ORJA

Jumalan tiet näyttävät ihmismielestä paradoksaalisilta. Hän sanoo: "Elääksesi, sinun tulee kuolla. Löytääksesi elämäsi, sinun tulee kadottaa se. Tullaksesi voimakkaaksi, sinun pitää ensin tulla heikoksi."

Yksi suurimmista paradokseista on tämä: Ollaksesi todella vapaa, sinun tulee ensin tulla sidotuksi. Saadaksesi vapauden Jumalassa, sinun tulee luopua oikeuksistasi ja ruveta loppuelämäksesi Herran Jeesuksen Kristuksen orjaksi. Tällainen rakkauden orjuus johtaa vapauden korkeimpaan muotoon. Se on vapaaehtoista antautumista, joka syntyy rakkaudesta ja kiintymyksestä. Se saa ihmisen näkemään palvelemisen suurempana kuin lapseuden.

Jumalan kansa joskus keskittyy lapsenoikeuksiinsa. Se haluaa saada Herran siunauksen ja lapsenedut. Meidän kaikkien kannattaisi antaa Pyhän Hengen avata silmämme näkemään Jumalasta jotain ennen huomaamatonta. Kaiken hyvän vastaanottaminen Jumalan kädestä on osa jumalallista järjestystä. Yhdenkään Herran lapsen ei tulisi tuntea syyllisyyttä saamistaan siunauksista ja etuuksista.

Meidän tulisi kuitenkin ymmärtää, että on olemassa jotain paljon parempaa kuin siunaukset ja menestys. Se on paljon palkitsevampaa kuin kaikki muut moninaiset asiat, joita hän meille päivittäin antaa.

Orja on astunut sisälle palveluksen sakramenttiin isäntänsä hyväksi. Tämä on kauniisti kuvattu seuraavassa Raamatun kohdassa:

"Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta. Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin, mutta jos hän on nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan. Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinänsä.

Mutta jos orja vakuuttaa: Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi, niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan" (2 Moos. 21:2-6).

Tässä ilmaistaan jotain paljon suurempaa kuin Jumalan huolenpitoa orjista ja palvelijoista. Se kuvaa selvästi Herran Jeesuksen Kristuksen orjia.

Tässä Kristus on isäntä, ja me palvelijoita, joilta on riistetty vapaus. Risti on Jumalan sapatti, vapautusvuosi, kaikille vangeille, orjille ja palvelijoille. Sitä se on myös meille, jotka myytiin Lain alaisuuteen, mutta jotka saimme vapauden armon kautta!

Meidät on vapautettu synnistä, vaikka samalla olemmekin Kristuksen orjia koko elinaikamme, vapaaehtoisesti.