän valmistuksia. Niitä voi nähdä silloin, kun meille näytetään pilkahduksia iankaikkisuudesta. Ilman muuta on selvää, että näemme sen, mitä Jumala on ilmaissut Sanassaan niistä viimeisistä valmisteluista, jotka tapahtuvat taivaassa.

Ilmestyskirjassa Karitsa avaa yhden sinetin ja tulee ukkosen jyrinää(Ilm.6:1). Kaikkein mieltä askarruttavin lause koko Raamatussa: ”Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä”(Ilm.8:1).

Ei yksikään enkeli huutanut: ”Pyhä, pyhä!” Ei ollut kuorolaulua, ei ainuttakaan ääntä kuulunut koko Jumalan iankaikkisessa valtakunnassa! Taivaat kirjaimellisesti järkkyivät pyhästä jyrinästä, mutta sitten Jumala oli hiljaa. Kristus ja Pyhä Henki olivat hiljaa. Mistä johtui tämä hiljaisuus? Miksi se kesti puoli hetkeä?

Profeetta Sakarja antaa vihjeen: “Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä Jerusalemin. Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä asuinsijastansa"(Sak.2:12- 13).

Tässä näemme Jumalan valmiina ottamaan omakseen perintöosansa. Kaikki on laitettu kohdalleen. Seitsemän tuomion enkeliä seisoo Hänen edessään odottamassa käskyä mennä ja lyödä maata. Nyt on tullut aika, joka on osoitettu jo ennen maan perustamista.

Raamattu käyttää tässä ilmaisua ”pyhä hiljaisuus”, suuri tyven ennen myrskyä. Tämä hiljaisuus on liian pyhä, liian käsittämätön ihmismielen ymmärtää. Emme pysty edes arvailemaan, miksi Jumala on taivaassaan hiljaa, juuri ennen viimeistä tuomiota.

Monday, March 16, 2015

ÄLÄ HUOLEHDI by Gary Wilkerson

Kysyn sinulta yksinkertaisen kysymyksen: Onko sinut vapautettu? Ajattelet varmaan: ”Tietenkin! Jeesus on lunastanut minut ja tehnyt minusta pyhän ja minä elän Hänelle. Tämä on jokaisen uskovan todistus.”

Sitten tässä tulee jatkokysymys: Heijastaako sinun jokapäiväinen elämäsi sitä vapautta, jonka juuri kuvasit? Sanoisivatko ystäväsi, puolisosi, lapsesi että olet päässyt vapaaksi? Vai oletko niiden uskovien joukkojen kaltainen, jotka kokevat olevansa koko ajan hengellisessä muutoksessa? Onko vaelluksesi Kristuksessa jatkuvaa ylös ja alas – liikettä, joskus ilmeisen hengellinen, toisena hetkenä taas lihallinen?

Uskon kautta me hyväksymme suuria teologisia totuuksia Jeesuksen työstä meissä, pelastuksen, lunastuksen, pyhityksen, vapautuksen. Kuitenkin monet meistä pitävät näiden ”hengellisten totuuksien olevan peräisin” jostakin toisesta maailmasta. Me laulamme ja iloitsemme kirkossa siitä, mitä Jeesus on tehnyt meidän hyväksemme, mutta onko Hänen vapauden lahjansa jokapäiväisen elämämme todellisuutta?

Joskus me kaikki ponnistelemme pysyäksemme puhtaina ajatuksiltamme ja teoiltamme. Kun me sitten lankeamme vaelluksessamme Jumalan kanssa, mitä tapahtuu usein, me ihmettelemme: ”Onko Jumala todella vapauttanut minut?” Jos vastauksesi on: ei, jos koet olevasi jumissa ylös- ja alaspäin heittelehtivässä elämässä, ehkä olet huolissasi asemastasi Jumalassa. Ehkä joskus on ihan kyse pelastuksestasi. Ystäväni, se ei ole vapautta. Mitä siis todella tarkoittaa olla päässyt vapauteen Kristuksessa?

Ensimmäinen todiste tästä tulee Jeesukselta: ”Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”(Matt.6:27, 33).

Olen viime aikoina ollut huolissani jostakin hyvin todellisesta: iästäni! Kun olin kaksikymppinen, katsoin isääni viisikymppisenä ja ajattelin: ”Hän on niin ikivanha.” Nyt kun olen itse päässyt tuohon ikään ja olen hyvinkin ylittänyt elämäni puolen välin, alan saada paniikin. Mitä Jeesus sanoo minulle huolistani? ”Gary, voitko lisätä yhtäkään tuntia elämääsi? Älä huolehdi”.

