LUPAUKSISTA ELÄMINEN

”Ja muista kaikki, mitä on tapahtunut sillä tiellä, jota Herra, sinun Jumalasi, näinä neljänäkymmenenä vuotena on sinua kuljettanut erämaassa nöyryyttääksensä sinua ja koetellaksensa sinua ja tietääksensä, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee”(5 Moos.8:2-3).

Toistan näitä sanoja pitkin päivää: ”Minä elän jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta”.

Jos Jumalan Sanaan ei voi luottaa, jos Jumala ei ole innoittanut Raamattua, silloin elämä on turhaa. Maan päällä ei silloin ole mitään toivoa.

Kun tämä sana tuli israelilaisille, olosuhteet erämaassa olivat muuttuneet hyvin pelottaviksi. Jumala oli antanut heidän kokea janoa ja kipua nälän takia. Nyt kuulemme Herran omasta suusta nämä sanat: ”Minä nöyryytin sinua ja annoin sinun kärsiä nälkää ja janoa. Miksi? Vain saadakseni sinut uskomaan, että Minuun voi luottaa. Sinä voit elää Minun lupauksistani.”

Ei Jumala aikonut antaa kansansa kuolla nälkään tai janoon. Hän tiesi tarkkaan, mitä tekisi pelastaakseen heidät.

Voi, kuinka paljon me tarvitsemme Pyhää Henkeä johtamaan ja lohduttamaan meitä koetuksen aikoina. Ilman Hänen läsnäoloaan, johdatustaan, päivittäistä voiman antamista, ei kukaan meistä voisi selviytyä. Ei mikään inhimillinen päättäväisyys voi selvitä siitä päivittäisestä koettelemuksesta, jota joudumme kestämään polullamme.

Päivittäin meidän pitää heittäytyä Jumalan Sanan varaan ja luottaa, että Pyhä Henki tekee sen eläväksi meille: ”Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä. … Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty”(Ps.33:6, 9).