VÄHÄINEN HAPATUS
Paavali kysyi Galatian seurakunnalta: ”Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia? Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu. Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”(Gal.5:7-9).
Paavali viittaa tässä asenteeseen, opilliseen uskoon ja teologiseen kysymykseen. Hän kysyy: ”Mikä teidän elämässänne estää teitä saamasta Kristuksen täyttä siunausta? Vaelsitte niin hyvin ennen. Tiedän, että olette rukoilevia ihmisiä ja teette ahkerasti hyviä töitä, mutta jokin on vialla. En näe teidän kasvavan enää. Sen sijaan olette palanneet luottamaan lihaan. En aisti teistä enää sitä suloista Kristuksen tuoksua, joka teissä oli aiemmin. Varmuutenne, selkeytenne, näkynne ovat kaikki poissa. Jokin estää teitä.
Mikä on vietellyt teidät tähän tilaan? Mikä se onkin, sanon teille, ettei se ole Jumalasta. Aistin teissä hapatuksen, jonkinlaisen kompromissin. Jokin hämärtää teitä, jokin mistä pidätte kiinni. Se panee Herran ristiriitaan teidän kanssanne. Kertokaa, mikä se on?”
Tunnen tänä päivänä niin monia uskovia, jotka olivat kerran valtavasti Jumalan käytössä. Nämä ihmiset olivat hartaita, rukoilevia, uskovia pyhiä. Sitten heille tapahtui jotakin, joka vaikutti heissä esteen kokea enää Kristuksen siunauksen täyteyttä.
Näihin kuuluu paljon tuntemiani seurakuntatyöntekijöitä. Nämä ihmiset näkivät voiton toisensa perään vaeltaessaan Herran kanssa. Jokin sitten hiipi heidän elämäänsä, jonkin kompromissi ja ajan pitkään he solmivat rauhan sen kanssa. Usein tuo estävä hapatus on yksi ainoa helmasynti.
Sellaisille ihmisille Paavali asettaa kysymyksen: “Mitä tapahtui? Mikä estää Kristuksen siunauksen virtaamasta elämässäsi? Mikä hapatus on hiipinyt sisään?”
Paavali päättää tämän kappaleen varoittamalla galatalaisia: ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”(Gal.5:9).
Paavali viittaa tässä asenteeseen, opilliseen uskoon ja teologiseen kysymykseen. Hän kysyy: ”Mikä teidän elämässänne estää teitä saamasta Kristuksen täyttä siunausta? Vaelsitte niin hyvin ennen. Tiedän, että olette rukoilevia ihmisiä ja teette ahkerasti hyviä töitä, mutta jokin on vialla. En näe teidän kasvavan enää. Sen sijaan olette palanneet luottamaan lihaan. En aisti teistä enää sitä suloista Kristuksen tuoksua, joka teissä oli aiemmin. Varmuutenne, selkeytenne, näkynne ovat kaikki poissa. Jokin estää teitä.
Mikä on vietellyt teidät tähän tilaan? Mikä se onkin, sanon teille, ettei se ole Jumalasta. Aistin teissä hapatuksen, jonkinlaisen kompromissin. Jokin hämärtää teitä, jokin mistä pidätte kiinni. Se panee Herran ristiriitaan teidän kanssanne. Kertokaa, mikä se on?”
Tunnen tänä päivänä niin monia uskovia, jotka olivat kerran valtavasti Jumalan käytössä. Nämä ihmiset olivat hartaita, rukoilevia, uskovia pyhiä. Sitten heille tapahtui jotakin, joka vaikutti heissä esteen kokea enää Kristuksen siunauksen täyteyttä.
Näihin kuuluu paljon tuntemiani seurakuntatyöntekijöitä. Nämä ihmiset näkivät voiton toisensa perään vaeltaessaan Herran kanssa. Jokin sitten hiipi heidän elämäänsä, jonkin kompromissi ja ajan pitkään he solmivat rauhan sen kanssa. Usein tuo estävä hapatus on yksi ainoa helmasynti.
Sellaisille ihmisille Paavali asettaa kysymyksen: “Mitä tapahtui? Mikä estää Kristuksen siunauksen virtaamasta elämässäsi? Mikä hapatus on hiipinyt sisään?”
Paavali päättää tämän kappaleen varoittamalla galatalaisia: ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”(Gal.5:9).