Kristus tarjoaa samat sanat meille kaikille, jotka ovat huolissaan hengellisestä elämästään: Älä huolehdi. Huolimatta siitä, miten murtunut ja horjuva olet vaelluksessasi Hänen kanssaan, Hän julistaa: ”Sinä olet uusi luomus”. Kun päätit seurata Jeesusta, Hän teki sinusta uuden, ja se ei koskaan muutu. Vaikka ajattelisit, että olet ajautunut liian kauas Hänestä, Jeesus sanoo päinvastoin: ”Älä huolehdi. Olen varannut kaiken, mitä tarvitset Minun yhteyteeni”.

Saturday, March 14, 2015

RUKOUSHERÄTYS by Jim Cymbala

Herätyksiä eivät ole koskaan hallinneet sanahelinällä tai älykkyydellä maustetut saarnat. Jos olisit ottanut aikaa sekuntikellolla vanhoista kokouksista, olisit havainnut, että aikaa käytettiin rukoukseen, itkemiseen ja katumiseen paljon enemmän kuin julistukseen. Vuosien 1857- 59 ”rukouskokousherätyksessä” ei ollut ollenkaan saarnaa. Kuitenkin se sai kaikista Amerikan historian herätyksistä suurimman sadonkorjuun. Arviolta uskoon tuli miljoona ihmistä joka puolella USA:ta. Siihen aikaan maassa oli vain kolme kymmentä miljoonaa asukasta. Tämä tarkoittaisi, että tänä päivänä yhdeksän miljoonaa ihmistä menisi polvilleen, katumuksessa.

Kuinka tämä tapahtui? Hiljainen liikemies nimeltä Jeremiah Lanphier alkoi keskiviikkoisin keskipäivällä rukouskokouksen Dutch Reformed Church’issä (hollantilaisessa reformoidussa seurakunnassa) täällä New Yorkissa, vain puolentoista kilometrin päässä Wall Streetiltä. Ensimmäisenä viikkona paikalle tuli kuusi ihmistä. Seuraavana viikkona tuli kaksikymmentä. Seuraavana neljäkymmentä… ja sitten he päättivät pitää kokouksia päivittäin.

”J. Edwin Orr kertoo: ”Siinä ei ollut mitään fanaattisuutta, hysteriaa, vain ihmisten uskomaton liikkeelle lähtö rukoilemaan.” ”Tilaisuuksia ei annettu saarnalle, vaan ”kuka hyvänsä on vapaa rukoilemaan.”

Neljännellä viikolla 1857 vuoden paniikki iski: Osakemarkkinat romahtivat ja tärkeimmät pankit menivät nurin. (Kuukauden aikana enemmän kuin 1 400 pankkia). Ihmiset alkoivat huutaa avuksi Jumalaa vakavammin kuin koskaan ennen. Lanphierin seurakunta alkoi pitää kolmea keskipäivän rukoushetkeä kolmessa eri tilassa. John Streetin metodistikirkko, muutaman talon päässä Broadwaysta itään oli aivan tupaten täynnä. Pian Burtonin teatterissa Chambers Streetillä oli joka päivä kolmisen tuhatta ihmistä.

Pian tämä tapahtui myös Bostonissa, New Havenissä, Philadelfiassa, Washingotnissa ja kaikkialla eteläisissä osissa USA:ta. Seuraavaan kevääseen mennessä kaksi tuhatta chicagolaista kerääntyi joka päivä Metropolitan teatteriin rukoilemaan. Eräs 21-vuotias, juuri kaupunkiin muuttanut sai sydämeensä ensimmäisen kutsun tehdä työtä noissa kokouksissa. Hän kirjoitti äidilleen, että hän alkaisi pyhäkoulun pitämisen. Hänen nimensä? Dwight L. Moody.

Luuleekohan kukaan, että Amerikka on tänä päivänä saarnaajien, kirjojen, Raamatun käännöksien ja tarkkojen opillisten julistusten puutteessa? Meiltä puuttuu sydämen halu huutaa avuksi Herraa, kunnes hän avaa taivaan ja näyttää voimallisuutensa.

__________

Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä. Hän puhuu usein Expect Churchin johtajakonferensseissa, joita World Challenge tukee ympäri maailmaa.

Friday, March 13, 2015

YKSI AINOA ASKEL

Onko mahdollista rakastaa Herraa, olla sydämestään Jumalan, viettää aikaa ja antaa rahaa Hänen työhönsä, laittaa Jumala ensimmäiseksi, olla sitoutunut Häneen ja silti pysyä monessa kohdin tottelemattomana Hänen selvää Sanaansa kohtaan?

