ISÄN SUUDELMA
Osaksemme tulee suuri siunaus, kun meidät asetetaan taivaallisiin. Mikä sellainen siunaus on? Se on etuoikeus olla hyväksytty: "Meidät on hyväksytty hänen rakkaassaan (Kristuksessa)" (engl. kielinen suora käännös Ef.1:6). Kreikankielellä sana "hyväksyä" tarkoittaa "olla suuressa suosiossa". Englanninkielessä sanalla on eri merkitys: "hyväksyä = accept" on ottamista vastaan soveliaana". Tämä viittaa jonkin sietämiseen, asenteena: "Voin elää sen kanssa." Paavali ei kuitenkaan käytä sanaa tässä merkityksessä. Hänen sanansa ”hyväksytty” tarkoittaa: "meillä on Jumalan mielisuosio”. Me olemme hyvin erityisiä hänelle, koska meillä on paikkamme Kristuksessa."
Koska Jumala hyväksyi Kristuksen uhrin, hän näkee nyt vain yhden olennon, Kristuksen ja ne, jotka usko yhdistää häneen. Meidän lihamme on kuollut Jumalan silmissä. Miten niin? Jeesus teki ristillä tyhjäksi vanhan luontomme. Joten nyt Jumala näkee ainoastaan Kristuksen, kun hän katsoo meihin. Meidän tulee puolestamme oppia näkemään itsemme niin kuin Jumalakin näkee. Meidän ei tulisi siis keskittyä tuijottamaan vain syntejämme ja heikkouksiamme. Pikemminkin meidän tulee katsoa siihen voittoon, jonka Kristus voitti meille ristillä.
Vertaus tuhlaajapojasta tarjoaa voimallisen kuvan hyväksynnästä, jonka saamme sen kautta, että meidät on ”asetettu taivaallisiin Kristuksessa”. Tunnet varmaan tarinan. Nuori mies otti isältään koko perintönsä ja tuhlasi sen synnillisessä elämässä. Kun hän oli tuhlannut kaiken ja oli vararikossa, moraalisesti, tunne-elämältään ja fyysisesti, hän ajatteli isäänsä. Hän oli aivan varma, että oli menettänyt kaiken arvon isänsä edessä ja pelkäsi, että isä olisi täynnä vihaa häntä kohtaan.
Raamattu kertoo meille, että särkynyt nuori mies oli kovin murheellinen syntisyytensä vuoksi ja huusi: ”Olen täysin arvoton. Minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan." Tämä kuvaa niitä, jotka ovat tulleet parannukseen Jumalan mielen mukaisessa murheessa.
Tuhlaajapoika itse sanoi: "Minä nousen ja menen isäni tykö" (Luuk. 15:18). Hän alkoi ottaa käyttöönsä hyväksymisen siunausta. Alkaako kuva hahmottua? Tuhlaajapoika käänsi selkänsä synnille, jätti maailman taakseen ja kävi sisään avoimesta ovesta, jonka isä oli luvannut. Hän vaelsi parannuksessa ja otti vastaan hyväksynnän.
Mitä tuhlaajapojalle siis tapahtui? "Kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi" (Luuk.15:20). Kuinka kaunis näky! Syntinen poika sai anteeksi. Hänen isänsä syleili ja suuteli häntä, eikä tuomiota tai vihaa ollut missään. Kun isä suuteli häntä, hän tiesi olevansa hyväksytty.