HERRAN MIELIKSI

Saatat sanoa: “Luulen, että olen aivan valmis mihin hyvänsä myrskyyn. Olenhan Herran uskollinen todistaja. En häpeä evankeliumia ja elän puhdasta, moraalista elämää. Annan kymmenykset, luen Raamattuani ja käyn säännöllisesti kirkossa.”

On mahdollista olla uskova ja silti pysyä kaukana Herrasta. Itse asiassa, jos et vietä aikaa Hänen kanssaan, jos et vetäydy Hänen voimaansa, sydämesi näivettyy. Sanoillasi on kovin vähän tai ei minkäänlaista voimaa tai tulosta eikä todistuksesi ole elävää. Miksi? Siksi, että sinä ajaudut kauas voiman lähteestäsi.

Älä tee sitä virhettä, että mittaat vaellustasi Kristuksen kanssa hyvillä töilläsi tai palvelullasi pikemminkin kuin Hänen läsnäoloansa elämässäsi.

Et vain voi miellyttää Herraa enemmän, täyttää Hänen tahtoansa ja olla siinä, kuin vain olemalla Hänen lähellään rukouksessa.

Me tiedämme tämän apostoli Paavali elämästä. Hän näki monia kovia, vaarallisia aikoja. Tämä hurskas mies tiesi, mitä merkitsi kaiken kadottaminen: nähdä nälkää ja janoa, kärsiä halveksuntaa, olla köyhyydessä, ajettuna ulos, maata kahleissa pimeässä, kosteassa sellissä, yksin ja hyljättynä jopa omien läheisten ystävien taholta.

Paavali ei nääntynyt. Hän vieläpä kasvoi voimassa koko koetuksen jälkeen. Kuinka se tapahtui? Se tapahtui siinä, että hän tunsi voiman saamisen  ja pitämisen salaisuuden.

Paavali todistikin: ”Ensi kertaa puolustautuessani ei kukaan tullut avukseni, vaan kaikki jättivät minut; älköön sitä heille syyksi luettako. Mutta Herra auttoi minua ja vahvisti minua, … Ja Herra on vapahtava minut kaikesta ilkivallasta ja pelastava minut taivaalliseen valtakuntaansa; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti!” (2Tim.4:16 – 18).