Koko sydämestään Salomo halusi taivaallista viisautta ja ymmärrystä erottaa oikea ja väärä. ”Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: ’Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin"(1 Kun.3:5). Salomo sai kuuliaisen sydämen ”erottaakseen hyvän pahasta"(1 Kun. 3:9). Mutta Jumala lisäsi tämän varoituksen: ”Ja jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni, niin kuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä suon sinulle pitkän iän" (1 Kun. 3:14). Salomo kuuli valtavan saarnan itseltään Jumalalta! Hänen korvissaan kaikuivat alati hänen isänsä Daavidin saarnat ja myös isän esimerkki synnissä ja sitä seuraavassa tuomiossa. Hänellä oli Laki ja Tuomarit, mukaan lukien Debora, Samuel ja profeetta Naatan. Daavid varoitti: ”Ja noudata Herran, Jumalasi, määräyksiä, niin että vaellat hänen teitänsä ja noudatat hänen säädöksiänsä, käskyjänsä, oikeuksiansa ja todistuksiansa, niin kuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa”(1 Kun.2:3).

Salomo tunsi Sanan. Kaiken Jumalan hänelle ilmaiseman tuloksena hän kirjoitti tuhat laulua ja kolme tuhatta sananlaskua! Sananlaskuissaan hän varoitti vieraiden naisten pahasta vallasta:
”Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa”(San.5:4-5). Voi, miten hyvin hän tunsi Sanan! Kuinka hyvä hän oli saarnaamaan sitä toisille. Maailman johtajat tulivat pyytämään häneltä neuvoa. Mutta niin viisas, ymmärtäväinen ja Jumalan siunaama kuin hän olikin, hän kuitenkin pysyi tottelemattomuudessa eri elämän alueilla.

Salomo otti tottelemattomuuden suuntaan yksinkertaisen askeleen, joka lopulta muutti hänet paatuneeksi, saarnankestäväksi, himojensa ajamaksi mieheksi. Hän piti aivan pienenä juttuna ottaa vaimokseen faaraon tytär. Se oli hänelle vain avioliiton mukavuutta. Hän ”tuli faraon, Egyptin kuninkaan, vävyksi: hän otti faraon tyttären vaimokseen. Ja hän vei hänet Daavidin kaupunkiin”(1 Kun 3:1). Tämä oli se vieras nainen, joista Salomo varoitti sananlaskuissaan, vaimo, jonka portit vievät helvettiin! Faaraon tytär edustaa sitä säiettä, joka yhdistää meidät johonkin maailmalliseen, yhtä helmasyntiä, jota ei ole annettu pois, yhtä kompromissia, joka tuntuu oikeutetulta.

Thursday, March 12, 2015

ROHKEUS TYÖHÖN

Rukous ja nöyryys, yhdessä synnin vihan kanssa tuottaa “rohkeuden työhön”. “Mutta me rakensimme muuria; ja koko muuri tuli valmiiksi puoleen korkeuteensa asti, ja siitä kansa sai rohkeutta työhön”(Neh.4:6). Todelliset pyhyysherätykset tuottavat työntekijöitä. Kirjat ja seminaarit ja luennot eivät, herätys sen tekee!

Kun Jumala tekee jotakin aitoa kansansa keskuudessa, Saatana juonii sitä vastaan. “Mutta kun Sanballat, Tobia, arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset kuulivat, että Jerusalemin muurien korjaus edistyi, niin että niiden aukot alkoivat täyttyä, vihastuivat he kovin. He kaikki tekivät liiton keskenään käydäksensä taisteluun Jerusalemia vastaan ja tehdäkseen siellä häiriötä” (Neh.4:-8).

Vihollinen suuttui kovasti ja juoni tulla heitä vastaan taistelemaan ja häiritsemään! Hänen taktiikkansa oli soluttautua salaa heidän joukkoonsa, hiipiä odottamatta heidän keskuuteensa. ”Vastustajamme sanoivat: ’Ennen kuin he tietävät tai huomaavat, me tulemme heidän keskellensä ja tapamme heidät ja lopetamme työn’ ”(Neh.4:1).

He suunnittelivat, että toisivat heidän keskuuteensa valepukuihin sonnustautuneen teeskentelijöiden salaisen armeijan. Vihollisella ei ollut yhtäkkistä, avointa rintamahyökkäystä vaan he sanoivat pikemminkin: ”Me tulemme heidän keskelleen”.

Taktiikka oli siis sisäpuolinen vahingonteko. Vihollinen sanoi: ”He eivät ikinä saa tietää, mitä tapahtuu”.

Saatanan strategia ei ole koskaan muuttunut. Nytkin hän lähettelee ”valkeuden enkeleitä” maailmanlaajuisiin kokoontumisiin tekemään opillista sabotaasia ja harhaanjohtamista.

