Wednesday, March 30, 2016

YLISTYSKOULU

Kuinka Jumala vei Israelin lapset pois Egyptistä? Hänen piti laittaa heidät kärsimyksen pätsiin saadakseen heidät siihen pisteeseen, jossa he huusivat: “Nyt riittää! En halua olla enää täällä.” Sitten, kun tuli aika Jumalan sanoa: ”Lähtekää”, he olivat valmiit irrottamaan juurensa ja lähtemään Luvattua Maata kohti.

Jumala auttaa meitä erottautumaan aineellisesta, tämän ajan hengestä ja suuntaamaan kaikki ikävöimisemme kohti Uutta Jerusalemia.

Jesaja ennusti, että Jumala loisi ylistyksen paikan, jossa asukkaat iloitsisivat: ”Vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan”(Jes.65:18). Hebrean sana luoda tässä jakeessa merkitsee ”tuoda eloon”. Näetkö, mitä Jesaja sanoo? Jumala luo ei vain uutta maailmaa, vaan myös erityisen kansan. Hän tuo eloon morsiamen, jota ei vain ole vierotettu tästä maailmasta, vaan hän on oppinut ylistämään koetustensa tiellä.

Totisesti meidän nykyiset kärsimyksemme ovat ylistyskoulua. Kaikkialla me opimme ylistämään Jeesusta, erityisesti kärsimyksissämme, jotka harjoittavat meitä sitä ihanaa päivää varten. Mitä tämä kmerkitsee uskovalle, joka elää päivänsä alituisissa peloissa ja huolissa? Miten ne, jotka elävät, kuin Jumala olisi kuollut, oppisivat yhtäkkiä ylistämään muutoin kuin koetusten kautta?

On tärkeätä, kuinka me suhtaudumme nykyisiin vaikeuksiimme. Kun Israel oli kovimmassa kärsimyksen hetkessään, he lakkasivat toivomasta. He päättivät, etteivät kestäisi enempää ja istuutuivat yksinkertaisesti maahan. Tässä oli Jumalan kansa, jolle on annettu kallion lujat lupaukset, mutta silti he istuivat kahleet kaulansa ympärillä.

Samoin tänään jotkut uskovat lannistuvat tässä kohdin. He eivät kyllä lakkaa uskomasta, mutta he lakkaavat etsimästä Jeesusta koko sydämestään ajatellen: ”En voi elää tällaista vaativaa elämää. Näyttää, että joudun kärsimään enemmän, kun pääsen lähemmäs Kristusta”. He ihmettelevät, miten Paavali saattoi sanoa: “Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne” (Kol.1:24).

Juuri siksi Paavali saattoi lausua tämän: hänet oli viety taivaaseen ja näki meitä odottavan kirkkauden. Näkemänsä takia Paavali pystyi ottamaan ilolla vastaan koetuksensa ja vaikeutensa tässä elämässä, oppien ylistämään Jumalaa kaikissa tiloissa. Hän oli päättänyt oppia sydämen iloa, oli tilanne mikä hyvänsä, ja hän alkoi harjoitella ylistystä valmistuakseen tulevaan maailmaan.