PYHITÄ LEPOPÄIVÄ

Kun Jumalan sana puhuu levosta, siihen kuuluu myös fyysinen lepo. Herran pyhä lepo alkaa sielussa: ”Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva”(Heb.4:9). Mitä tämä lepo on? Se on kaikkien syntikuormiemme laskemista Kristuksen päälle!

Jeesus itse sanoo: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon”(Matt.11:28). Hän sanoo: ”Sinun pitää tulla sisälle Isän sapatin lepoon uskon kautta. Sinun pitää lakata kantamasta enää kuormiasi kotoa ja kotiin. Laske ne sen sijaan kaikki minun päälleni. Minä olen sapatin Herra ja ainoa, joka voi kantaa sinun kuormasi.”

Kysyn sinulta: Miksi niin monet uskovat hylkäävät Jeesuksen tarjouksen? Jos Jeremia eläisi tänä päivänä, hän olisi äimän käkenä nähdessään ne uskovat, jotka edelleen kantavat syntikuormiaan ja kiusauksiaan. Hän varmaan huudahtaisi: ”Miksi kannatte näitä kuormia tällaisena ihanana sapatinpäivänä? Eikö Jeesus sano teille samaa kuin minä Israelille: ”Älkää tuoko kuormianne kotiin”? Miksi edelleenkin kannatte tuollaisia lasteja ympäriinsä? Älkää kantako taakkoja sapattina, sillä se on Herralle pyhä päivä!”

Sanoman kärki osoittaa tässä siihen, että sapattina meidän on lopetettava omien töittemme tekeminen, omat ponnistelumme ihmisvoimin ja annettava kunnia Jumalan pelastukselle: ”Älkää viekö sapatinpäivänä mitään kantamusta taloistanne älkääkä tehkö mitään työtä, vaan pyhittäkää sapatinpäivä, niin kuin minä käskin teidän isienne tehdä”(Jer.17:22).

Tässä on salaisuus, jonka mukaan meidän tulisi viettää sapattia: Meidän tulee antaa kaikki taakkamme Jeesukselle ja uskoa hänen Pyhän Henkensä antavan meille voimaa elämään. Juuri niin! Me pyhitämme lepopäivän, kun luovumme kaikesta omasta yrittämisestämme synnin ja kiusausten läpi.

Meidän tulee noudattaa tätä käskyä sunnuntain lisäksi joka päivä!