Mistä voimme tunnistaa heidät? Mikä on meidän turvatoimemme? “Niin me rukoilimme Jumalaamme ja asetimme vartijat heitä vastaan, suojelemaan itseämme heiltä päivin ja öin”
(Neh.4:9). Avain on luja viha syntiä vastaan, todellinen murtuminen, kiihkeä rukous ja jatkuva valvominen. Samanaikaisesti pitää pysyä Jumalan Sanan täyttämänä. Rakas lukija, anna Pyhän Hengen tutkia sinun sydäntäsi syvältä ja hyvin tarkkaan, että voisit vaeltaa täysin moitteettomasti Herran edessä näinä myöhäisinä hetkinä.

Wednesday, March 11, 2015

JUMALA TOIMII

Vuonna 1986 kuljin Times Squarea pitkin New Yorkissa, itkien ja murehtien sen syntien tähden. Menin takaisin kotiin, Texasiin ja itkin yli vuoden päivät ja murehdin. Sitten Jumala sanoi: ”Mene tekemään jotakin niille raunioille”.

Tulin ja näin tuhon, mutta en ollut aivan murtunut, ennen kuin minua liikutti toivo muurin uudelleen rakentamisesta.

Oletko ”tarkastanut muureja” omassa elämässäsi? Oletko Daavidin lailla tehnyt syntiä ja aiheuttanut häpeää Jeesuksen nimelle? Onko sinun muurillasi jotakin lain mukaan korjattavaa?

Rakas lukija, on hyvä langeta Kalliolle (Jeesus) ja mennä palasiksi, murtua pieniksi siruiksi. Kun näet Kristuksen kaikessa kirkkaudessaan, Hänen näkemisensä murentaa sinut. Jopa hyvät asiat sinussa, lahjasi, tehokkuutesi, kaikki taitosi murentuvat, kun seisot Hänen edessään, avuttomana ja kuviin vuotaneena.

Daniel sanoi: ”Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään”(Dan.10:8). Murtuminen on täydellistä kaikesta inhimillisestä voimasta ja kyvystä. Se tunnistaa synnin koko todellisuuden ja häpeän, jonka se aiheuttaa Kristuksen nimelle!

Silti murtuneisuuden voi tunnistaa myös tästä: ”Nouse seisomaan, sillä minut on nyt lähetetty sinun tykösi”(Dan.10:11). Tässä oli ehdoton vakuus siitä, että asiat muuttuisivat, että tulisi paraneminen ja uudelleen rakennus. Jumala saattaa sinun rauniosi kuntoon.

Pyhä usko sanoo: ”Jumala toimii minussa! Saatana ei voi pitää minua. Minä en tuhoudu enkä lankea. Syntini on murehduttanut minua, mutta minä olen katunut. Nyt on aika nousta ja rakentaa uudelleen!” 


Et pääse kyyneleistäsi, ennen kuin tartut toivoon, intoon ja päätökseen. Sinun elämäsi voi näyttää kaatopaikalta, kasoilta multaa ja siinä on murtuneita kohtia, jotka tarvitsevat korjausta. Muista kuitenkin, että sinun kädessäsi on Hänen miekkansa ja työkalunsa. Yläpuolellasi on suuri kyltti, jonka Herran oma käsi on pannut sinne. Siinä lukee: JUMALA TOIMII TÄÄLLÄ.

Tuesday, March 10, 2015

SÄRKYNYT SYDÄN

Luulin joskus tuntevani, millainen on särkynyt sydän. Ajattelin, että olin kokenut paljon särkymistä, kunnes Pyhä Henki avasi silmäni sanan syvempään merkitykseen.

Daavid sanoi: ”Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli”(Ps.34:18).

Särkyneisyys on enemmän kuin itkemistä, enemmän kuin murhetta, enemmän kuin murtunutta mieltä, enemmän kuin nöyryyttä. Monet tosiaan itkevät, mutteivät ole murtuneita sydämeltään. Monet, jotka makaavat Herran edessä ja valittavat, eivät ole sydämeltään särkyneitä. Todellinen sydämen särkyneisyys vapauttaa sydämeen suurimman voiman, mitä Jumala voi antaa ihmiselle, suuremman kuin voiman herättää kuolleita, suuremman kuin voiman parantaa sairaita!

Henki sanoi minun sydämelleni: ”Minä näytän sinulle, minkä Jumala näkee sydämen särkymisenä, niin että voin vapauttaa sinussa sellaisen voiman, jota tarvitaan tuhon aikoina”. Tämä särkyneisyys tuottaa voiman korjata raunioita, voiman, joka antaa erityisen kirkkauden ja kunnian Herrallemme vaikeina aikoina!

