ELONKORJUUN TYÖKALUT
”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: ’Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa" (Matt.9:36 - 38).
Jeesus puhui selvästi: ”Sato on kypsynyt, mutta työntekijöitä on vähän”. Niin, miksi on niin vähän työntekijöitä? Seurakunnat ovat tänä päivänä täynnä uskovia, jotka väittävät Kristuksen olevan heidän varsinainen elämänsä. Miljoonia dollareita käytetään ylistyskeskusten rakentamiseen joka puolella.
On totta, että itse alennamme arvomme työntekijöinä, jos emme osaa korjata sielujen satoa, jos emme heijasta julistamamme evankeliumin muuttavaa voimaa. Vaelluksemme Kristuksen kanssa tulisi todistaa maailmalle siitä, että Jumalan lupaukset ovat tosia.
Työntekijöinä me olemme elonkorjuun työkaluja Herran kädessä. Kristuksen päivinä sellainen työkalu oli viikate, pitkä kaareva- ja yksiteräinen, jossa oli pitkä varsi. Seppä oli takonut sen, laittanut sen tuleen, sitten ottanut sen alasimelle, nuijinut sitä ja taivuttanut muotoonsa. Koko prosessi kerrattiin monta kertaa, kunnes leikkuuterä oli viilattu karheapintaisella kovasimella.
Vertauskuva on selvä: Jumala takoo työntekijöitä. Hän ei tao pois vain syntiä. Tämä takomisprosessi selittää, miksi työntekijöitä on niin vähän. Suurin osa kirkossa kävijöistä ovat kuin ne Vanhan Testamentin tuhannet, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi lähtemään Gideonin kanssa. Jumala näki pelkoa monissa heistä, Hän tiesi, etteivät he kestäisi tulta, takomista, kovia aikoja. Tuhansista, jotka seurasivat Gideonia, vain kolmesataa valittiin.
Sama tapahtuu tänään. Ne, jotka ovat todella kutsutut elonkorjuuseen, ovat kutsutut kestämään seulomisen, ahjon tulen ja jatkuvan vasaroimisen. Niinpä vain harvat kestävät.
Jeesus puhui selvästi: ”Sato on kypsynyt, mutta työntekijöitä on vähän”. Niin, miksi on niin vähän työntekijöitä? Seurakunnat ovat tänä päivänä täynnä uskovia, jotka väittävät Kristuksen olevan heidän varsinainen elämänsä. Miljoonia dollareita käytetään ylistyskeskusten rakentamiseen joka puolella.
On totta, että itse alennamme arvomme työntekijöinä, jos emme osaa korjata sielujen satoa, jos emme heijasta julistamamme evankeliumin muuttavaa voimaa. Vaelluksemme Kristuksen kanssa tulisi todistaa maailmalle siitä, että Jumalan lupaukset ovat tosia.
Työntekijöinä me olemme elonkorjuun työkaluja Herran kädessä. Kristuksen päivinä sellainen työkalu oli viikate, pitkä kaareva- ja yksiteräinen, jossa oli pitkä varsi. Seppä oli takonut sen, laittanut sen tuleen, sitten ottanut sen alasimelle, nuijinut sitä ja taivuttanut muotoonsa. Koko prosessi kerrattiin monta kertaa, kunnes leikkuuterä oli viilattu karheapintaisella kovasimella.
Vertauskuva on selvä: Jumala takoo työntekijöitä. Hän ei tao pois vain syntiä. Tämä takomisprosessi selittää, miksi työntekijöitä on niin vähän. Suurin osa kirkossa kävijöistä ovat kuin ne Vanhan Testamentin tuhannet, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi lähtemään Gideonin kanssa. Jumala näki pelkoa monissa heistä, Hän tiesi, etteivät he kestäisi tulta, takomista, kovia aikoja. Tuhansista, jotka seurasivat Gideonia, vain kolmesataa valittiin.
Sama tapahtuu tänään. Ne, jotka ovat todella kutsutut elonkorjuuseen, ovat kutsutut kestämään seulomisen, ahjon tulen ja jatkuvan vasaroimisen. Niinpä vain harvat kestävät.