MYÖTÄTUNNON LIIKUTTAMA
Myötätunto ei ole vain sääliä tai sympatiaa. Se on enemmän kuin liikuttumista kyyneliin asti tai tunnekuohua. Myötätunto tarkoittaa sääliä ja armahdusta, joita seuraa halu auttaa muuttamaan asioita. Oikea myötätunto vie meidät tekemään jotakin!
Kerran Jeesus poikkesi erämaahan rukoilemaan. Kun kansajoukko sai selville, missä hän oli, he seurasivat häntä jalan ja toivat hänen luokseen halvaantuneet, sokeat, kuolevat, riivaajien kiusaamat ihmiset. Raamattu kertoo: ”Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa”(Matt.14:14).
Jos Jeesusta olisi leimannut nykyaikainen ajattelu, hän olisi koonnut opetuslapsensa komiteanistuntoon analysoimaan ongelmia ja puhumaan synneistä, jotka olivat vieneet ihmiskunnan sellaiseen tilaan. Hän olisi osoittanut kuolaavia riivattuja ja sanonut kyynelöiden: ”Katsokaa, mitä synti tekee ihmiselle. Eikö ole traagista?”
Tai hän olisi voinut sanoa, niin kuin monet ulkokultaiset ihmiset: ”Katso, minä tunnen sinun tuskasi. Olen tehnyt paljon työtä palvellakseni sinua, mutta nyt olen väsynyt ja minun pitää puhua Isäni kanssa. Myöhemmin kutsun opetuslapseni yhteen rukouskokoukseen ja me rukoilemme sinun tarpeittesi puolesta. Mene nyt rauhassa.”
Tämä on nykyajan teologiaa pähkinänkuoressa. Jokainen haluaa rukoilla, mutta harva toimia.
Matteuksen evankeliumin 8. luvussa kerrotaan Jeesuksesta: ”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Matt.9:36). Sanonta ” hänen tuli heitä sääli” tarkoittaa ”se pani hänet toimimaan”.
Niin, mitä Jeesus teki? Hän ei vain puhunut. Hänen sydäntänsä liikutti se, mitä hän näki, ja hänet täytti halu muuttaa asioita. Säälin tunne ja sympatia pakotti hänet toimimaan.
”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”(Matt.9:35). Tämä ei ollut mitään turhaa teologiaa, Jeesus ei mennyt vain yksinäisyyteen Isänsä kanssa ja sanonut: ”Herra, lähetä työntekijöitä elonkorjuuseen.” Ei, Jeesus meni itse. Hän pani itsensä likoon syvällä, käytännöllisellä, läheisellä tavalla.
Kerran Jeesus poikkesi erämaahan rukoilemaan. Kun kansajoukko sai selville, missä hän oli, he seurasivat häntä jalan ja toivat hänen luokseen halvaantuneet, sokeat, kuolevat, riivaajien kiusaamat ihmiset. Raamattu kertoo: ”Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa”(Matt.14:14).
Jos Jeesusta olisi leimannut nykyaikainen ajattelu, hän olisi koonnut opetuslapsensa komiteanistuntoon analysoimaan ongelmia ja puhumaan synneistä, jotka olivat vieneet ihmiskunnan sellaiseen tilaan. Hän olisi osoittanut kuolaavia riivattuja ja sanonut kyynelöiden: ”Katsokaa, mitä synti tekee ihmiselle. Eikö ole traagista?”
Tai hän olisi voinut sanoa, niin kuin monet ulkokultaiset ihmiset: ”Katso, minä tunnen sinun tuskasi. Olen tehnyt paljon työtä palvellakseni sinua, mutta nyt olen väsynyt ja minun pitää puhua Isäni kanssa. Myöhemmin kutsun opetuslapseni yhteen rukouskokoukseen ja me rukoilemme sinun tarpeittesi puolesta. Mene nyt rauhassa.”
Tämä on nykyajan teologiaa pähkinänkuoressa. Jokainen haluaa rukoilla, mutta harva toimia.
Matteuksen evankeliumin 8. luvussa kerrotaan Jeesuksesta: ”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Matt.9:36). Sanonta ” hänen tuli heitä sääli” tarkoittaa ”se pani hänet toimimaan”.
Niin, mitä Jeesus teki? Hän ei vain puhunut. Hänen sydäntänsä liikutti se, mitä hän näki, ja hänet täytti halu muuttaa asioita. Säälin tunne ja sympatia pakotti hänet toimimaan.
”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”(Matt.9:35). Tämä ei ollut mitään turhaa teologiaa, Jeesus ei mennyt vain yksinäisyyteen Isänsä kanssa ja sanonut: ”Herra, lähetä työntekijöitä elonkorjuuseen.” Ei, Jeesus meni itse. Hän pani itsensä likoon syvällä, käytännöllisellä, läheisellä tavalla.