Sydämen särkyneisyys liittyy muureihin: maahan murrettuja, murenevia, muureja raunioina. ”Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit”(Ps.51:17- 18). Jumala samaisti Jerusalemin muurit särkyneisiin sydämiin.

Anna minun osoittaa sinulle esimerkki todella särkyneestä miehestä: ”Minä nousin yöllä, ja muutamat miehet minun kanssani, ilmoittamatta kenellekään, mitä Jumalani oli pannut minun sydämeeni ja määrännyt tehtäväksi Jerusalemille. Eikä minulla ollut mukanani muuta juhtaakaan kuin se juhta, jolla minä ratsastin. …Silloin minä menin yöllä laaksoa myöten ylöspäin ja tarkastin muuria. Sitten minä palasin taas Laaksoportin kautta ja tulin takaisin”(Neh.2:12, 15).

Yön pimeydessä Nehemia ”tarkasti muuria”. Heprean sanaa shabar käytetään tässä, samaa sanaa kuin Ps.51:17 ”särkynyttä sydäntä” kuvaava.

Jotkut saattavat ajatella, että Nehemiasta tuli särkynyt, kun hän kertoo: ”Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä”

(Neh.1:4). Silti hänen itkunsa ja tunnustamisensa oli vain murtumisen alkua. Nehemian sydän ei ollut täysin särkynyt, ennen kuin hän tuli Jerusalemiin. Kun hän näki rauniot, hän päätti tehdä jotakin niiden hyväksi!

Monday, March 9, 2015

JATKUVA TAISTELU by Gary Wilkerson

Miksi meistä tuntuu, että taistelemme jatkuvasti? Se on niin kuin sarjakuva, jossa toisella olkapäällä istuu paholainen ja toisella enkeli, kumpikin yrittää vetää huomion puoleensa. Me olemme taistelussa, emme tuollaisessa. Paavali kirjoittaa pääongelmastamme roomalaisille: ”Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen. Sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen, … sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää”(Room.7: 14- 15, 18).

Paavali ei sekoita tässä sanoja, kun kuvaa tilaansa: ”Minä olen lihaa, Teen pahaa koko ajan. Ei mitään hyvää asu minussa.” Niin, onko tämä Paavalin peruskuvaus uskovasta? Sanooko hän: ”Kaikki päiväsi ovat tuollaista ristiriitaa”? Ei ollenkaan.

Kuitenkin Paavali jatkaa: “Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?”(Room.7:21- 24).

Monet uskovat lopettavat lukemisen tähän ja sanovat: ”Minä se olen tuossa, pelastettu, mutta elämäni on ihan riekaleina. Jumala ei voi ikipäivänä käyttää minua mihinkään. Käytän joka ainoan valveilla oloni hetken vain taisteluun syntiä vastaan”. Ongelma on siinä, etteivät nämä uskovat tiedä olevansa Kristuksessa. Sitä Paavali tarkoittaa. Hän maalaa ongelmamme koko kuvan, kertoen viheliäisestä tilastamme ja kysyy: ”Onko tästä ulos pääsyä? Kuinka voisin vapautua tästä? Se on mahdotonta omassa voimassani.”

Sitten Raamatun ihmeellisimpiä jakeita ovat seuraavat, joissa Paavali antaa Jumalan vastauksen ihmisen tilaan: ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! … Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista”(Room.7:25, 8:1-2).

On siis uusi laki, joka toimii sinussa, koska ”kaupungissa on uusi poliisipäällikkö”! Jeesus on ajanut ulos vanhan korruptoituneen, sinun lihallisen ”vanhan ihmisesi”. Et enää elä synnin ja kuoleman lain alla, koska ”elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut”.

Saturday, March 7, 2015

EGYPTIN HÄVÄISTYS VIERITETÄÄN POIS by Carter Conlon

Amerikkalaiset seurakunnat ovat jo kauan olleet ympäröivän yhteiskunnan paineessa. Langenneen yhteiskunnan teologiasta on tullut monen Jumalan ihmisen teologiaa. Nyt nousee toinen sukukunta, ihmiset, jotka ovat väsyneitä erämaahan, väsyneitä voimattomuuteen, väsyneitä Jeesuksen nimen polkemiseen maahan.

Herra kutsuu omiaan ja sanoo: ”Jos haluat periä elämän, jonka voitin sinulle kuolemallani, sinun pitää valita kääntyminen pois synnistäsi. Sinun pitää kieltäytyä vaeltamasta siinä, mikä on normaali käytäntö langenneessa yhteiskunnassa”. On tullut taas ihmeiden aika. Jumala on kutsunut meistä jokaisen olemaan osana sitä. Olemme Joosuan sukukunnan kaltaisia, juuri astumassa Luvattuun maahan. Emme voi kuitenkaan mennä sinne sisälle, ennen kuin Egyptin häväistys on vieritetty pois, ennen kuin meidät on selvästi merkitty kuuluviksi Jumalan kansaan.

