YLÖS KUOPASTA by Gary Wilkerson
Teini-ikäisenä vietin kesäni apupoikana eräällä karjatilalla, Itä-Texasissa. Tilanjohtaja, Jimmie, oli suuri, ladonoviharteinen mies, joka ei nähnyt oikein hyvin, mutta osasi kaikenlaiset tehtävät tilalla. Hän opetti minulle heinänkaadon ja - noston.
Eräänä päivänä me lapioimme maata saadaksemme aikaan noin kaksi metriä syvän kuopan kaivoa varten. Kun pidimme juomataukoa, Jimmie erehtyi kuopan paikasta ja astui sitä kohti. Oma suuni oli liian täynnä vettä varoittaakseni häntä, ja niin hän putosi kuoppaan. Pelkäsin, että häneltä oli murtunut joku raajoista suuren pudotuksen takia, ja ryntäsin heti apuun. Kun katsoin kuoppaan, Jimmie jo kiipesi ylös kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sellainen oli Jimmien elämä. Hänen edessään oli monia kuoppia päivittäin, koska näön lisäksi hänen kuulonsakin oli huononemassa. Silti Jimmie kiipesi jokaisesta kuopasta, johon oli pudonnut, ja jatkoi matkaansa. Minulle hän on uskon esimerkkinä jokaiselle Kristuksen ruumiin jäsenelle. Meille kaikille sattuu noita kuoppaan putoamisia. Sellaista elämä vain on. Jumalan Sana osoittaa meille, että meidän tulee kohdata kuoppamme uskon silmien kautta.
Ehkä olet juuttunut kuoppaan juuri nyt. Se voi olla vaikea ihmissuhde, taloudellinen kuoppa, sairaus, jotakin, johon olet joutunut vähäksi aikaa. Ihmettelet, pääsetkö koskaan kiipeämään ylös. Aikaisempi läheinen vaellus Kristuksen kanssa näyttää nyt kaukaiselta unelta. Jumala haluaa kuitenkin sanoa jotakin voimallista nykyisestä kuopastasi.
Me luomme noita kuoppia välillä ihan itse. Saatamme pudota vanhaan syntiimme tai epäterveelliseen elämäntapaan, joka pitää meitä kiertämässä kehää. Huomaamme ajelehtivamme, vaeltavamme, liikkuvamme aina vain kauemmaksi Jumalan antamasta rikkaasta elämästä. Ei ole väliä, millaisessa kuopassa me olemme. Armollinen Herramme avaa meille tien ulos niistä kaikista.
"Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?” (Matt.12:11). Jeesus sanoo siis: ”Vaikka olisit itse luonut kuoppasi, ei edes laki pysty estämään minua tulemasta ja nostamasta sinua ylös siitä”.
Eräänä päivänä me lapioimme maata saadaksemme aikaan noin kaksi metriä syvän kuopan kaivoa varten. Kun pidimme juomataukoa, Jimmie erehtyi kuopan paikasta ja astui sitä kohti. Oma suuni oli liian täynnä vettä varoittaakseni häntä, ja niin hän putosi kuoppaan. Pelkäsin, että häneltä oli murtunut joku raajoista suuren pudotuksen takia, ja ryntäsin heti apuun. Kun katsoin kuoppaan, Jimmie jo kiipesi ylös kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sellainen oli Jimmien elämä. Hänen edessään oli monia kuoppia päivittäin, koska näön lisäksi hänen kuulonsakin oli huononemassa. Silti Jimmie kiipesi jokaisesta kuopasta, johon oli pudonnut, ja jatkoi matkaansa. Minulle hän on uskon esimerkkinä jokaiselle Kristuksen ruumiin jäsenelle. Meille kaikille sattuu noita kuoppaan putoamisia. Sellaista elämä vain on. Jumalan Sana osoittaa meille, että meidän tulee kohdata kuoppamme uskon silmien kautta.
Ehkä olet juuttunut kuoppaan juuri nyt. Se voi olla vaikea ihmissuhde, taloudellinen kuoppa, sairaus, jotakin, johon olet joutunut vähäksi aikaa. Ihmettelet, pääsetkö koskaan kiipeämään ylös. Aikaisempi läheinen vaellus Kristuksen kanssa näyttää nyt kaukaiselta unelta. Jumala haluaa kuitenkin sanoa jotakin voimallista nykyisestä kuopastasi.
Me luomme noita kuoppia välillä ihan itse. Saatamme pudota vanhaan syntiimme tai epäterveelliseen elämäntapaan, joka pitää meitä kiertämässä kehää. Huomaamme ajelehtivamme, vaeltavamme, liikkuvamme aina vain kauemmaksi Jumalan antamasta rikkaasta elämästä. Ei ole väliä, millaisessa kuopassa me olemme. Armollinen Herramme avaa meille tien ulos niistä kaikista.
"Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?” (Matt.12:11). Jeesus sanoo siis: ”Vaikka olisit itse luonut kuoppasi, ei edes laki pysty estämään minua tulemasta ja nostamasta sinua ylös siitä”.