EI MUKA AIKAA RUKOUKSEEN?

Ensimmäisen vuosisadan seurakunta Jerusalemissa joutui näkemään, että kreikkalaisia leskivaimoja laiminlyötiin päivittäisen ruoan jakelussa.  He pyysivät apua seurakunnan johtajilta, mutta nämä eivät pitäneet oikeana, ettei heidän aikaansa rukoukseen ja Jumalan Sanan tutkimiseen käytettäisiin hallinnollisiin asioihin.

Apostolit kutsuivat kokoon seurakunnan vanhimmiston ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta” (Ap.t.6:2).  Lopulta päätettiin asettaa seitsemän miestä, joista oli ”hyvä todistus”, hoitamaan seurakunnan asioita. sillä välin apostolit lupasivat, ”Me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa" (Ap.t. 6:4). Tämä järjestely vaikutti Jumalan sanan lisääntymisen ja opetuslasten luvun enentymisen (ks. jae 7).

Hyvin harvat pastorit uhrautuvat tällä tavalla tänä päivänä. Eräs pastori kerran katsoi minua silmiin ja sanoi: ”Minulla on niin paljon tehtäviä, etten ehdi rukoilla”. Toinen pastori taas tunnusti minulle: ”En ole rukoillut kuukausiin. Minä meditoin ja pidän nopean hartauden silloin tällöin, mutta en saa itseäni kuriin rukoillakseni.”

En tahdo tuomita ketään ahkerasti työskentelevää, harrasta Jumalan palvelijaa, mutta tosi on, että jokainen palvelija nousee ja kaatuu omalle isännälleen. Monet saarnaajat eivät tiedosta, että heistä on tullut saatanallisen salaliiton uhreja, kun heitä keskeytetään jatkuvasti. Jotkut heistä joutuvat juoksemaan jatkuvasti paikasta toiseen, tehtävien ja yksityiskohtien lumivyöryn tähden.

Kiitän Jumalan siitä, ettemme ole koskaan Saatanan tai hänen työkalujensa armoilla. Me voimme paljastaa hänen taktiikkansa, puhua totuuden sanaa ja Kristuksen nimessä pysäyttää minkä hyvänsä keskeytyksen. Pyhän Hengen voimalla voimme siivota tiemme Herran portteihin ja tulla rohkeasti Hänen valtaistuimensa eteen saamaan avun oikeaan aikaan. Sitä Herra tahtoo meiltä kaikilta!