Siksi Paavali kirjoittaa Korinttolais-kirjeensä lopussa: ”Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta”(2 Kor.13:5). Koettele itseäsi!

Miten sen voi tehdä? Se on helppoa: Ala kyselemällä itseltäsi muutama kysymys.
Elänkö voitossa? Onko minulla valta synnin yli vai hallitseeko se minua? Yritänkö esittää verukkeita vanhurskauttaakseni synnillisen käytökseni? Muista, Jeesus antaa Pyhän Henkensä niille, jotka uskovat Hänen antavan synnit anteeksi, luvaten, ettei synti voi enää vallita heitä. Hän julistaa, että vanhat asiat on kirjaimellisesti leikattu pois juuriaan myöten. Vaikka ne saattavat näyttää vielä elävän, todellisuudessa ne ovat kuolleita. Niiden tilalla on uusi elämä, uusi voima, uusi voitto, uusi toivo ja uusi tulevaisuus.

Kysy itseltäsi: Todistaako minun elämäni Kristuksesta? Kysyvätkö ihmiset sen toivon perustaa, joka minussa on? Työntääkö minua eteenpäin sisäinen tietoisuus siitä, että Herran suunnitelmat minua varten ovat hyväksi, ei pahaksi. Vetääkö se minua odotettuun päätökseen, paikkaan, johon sydämeni on aina halunnut päästä?

Jos olet päättänyt kulkea Jumalan tietä, Hän antaa sinulle armonsa, jota tarvitset. Sinä löydät elämän ja yltäkylläisemmän elämän.
__________
Carter Conlon tuli mukaan Times Square Churchin työhön vuonna 1994 perustajamme, David Wilkersonin kutsusta. Hänet asetettiin vanhemman pastorin virkaan vuonna 2001. Vahvana, tunnollisena johtajana, hän on usein puhujana työntekijäkonferensseissa, joita World Challenge pitää kaikkialla maailmassa.

Friday, March 6, 2015

LUOTTAVA SYDÄN

Viime aikoina Jumala on näyttänyt minulle asioita luottamisesta Häneen, sellaisia, joita en ennen ole nähnyt! Psalmista kirjoitti: ”Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät. He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään” (Ps.22:4 -5).

Uudelleen ja uudelleen Daavid todisti: ”Herraan minä turvaan”(Ps.11:1). ”Jumalani, sinuun minä turvaan”(Ps.25:2). Heprean kielen sanan luottaminen merkitsee “heittäytymistä alas jyrkänteen reunalta”. Se on niin kuin lapsi, joka kuulee isänsä sanovan: ”Hyppää!” ja luottavasti tottelee, heittäytyen reunalta isänsä syliin.

Siinä on yksi osa luottamusta. Jotkut teistä saattavat olla juuri tuolla kohdalla. Olet reunalla, horjuen, ja kuitenkaan sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin heittäytyä Jeesuksen syliin! Jotkut teistä ovat yksinkertaisesti suostuneet pysymään siinä tilanteessa. Se ei kuitenkaan ole muuta kuin kohtalonuskoa. He saattavat nimittää sitä luottamukseksi, mutta ei se ole sitä, vaan lamautuneisuutta. Luottamus on paljon enemmän kuin vain passiivista suostumista tilanteeseen! Se on aktiivista uskoa!

Jotkut teistä ovat saattaneet tehdä Herrastamme jonkinlaisen kosmisen palokuntaosaston. Ikään kuin saatana sytyttäisi talosi tuleen, ja sinä olet joutunut katolle ja huudat: ”Herra, auta! Pelasta minut!” Niinpä Herra tulee paikalle enkelten pitämän turvaverkon kanssa ja huutaa: ”Hyppää!” Sinä hyppäät, talo palaa poroiksi, ja sinä sanot: ”Kiitos Herralle, että hän päästi minut pälkähästä!”

Monet meistä rajoittavat luottamustansa näihin pelastusoperaatioihin, ikään kuin sanoen Herralle: ”Luotan siihen, että sinä tulet sammuttamaan kaikki tulipalot, pelastamaan minut kaikista vaikeuksistani ja kaikista koetuksistani. Tiedän, että olet varmasti paikalla, kun tarvitsen sinua!”

Luottava sydän sanoo: ”Herra määrää kaikki askeleeni! Hän on rakastava Isäni. Hän muotoili minut kun olin vielä äitini kohdussa ja laski kaikki pääni hiuksetkin. Minä olen Hänen silmäteränsä ja Hänellä on iankaikkinen suunnitelma minua varten.” Jumalalla on kaikki hanskassa!

