HERRA LASKI KÄTENSÄ HÄNEN PÄÄLLENSÄ

Kun luen Vanhan Testamentin Jumalan miesten teoista, sydämeni syttyy palamaan. Nämä palvelijat olivat niin raskautetut Jumalan asian tähden, että heidän suorittamansa voimalliset teot ihmetyttävät tämän päivän uskovia. Heidän esimerkkinsä näyttää meille mallin, jota seurata. Nämä miehet omistivat sydämessään ja luonteessaan jotakin, joka saattoi Jumalan valitsemaan heidät täyttämään hänen päämääriänsä. Hän etsii myös meistä samaa luonteenlaatua.

Esra oli Jumalan mies, joka herätti koko kansakunnan ja jonka yllä Jumalan käsi oli Raamatun mukaan. Esra todisti: ”Ja minä rohkaisin mieleni, koska Herran, minun Jumalani, käsi oli minun päälläni” (Esra7:28). Toisin sanoen Jumala ojensi kätensä, ympäröi Esran ja muutti hänet eri mieheksi.

Miksi Jumala tekisi niin? Israelissa oli satoja kirjanoppineita siihen aikaa, ja heillä kaikilla oli sama kutsu tutkia ja selittää Jumalan sanaa kansalle. Mikä erotti Esran toisista? Mikä pani Herran laittamaan kätensä tämän yhden miehen päälle ja antamaan hänelle vallan hallita yli viidenkymmenen tuhannen hengen kansaa ja panna heidät jälleenrakentamaan Jerusalemin tuhotun kaupungin?

Raamattu antaa meille vastauksen: ”Sillä Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta”(Esra7:10). Lyhyesti sanottuna, Esra oli tehnyt tietoisen ratkaisun. Hän oli ottanut päämääräkseen ennen kaikkea muuta Herran sanan etsimisen ja tottelemisen. Hän ei hievahtanut tästä päätöksestä. Hän sanoi itsekseen: ”Minä tahdon olla sanan opiskelija ja aion myös toteuttaa sitä, mitä luen.”

Jo kauan ennen kuin Jumala oli laittanut kätensä Esran päälle, tämä mies oli ahkerasti tutkinut Raamattua. Hän antoi sen myös tutkia itseään ja puhdistaa hänet kaikesta ruumiin ja hengen saastasta. Esra janosi Raamattua ja iloitsi siitä. Hän antoi Raamatun valmistaa sydäntään mitä hyvänsä työtä varten, jonka Jumala valitsisi häntä varten. Siksi Herra oli pannut kätensä Esran päälle ja voidellut hänet.