ISÄN LUPAUS by Gary Wilkerson
Apostolien tekojen luvut ensimmäisestä kuudenteen kuvaavat Jumalan hienoimpia tekoja historiassa. Se on ällistyttävä sarja toimintaa täynnä olevia tapahtumia: voimallista saarnaa, massakääntymisiä, ihmeenomaisia parantumisia. Kaikki tämä oli Jeesuksen ennustaman taivaallisen lupauksen toteutumista.
Ennen ylösnousemustaan Kristus ohjeisti opetuslapsensa odottamaan Jerusalemissa saadakseen “Isän lupauksen”. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta" (Luuk.24:49).
Lupauksen täyttymys alkoi Helluntaina, Israelin ”ensihedelmien” juhlana. Maailma tulisi näkemään Kristuksen ristillä täytetyn työn ensihedelmät.
Opetuslasten mieleen ei olisi juolahtanut, mitä Jumalalla oli mielessään heitä varten. Ehkä he ajattelivat: ”Hienoa! Tämä lupaus merkitsee, että Jumala varmaan jälleenrakentaa Israelin valtakunnan. Hän vapauttaa meidät Rooman kahleista ikuisiksi ajoiksi, ja meistä tulee jälleen hänen kansansa.”
Ajattelen, että seurakunta reagoisi samoin, jos me kuulisimme saman lupauksen Jeesukselta. Me saattaisimme ajatella: ”Kun Jumalan lupaus tulee, meidän kirkkomme täyttyy ääriään myöten. Pyhä Henki liikkuu muissa kaupungeissa ja ihmiset tulevat joka puolelta saadakseen maistaa sitä. Me saamme siunauksen, joka on suurempi kuin koskaan ennen.”
Meidän tulisi haluta Pyhän Hengen täyttävän pyhäkkömme, tuovan iloa ja lohdutusta Jumalan kansalle. Kun Jumalan kirkkaus tulee, se ei ole ainoastaan meille. Jeesus ei sanonut: ”Kun te saatte voiman korkeudesta, teistä tulee minun kirkossa kävijöitäni, minun raamattupiiriläisiäni, minun rukouskokouksieni osanottajia”. Hän sanoi: ”Teistä tulee minun todistajiani aina maan ääriin saakka.”
Jumala voima on tarkoitettu lähtemään seurakunnan ulkopuolelle kaikkein kaukaisimpiin paikkoihin maan päällä. Tämän me näemme avautuvan Apostolien teoissa. Kun Pietari nousi saarnaamaan ihmisjoukolle, joka oli kokoontunut, kolme tuhatta pelastui. Myöhemmin, kun Pietari ja Johannes todistivat koko Jerusalemissa, merkit ja ihmeet seurasivat uskomattomina parantumisina ja vapautuksina.
Se oli kuitenkin vasta alkua! Jos Pyhän Hengen työ olisi päättynyt Apostolien tekojen kuudenteen lukuun, Jumalan kaikki voima olisi jäänyt vain kahdentoista apostolin käsiin. Sen sijaan tapahtui suuri maanjäristys. Jumala sanoi: ”Minun Henkeni ei enää liiku ainoastaan muutamissa valituissa. Aion antaa voimani jokaiselle miehelle, naiselle ja lapselle, joka huutaa avuksi minun nimeäni.”
Ennen ylösnousemustaan Kristus ohjeisti opetuslapsensa odottamaan Jerusalemissa saadakseen “Isän lupauksen”. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta" (Luuk.24:49).
Lupauksen täyttymys alkoi Helluntaina, Israelin ”ensihedelmien” juhlana. Maailma tulisi näkemään Kristuksen ristillä täytetyn työn ensihedelmät.
Opetuslasten mieleen ei olisi juolahtanut, mitä Jumalalla oli mielessään heitä varten. Ehkä he ajattelivat: ”Hienoa! Tämä lupaus merkitsee, että Jumala varmaan jälleenrakentaa Israelin valtakunnan. Hän vapauttaa meidät Rooman kahleista ikuisiksi ajoiksi, ja meistä tulee jälleen hänen kansansa.”
Ajattelen, että seurakunta reagoisi samoin, jos me kuulisimme saman lupauksen Jeesukselta. Me saattaisimme ajatella: ”Kun Jumalan lupaus tulee, meidän kirkkomme täyttyy ääriään myöten. Pyhä Henki liikkuu muissa kaupungeissa ja ihmiset tulevat joka puolelta saadakseen maistaa sitä. Me saamme siunauksen, joka on suurempi kuin koskaan ennen.”
Meidän tulisi haluta Pyhän Hengen täyttävän pyhäkkömme, tuovan iloa ja lohdutusta Jumalan kansalle. Kun Jumalan kirkkaus tulee, se ei ole ainoastaan meille. Jeesus ei sanonut: ”Kun te saatte voiman korkeudesta, teistä tulee minun kirkossa kävijöitäni, minun raamattupiiriläisiäni, minun rukouskokouksieni osanottajia”. Hän sanoi: ”Teistä tulee minun todistajiani aina maan ääriin saakka.”
Jumala voima on tarkoitettu lähtemään seurakunnan ulkopuolelle kaikkein kaukaisimpiin paikkoihin maan päällä. Tämän me näemme avautuvan Apostolien teoissa. Kun Pietari nousi saarnaamaan ihmisjoukolle, joka oli kokoontunut, kolme tuhatta pelastui. Myöhemmin, kun Pietari ja Johannes todistivat koko Jerusalemissa, merkit ja ihmeet seurasivat uskomattomina parantumisina ja vapautuksina.
Se oli kuitenkin vasta alkua! Jos Pyhän Hengen työ olisi päättynyt Apostolien tekojen kuudenteen lukuun, Jumalan kaikki voima olisi jäänyt vain kahdentoista apostolin käsiin. Sen sijaan tapahtui suuri maanjäristys. Jumala sanoi: ”Minun Henkeni ei enää liiku ainoastaan muutamissa valituissa. Aion antaa voimani jokaiselle miehelle, naiselle ja lapselle, joka huutaa avuksi minun nimeäni.”