Thursday, March 5, 2015

HÄNEN SANALLAAN PESTY

Monet uskovat tänään haluavat veren suojan syntiä vastaan, mutta ei puhdistusta. Vanhan Testamentin ilmestysmajan rituaali antaa esimerkin siitä vaelluksesta, joka uskovilla pitäisi olla Jumalan kanssa.

Ilmestysmajassa oli esipiha, jossa uhrieläin teurastettiin. Tämä takasi veren suojan synnistä. Ulkopuolella oli myös allas, jossa puhdistus tapahtui. Ei yksikään pappi voinut mennä Kaikkein Pyhimpään ja olla yhteydessä Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin käymättä ensin läpi puhdistusta.

Jotkut uskovat luulevat, että he voivat ohittaa altaan, jossa tapahtuu puhdistus meidän tapauksessamme Sanan vedellä. He luulevat, että he voivat työntyä pyhään paikkaan synteineen ja syntisine tapoineen, jotka ovat kiinnittyneet heidän sydämeensä. Mennään vain rohkeasti sisään ja kerskutaan: ”Minä olen Jumalan vanhurskas Kristuksessa.”

Ehyt sydän etsii pikemminkin turvaa kuin syntien peittämistä! Se etsii Hänen läsnäoloaan päästäkseen yhteyteen Hänen kanssaan! Yhteys on puhumista Herran kanssa, suloisen yhdessäolon jakamista, Hänen kasvojensa etsimistä. Sen sinä saat Kaikkein Pyhimmässä. Se tapahtuu tässä järjestyksessä: syntien peittäminen, puhdistaminen, antautuminen, yhteys.

Monet uskovat kuitenkin haluavat jotakin enemmän kuin vain peittämistä, he haluavat pikalipun kirkkauteen! Ei tuskaa, ei ristiä, ei puhdistusta! He kulkevat ympäriinsä huutaen: ”Olen veren alla! Olen turvassa!” Kuitenkin he siteeraavat vain puolta jakeesta: ”Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä”(1 Joh.1:7). Luepa se kokonaan: ”Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä(1 Joh.1:6-7). Jeesus sanoi: ”Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut”(Joh.15:3).

Wednesday, March 4, 2015

SYDÄN VOIDAAN TUTKIA

Kerran pitkän matkan aikana Teen Challengen tilalta Pennsylvaniasta New Yorkiin, Herra puhui minun sisimmässäni: “On olemassa ehyt sydän. Haluan näyttää sinulle, mikä se on, niin voit etsiä sitä.” Siihen aikaan Jumala näytti sydämelleni, että Kristus antaa itsensä niille, jotka vaeltavat Hänen edessään ehyellä, kuuliaisella sydämellä.

”Herra tutkii kaikki sydämet”(1 Aik.28:9). Ehyt sydän huutaa Daavidin kanssa: “Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni… Ja katso, jos minun tieni on vaivaan vievä”(Ps.139:23 - 24).

Jumala sanoi myös Jeremialle: ”Minä, Herra, tutkin sydämen” (Jer 17:10). Hepreankielen merkitys tälle lauseelle on: ”Minä tutkin syvältä.” Raamattu sanoo: ”Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin”(1 Kor.2:10).

Ilmestyskirjan 2:24:ssä Jeesus puhuu “saatanan syvyyksistä”, joihin joutuu, kun menee synnin syvyyteen. Hän sanoo, että paha tunkee sielun syvyyteen. Sillä on juurensa syvällä helvetissä. Daavid sanoi pahoista ihmisistä: ”Syvä on miehen sisu ja sydän”(Ps.64:6). ”Sillä portto on syvä kuoppa”(San.23:27).

Kaikki nämä jakeet ovat pyhiä varoituksia: ”Et ymmärrä, kuinka syvästi yhteys pahaan vaikuttaa sinuun. Se vie sinut alas itsensä saatanan syvyyksiin, jotka ovat tutkimattomat, pohjattomat, syvät. Tämä polku johtaa helvettiin.”

Näinä viimeisinä päivinä synti on täyttynyt, salakavalaksi, aistilliseksi ja tietoisemmaksi. Se tulee taiteen, kulttuurin ja sivistyksen valepuvussa. Uskon, että synnillä on nyt uusia syvyyksiä. Sillä on vahvemmat, syvemmät juuret. Lapsemme joutuvat kohtaamaan synnin syvyyksiä, joita emme me kohdanneet, emme edes tienneet niistä. ”Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä" (Jes.29:15). Ehyt sydän haluaa Pyhän Hengen tulevan sisään ja tutkivan sisimmän syvyydet, tutkivan ja kaivavan esiin paljastaen kaiken, mikä ei ole Kristuksen kaltaista.

