JUMALAN ARMO

Apostolien tekojen yhdeksännessä luvussa kerrotaan Saulus Tarsolaisesta. Hän oli ihmisistä uskonnollisimpia. Hän saattoi kerskata: ”Olen elänyt silmissä aina tähän päivään asti hyvällä omallatunnolla Jumalan edessä." Mitä tämä hurskas mies tekikään?

Saulus oli niin täynnä vihaa Jeesusta kohtaan, että hän järjestelmällisesti vainosi Jumalan seurakuntaa, jopa juutalaisten alueen ulkopuolella. Edellä mainitussa luvussa hän oli matkalla Damaskoon, jotta voisi tuhota siellä olevan Herran kansan.

Mieti, miten Jumala toimi tätä miestä kohtaan, josta tuli suurin koskaan eläneistä kristityistä evankelistoista.

Yhtäkkiä valo taivaasta ympäröi hänet. Minkä vuoksi? Hämmentämään häntä? Syyttämään ja tuomitsemaan häntä? Tuhoamaan hänet? Julistamaan hänelle vihaa ja tuomiota? Ei, vaan ilmoittamaan, että hänen vääryytensä oli anteeksiannettu ja hänen syntinsä peitetyt.
Kuvittele, miten Saulus makasi liikuntakyvyttömänä häikäisevässä valossa. Hän kuuli Jeesuksen äänen, eikä pyhän Jumalan moitetta hänen tiestään. Hän kuuli äänen sanovan: " Minä olen Jeesus!" Ei siinä ollut sanaakaan hänen tekemästään vääryydestä. Miksi näin? Se, jota hän vainosi, olikin hänen paras ystävänsä.

Rakkaani, sama Jeesus tarjoaa meille samaa armoa. Me olisimme ansainneet tuomion ja moitteet rikoksistamme. Nyt kuulemmekin hänen sanovan: "Minä olen Jeesus, sinun Vapahtajasi."

Kiitä häntä tänään siitä armosta, jota hän on osoittanut sinulle.

(J.B. Stoneyn innoittamia ajatuksia).