JUMALA EI OLE VIHAINEN SINULLE
Olet elänyt uskollisena palvelijana, olet rukoillut palavasti ja olet kuullut Jumalan ääntä. Olet voittanut menneisyydessä monia taisteluita ja rakastat syvästi Herraa. Nyt sinua on ruhjottu perin pohjin, haavoitettu pahemmin kuin koskaan aiemmin etkä saa itseäsi edes rukoilemaan.
Rakas lukijani, tämä uskovan vaellus on sodankäyntiä. Se merkitsee taisteluja, uupumusta, haavoja, ja raaka vihollinen on lähtenyt liikkeelle tuhoamaan sinut. Olet kaikkein haavoittuvin tuomitsevien ajatusten tähden. Omatuntosi sanoo sinulle: ”Et rukoile niin kuin ennen. Et tutki Raamattua tarpeeksi. Olet kuiva ja penseä, tulesi on sammumassa etkä ole enää mikään hyvä todiste. Nyt olet Antanut Saatanan ryöstää Jumalan antaman rauhan. Ei sinusta ole tähän.”
Me ajattelemme silloin: ”Olen pettänyt Herran. En ole totellut Hänen sanaansa”. Sinun horjuva uskosi on suitsuava kynttilänsydän ja paholainen haluaa innokkaasti nähdä sen sammuvan kokonaan.
Olet yhtä väsynyt ja lannistunut kuin profeetta Elia. Haluat vain nukkua. Raamattu sanoo, että tuo hurskas mies teki juuri niin: ”Ja hän paneutui maata ja nukkui"(1 Kun.19:5). Hän ei vain enää pystynyt kantamaan taakkaansa.
Herra ei kuitenkaan moittinut Eliaa tästä. Jumala tiesi, että Hänen palvelijansa oli aivan poikki. Kuvittelen meidän rakkaan Isämme sanoneen Eliasta: ”Katso tätä uskollista miestä, ruhjeilla ja tuskissa. Hän on tullut omien voimiensa loppuun, ei pysty edes selittämään tuskansa määrää kenellekään. Olen luvannut hänelle: ’En särje murtunutta ruokoa’ ”.
Mitä sitten tapahtui? ”Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi: ’Nouse ja syö, sillä muutoin käy matka sinulle liian pitkäksi’ "(1 Kun.19:7).
Tämä on uskomaton sana jokaiselle, joka on särkynyt ruoko ja lukee tätä sanomaa. Ei ole väliä sillä, kuinka ruhjeilla olet, kuinka alas kumartunut koetuksen tulvassa. Jumala on antanut lupauksen: ”Et sinä murru kokonaan. En anna sinun liekkisi hiipua. Uskosi ei sammu”.
Rakas pyhä, tämä sanoma on sinulle taivaasta. Sinua on koskettanut sana, joka kutsuu sinua: ”Nouse nyt ylös. Jumala ei ole vihainen sinulle. Hän ei anna sinun suistua maahan. Hän tietää, että tämä tilanne on liian vaikea sinulle. Hän antaa sinulle yliluonnollisen voiman. Hän antaa sinulle, mitä tarvitset voidaksesi liikkua.”
Rakas lukijani, tämä uskovan vaellus on sodankäyntiä. Se merkitsee taisteluja, uupumusta, haavoja, ja raaka vihollinen on lähtenyt liikkeelle tuhoamaan sinut. Olet kaikkein haavoittuvin tuomitsevien ajatusten tähden. Omatuntosi sanoo sinulle: ”Et rukoile niin kuin ennen. Et tutki Raamattua tarpeeksi. Olet kuiva ja penseä, tulesi on sammumassa etkä ole enää mikään hyvä todiste. Nyt olet Antanut Saatanan ryöstää Jumalan antaman rauhan. Ei sinusta ole tähän.”
Me ajattelemme silloin: ”Olen pettänyt Herran. En ole totellut Hänen sanaansa”. Sinun horjuva uskosi on suitsuava kynttilänsydän ja paholainen haluaa innokkaasti nähdä sen sammuvan kokonaan.
Olet yhtä väsynyt ja lannistunut kuin profeetta Elia. Haluat vain nukkua. Raamattu sanoo, että tuo hurskas mies teki juuri niin: ”Ja hän paneutui maata ja nukkui"(1 Kun.19:5). Hän ei vain enää pystynyt kantamaan taakkaansa.
Herra ei kuitenkaan moittinut Eliaa tästä. Jumala tiesi, että Hänen palvelijansa oli aivan poikki. Kuvittelen meidän rakkaan Isämme sanoneen Eliasta: ”Katso tätä uskollista miestä, ruhjeilla ja tuskissa. Hän on tullut omien voimiensa loppuun, ei pysty edes selittämään tuskansa määrää kenellekään. Olen luvannut hänelle: ’En särje murtunutta ruokoa’ ”.
Mitä sitten tapahtui? ”Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi: ’Nouse ja syö, sillä muutoin käy matka sinulle liian pitkäksi’ "(1 Kun.19:7).
Tämä on uskomaton sana jokaiselle, joka on särkynyt ruoko ja lukee tätä sanomaa. Ei ole väliä sillä, kuinka ruhjeilla olet, kuinka alas kumartunut koetuksen tulvassa. Jumala on antanut lupauksen: ”Et sinä murru kokonaan. En anna sinun liekkisi hiipua. Uskosi ei sammu”.
Rakas pyhä, tämä sanoma on sinulle taivaasta. Sinua on koskettanut sana, joka kutsuu sinua: ”Nouse nyt ylös. Jumala ei ole vihainen sinulle. Hän ei anna sinun suistua maahan. Hän tietää, että tämä tilanne on liian vaikea sinulle. Hän antaa sinulle yliluonnollisen voiman. Hän antaa sinulle, mitä tarvitset voidaksesi liikkua.”