TODELLINEN VANHURSKAUS by Gary Wilkerson
Jokaisella Jeesusta seuraavalla on sydämessään tietty nälkä. Se on intohimoinen halu olla pyhä Jumalan edessä: vapaa synnistä, lihallisuuden voittaja, puhdas ja moitteeton Herran edessä.
Pyhä Henki istuttaa tämän halun, sisäisen kaipuun oikeudenmukaiseen elämään. Se on jokaisen ihmisen sisimmässä. Ihmiset kaikissa uskonnoissa, jopa uskonnottomat, haluavat elää hyvin, tehdä oikein, rakastaa lähimmäistä, olla mahdollisimman hyviä ihmisiä. Jotkut ilmeisesti pakenevat tätä halua ja tekevät päinvastoin. Syvällä sisimmässään heillä kuitenkin on selvä tunto halusta tehdä oikein.
Tietenkin lankeamme pois tästä halusta oman synnillisen luontomme tähden. Ei-uskovien mielen tämän maailman henki on pimittänyt niin, etteivät he tunne mitään oikeamielistä. Uskovissa taas tällainen Jumalan kunnian vastainen elämä aiheuttaa lannistumista.
Halu elää oikein on perustana sanassa oikeamielinen, vanhurskas. Se tarkoittaa Jumalan edessä oikeassa tilassa olemista. Silloin elää oikealla motiivilla, tunteella ja käytöksellä, suorassa linjassa hänen päämääriensä kanssa.
Jotta voisimme olla oikeasti vanhurskaita, meidän tulee tietää, mitä se on ja mitä ei. Onko vanhurskaus oikeanlaista käytöstä? Ei, voit tehdä oikeita tekoja, vaikka motiivisi olisivat vääriä. Jotkut uskovat tekevät oikeita tekoja, mutta heitä motivoi farisealainen henki. Heidän ulkonainen käytöksensä on oikea, mutta sisältä he ovat ”täynnä kuolleitten luita”. Onko siis vanhurskaus halua tai tahtoa tehdä oikein? Ei, monet ihmiset etsivät vanhurskautta suurella innolla, mutteivät onnistu saamaan sitä.
Raamattu kuvaa meidän vanhurskauttamme kahdella sanalla: vanhurskautus ja pyhitys. Uskovina me tarvitsemme kumpiakin elämässämme. Ensimmäinen termi osoittaa meidän asemaamme, tai tilaamme Jumalaan nähden. Toinen viittaa vaellukseemme Jumalan kanssa, jatkuvaa suhdetta häneen.
Jos meitä ei ole vanhurskautettu, emme voi olla vanhurskaita. Voimme tehdä hyviä tekoja ja viettää tuntikausia rukouksessa, mutta nämä asiat eivät tee meistä vanhurskaita. Siksi, että vanhurskautus liittyy siihen, että asiat pannaan oikealle tolalleen. Jotta tämä voisi tapahtua, Jumalan vihan syntiä vastaan pitää tulla ilmeiseksi. Meidän syntiemme rangaistus pitää maksaa, niin että Jumala voi antaa ne anteeksi.
Me kaikki tiedämme, että Jeesus suorittaa tämän maksun synneistämme. Hänen uhrinsa ristillä sammutti Jumalan pyhän vihan syntiämme vastaan. Vapahtajamme on täyttänyt kaikki vaatimukset, jotta Herra voisi hyväksyä meidät täysin, ja me pääsisimme oikeaan suhteeseen häneen kerta kaikkiaan.
Pyhä Henki istuttaa tämän halun, sisäisen kaipuun oikeudenmukaiseen elämään. Se on jokaisen ihmisen sisimmässä. Ihmiset kaikissa uskonnoissa, jopa uskonnottomat, haluavat elää hyvin, tehdä oikein, rakastaa lähimmäistä, olla mahdollisimman hyviä ihmisiä. Jotkut ilmeisesti pakenevat tätä halua ja tekevät päinvastoin. Syvällä sisimmässään heillä kuitenkin on selvä tunto halusta tehdä oikein.
Tietenkin lankeamme pois tästä halusta oman synnillisen luontomme tähden. Ei-uskovien mielen tämän maailman henki on pimittänyt niin, etteivät he tunne mitään oikeamielistä. Uskovissa taas tällainen Jumalan kunnian vastainen elämä aiheuttaa lannistumista.
Halu elää oikein on perustana sanassa oikeamielinen, vanhurskas. Se tarkoittaa Jumalan edessä oikeassa tilassa olemista. Silloin elää oikealla motiivilla, tunteella ja käytöksellä, suorassa linjassa hänen päämääriensä kanssa.
Jotta voisimme olla oikeasti vanhurskaita, meidän tulee tietää, mitä se on ja mitä ei. Onko vanhurskaus oikeanlaista käytöstä? Ei, voit tehdä oikeita tekoja, vaikka motiivisi olisivat vääriä. Jotkut uskovat tekevät oikeita tekoja, mutta heitä motivoi farisealainen henki. Heidän ulkonainen käytöksensä on oikea, mutta sisältä he ovat ”täynnä kuolleitten luita”. Onko siis vanhurskaus halua tai tahtoa tehdä oikein? Ei, monet ihmiset etsivät vanhurskautta suurella innolla, mutteivät onnistu saamaan sitä.
Raamattu kuvaa meidän vanhurskauttamme kahdella sanalla: vanhurskautus ja pyhitys. Uskovina me tarvitsemme kumpiakin elämässämme. Ensimmäinen termi osoittaa meidän asemaamme, tai tilaamme Jumalaan nähden. Toinen viittaa vaellukseemme Jumalan kanssa, jatkuvaa suhdetta häneen.
Jos meitä ei ole vanhurskautettu, emme voi olla vanhurskaita. Voimme tehdä hyviä tekoja ja viettää tuntikausia rukouksessa, mutta nämä asiat eivät tee meistä vanhurskaita. Siksi, että vanhurskautus liittyy siihen, että asiat pannaan oikealle tolalleen. Jotta tämä voisi tapahtua, Jumalan vihan syntiä vastaan pitää tulla ilmeiseksi. Meidän syntiemme rangaistus pitää maksaa, niin että Jumala voi antaa ne anteeksi.
Me kaikki tiedämme, että Jeesus suorittaa tämän maksun synneistämme. Hänen uhrinsa ristillä sammutti Jumalan pyhän vihan syntiämme vastaan. Vapahtajamme on täyttänyt kaikki vaatimukset, jotta Herra voisi hyväksyä meidät täysin, ja me pääsisimme oikeaan suhteeseen häneen kerta kaikkiaan.