Tuesday, March 3, 2015

EHYELLÄ SYDÄMELLÄ

On mahdollista vaeltaa ehyellä sydämellä Herran edessä! Jumala sanoi Aabrahamille: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton”(1 Moos.17:1).

Jumala sanoi myös Israelin lapsille: ”Ole siis nuhteeton Herran, sinun Jumalasi, edessä”
(5 Moos.18:13). Daavid päätti sydämessään totella tätä käskyä. Hän sanoi: ”Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta… Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä” (Ps.101:2).

Raamattu osoittaa myös Salomon langenneen pois Jumalan käskyjen noudattamisesta ehyellä sydämellä: ”Ei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niin kuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut… eikä uskollisesti seurannut Herraa niin kuin hänen isänsä Daavid” (1Kun.11:4-6).

Me näemme Herran käskyn täydellisyydestä myös Uudessa Testamentissa. Jeesus sanoi: ”Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on"(Matt.5:48). Paavali kirjoitti: ”Asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa”(Kol.1:28). Samassa kirjeessä hän jatkoi: ”Että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto”(Kol.4:12).

Pietari taas sanoi: ”Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava”(1 Piet.5:10).

Täydellisyys ei merkitse synnitöntä, moitteetonta sydäntä. Ihminen tuomitsee ulkonäön mukaan, mitä hän näkee. Jumala sen sijaan tuomitsee sydämen, näkymättömät motiivit(1 Sam.16:7). Daavidilla oli sanottu olevan ehyt sydän Jumalaa kohtaan “koko elämänsä” ajan. Silti hän petti Herraa usein. Hänen elämänsä oli aviorikoksen ja julkirikollisen murhan leimaama.

Täydellisyys määritellään kaiken suorittamiseksi ja kypsyydeksi. Heprean ja kreikan kielissä määritelmään sisältyy myös suoraselkäisyyttä, nuhteettomuutta, moitteettomuutta, täysin kuuliaisena. Wesley nimitti sitä ”kokoaikaiseksi kuuliaisuudeksi”. Ehyt sydän vastaa nopeasti Herraan kutsuihin, kuiskauksiin ja varoituksiin. Tällainen sydän sanoo alituiseen: ”Puhu, Herra, sinun palvelijasi kuulee. Näytä minulle polkusi, että minä vaeltaisin sillä.”

Monday, March 2, 2015

JUMALAN SUURET TYÖT MEISSÄ by Gary Wilkerson

Useimmat meistä myöntävät, etteivät useinkaan koe Jumalan armon työtä itsessämme. Siksi me kallistumme epäilemään, ettei Hän asu meissä. Paavali osoitti tähän Galatalaiskirjeessään, kun hän kirjoitti: ”Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä”(Gal.5:16).

Se kuulostaa yksinkertaiselta, eikö vain? Meillä vain on tapana ottaa tämä Paavali neuvo kovana käskynä, jota pitää totella ankarin ponnistuksin. Me kiristelemme hampaitamme ja sanomme: ”Minä vaellan Hengessä tänään.” Kun sitten lankeamme, ajattelemme, ettemme ”olekaan hengellisiä”. Niinpä yritämme lujemmin vaeltaa Hengessä. Yhtäkkiä olemmekin lain alla, koska olemme kääntyneet lihallisten kykyjemme puoleen sen sijaan, että uskoisimme jo olevamme Hengessä.

Paavali sanoo: ”Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla”(Gal.5:18). Toisin sanoen, Jumalan Henki asuu sinussa, ja antaa sinulle koko ajan mahdollisuuden Hänen armoonsa, joka vahvistaa sinua. Kun Paavali sanoo: ”Vaeltakaa Hengessä”, hän tarkoittaa, ”vaeltakaa armon, ei lain alla.”

Sitten Paavali osoittaa Hengessä vaeltamisen tuloksen: ”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki”(Gal.5:22- 23). Huomaa: näitä asioita ei saa tekemällä jotakin. Ne ovat vanhurskauden hedelmää, jonka Jumala on pannut meihin, tulosta Hänen työstään meissä. Saatat kokea itsesi joskus hyvinkin rakastavaksi. Sen rakkauden Jumala on pannut sisimpääsi. Et ehkä koe iloa ja rauhaa, mutta nekin Jumala on istuttanut molemmat syvälle sisimpääsi. Hänen Henkensä tekee työtä sinussa joka päivä joka hetki, oman nimensä kunniaksi ja sinulle syväksi siunaukseksi.