ON AIKA ALOITTAA ELONLEIKKUU
Jeesus sanoi: “Sato on valmista ja sitä on paljon. On aika alkaa sen korjaaminen” (ks. Matt.9:37 - 38). Sillä hetkellä alkoi viimeinen hengellinen elonkorjuu Jeesuksen sukupolven juutalaisten ja pakanoiden keskellä. Sama elonkorjuu jatkuu siihen asti, kunnes Kristus tulee takaisin.
Kun luen tätä Raamatunkohtaa, ihmettelen, mitä Jeesus näki omana aikanaan sellaista, joka saattoi Hänet sanomaan: ”Sato on kypsää, on aika korjata eloa.” Näkikö Hän Israelissa hengellisen heräämisen? Oliko synagogissa herätystä? Kääntyivätkö papit takaisin Jumalan luo? Olivatko kirjanoppineet ja fariseukset tulleet synnintuntoon? Mikä todisti sadon olevan valmista leikattavaksi?
Evankeliumit eivät anna paljonkaan todisteita hengellisestä liikkeestä Jumalaa kohti. Ne päinvastoin näyttävät aivan muuta. Jeesusta pilkattiin synagogissa. Kansan hengelliset johtajat hylkäsivät Hänet, kyseenalaistivat hänen moraalinsa ja jumaluutensa. Yksi uskonnollinen ryhmä yritti jopa heittää Hänet vuorenharjanteelta. Kristus itse moitti Israelin kaupunkeja siitä, etteivät ne tehneet parannusta Hänen puheensa seurauksena: ”Voi sinua, Korasin! Voi sinua Beetsaida! Voi sinua Tyyro ja Siidon! Voi sinua Kapernaum! (ks. Matt.11:21–23).
Ihmisjoukot kiistelivät sekasortoisessa epätoivossa. Raamattu sanoo: “Kun Hän näki heidät, he olivat kuin lampaat ilman paimenta” (ks. Matt.9:36). Kyseessä oli yhteiskunta, joka oli pelokas, uupunut, masentunut. Ihmiset juoksivat sinne tänne, niin kuin hajalle joutuneet lampaat, etsien, mistä voisivat saada apua. Juuri tänä suuren epätoivon hetkellä Kristus julisti: ”Elo on kypsynyt, ja satoa on paljon”.
Luuletko Jeesuksen sanojen sadosta ja sen kypsyydestä sopivan tähän päivään? Mistä saamme todisteen siitä, että pellot ovat vaalenneet ja valmiita leikattaviksi? Tekevätkö kansat parannusta? Käykö meidän yhteiskunnassamme kova kohina? Heräävätkö perinteiset kirkot? Onko hengellisillä johtajilla herätyksen nälkä, etsivätkö he Kristusta uudelleen? Huutaako tämä sukupolvi pyhyyden perään?
En näe sellaisia asioita tapahtuvan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ne eivät kuitenkaan olekaan niitä asioita, jotka liikuttivat Jeesusta Hänen aikanaan. Pikemminkin Häntä liikutti nähdä sitä surkeata olotilaa joka puolella. Minne Hän katsoikin, ihmiset olivat masennuksen ja ahdistuksen valtaamia. Hän sanoi: ”On aika ryhtyä leikkaamaan eloa”.
Kun luen tätä Raamatunkohtaa, ihmettelen, mitä Jeesus näki omana aikanaan sellaista, joka saattoi Hänet sanomaan: ”Sato on kypsää, on aika korjata eloa.” Näkikö Hän Israelissa hengellisen heräämisen? Oliko synagogissa herätystä? Kääntyivätkö papit takaisin Jumalan luo? Olivatko kirjanoppineet ja fariseukset tulleet synnintuntoon? Mikä todisti sadon olevan valmista leikattavaksi?
Evankeliumit eivät anna paljonkaan todisteita hengellisestä liikkeestä Jumalaa kohti. Ne päinvastoin näyttävät aivan muuta. Jeesusta pilkattiin synagogissa. Kansan hengelliset johtajat hylkäsivät Hänet, kyseenalaistivat hänen moraalinsa ja jumaluutensa. Yksi uskonnollinen ryhmä yritti jopa heittää Hänet vuorenharjanteelta. Kristus itse moitti Israelin kaupunkeja siitä, etteivät ne tehneet parannusta Hänen puheensa seurauksena: ”Voi sinua, Korasin! Voi sinua Beetsaida! Voi sinua Tyyro ja Siidon! Voi sinua Kapernaum! (ks. Matt.11:21–23).
Ihmisjoukot kiistelivät sekasortoisessa epätoivossa. Raamattu sanoo: “Kun Hän näki heidät, he olivat kuin lampaat ilman paimenta” (ks. Matt.9:36). Kyseessä oli yhteiskunta, joka oli pelokas, uupunut, masentunut. Ihmiset juoksivat sinne tänne, niin kuin hajalle joutuneet lampaat, etsien, mistä voisivat saada apua. Juuri tänä suuren epätoivon hetkellä Kristus julisti: ”Elo on kypsynyt, ja satoa on paljon”.
Luuletko Jeesuksen sanojen sadosta ja sen kypsyydestä sopivan tähän päivään? Mistä saamme todisteen siitä, että pellot ovat vaalenneet ja valmiita leikattaviksi? Tekevätkö kansat parannusta? Käykö meidän yhteiskunnassamme kova kohina? Heräävätkö perinteiset kirkot? Onko hengellisillä johtajilla herätyksen nälkä, etsivätkö he Kristusta uudelleen? Huutaako tämä sukupolvi pyhyyden perään?
En näe sellaisia asioita tapahtuvan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ne eivät kuitenkaan olekaan niitä asioita, jotka liikuttivat Jeesusta Hänen aikanaan. Pikemminkin Häntä liikutti nähdä sitä surkeata olotilaa joka puolella. Minne Hän katsoikin, ihmiset olivat masennuksen ja ahdistuksen valtaamia. Hän sanoi: ”On aika ryhtyä leikkaamaan eloa”.