KRISTUKSEN TÄMÄNHETKINEN SUURUUS
”En minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa(Ef.1:16- 20).
Paavalin rukous seurakunnan puolesta oli yksinkertaisesti tämä: ”Näyttäköön Jumala teille, ei vain mennyttä, vaan Kristuksen nykyisen suuruuden”.
Seurakunta kunnioittaa suuresti Kristusta, joka vaelsi maan päällä, Galilean Jeesus, opettaja ja ihmeiden tekijä, Marian poika. Emme koskaan väsy kuuntelemaan opetusta ja kertomuksia Jeesus Nasaretilaisen suuruudesta. Kuinka Hän ajoi ulos riivaajia, kesti vahvana kaikki kiusaukset, aukaisi sokeiden silmät, kuurojen korvat. Hän sai halvaantuneet hyppimään, saattoi ennalleen kuihtuneet käsivarret, paransi spitaaliset, muutti veden viiniksi, ruokki suuret ihmisjoukot muutamalla leivällä ja kalalla – ja herätti kuolleita!
Jossakin historian kohdassa me kuitenkin panimme rajat tälle suurelle, mahtavalle, ihmeitä tekevälle Vapahtajalle! Me kehitimme teologian, joka tekee Hänestä Herran hengellisiä, mutta ei luonnollisia asioita varten. Uskomme esimerkiksi, että Hän voi antaa anteeksi meidän syntimme, rauhoittaa hermomme, päästää meidät syyllisyydestä, antaa meille rauhan ja ilon, tarjota meille iankaikkisen elämän, kaikki näkymättömässä maailmassa. Meistä eivät monet kuitenkaan tunne Häntä luonnollisen Jumalana, jokapäiväisten asioiden Jumalana, lastemme, työpaikkamme, laskujemme, kotiemme ja avioliittojemme Jumalana.
Paavali sanoo, että me tarvitsemme ilmestyksen voimasta, joka Kristuksella on ollut siitä asti, kun Hänet nostettiin kuolleista. Juuri nyt Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä: ”Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa ”(Ef.1:22).
Paavalin rukous seurakunnan puolesta oli yksinkertaisesti tämä: ”Näyttäköön Jumala teille, ei vain mennyttä, vaan Kristuksen nykyisen suuruuden”.
Seurakunta kunnioittaa suuresti Kristusta, joka vaelsi maan päällä, Galilean Jeesus, opettaja ja ihmeiden tekijä, Marian poika. Emme koskaan väsy kuuntelemaan opetusta ja kertomuksia Jeesus Nasaretilaisen suuruudesta. Kuinka Hän ajoi ulos riivaajia, kesti vahvana kaikki kiusaukset, aukaisi sokeiden silmät, kuurojen korvat. Hän sai halvaantuneet hyppimään, saattoi ennalleen kuihtuneet käsivarret, paransi spitaaliset, muutti veden viiniksi, ruokki suuret ihmisjoukot muutamalla leivällä ja kalalla – ja herätti kuolleita!
Jossakin historian kohdassa me kuitenkin panimme rajat tälle suurelle, mahtavalle, ihmeitä tekevälle Vapahtajalle! Me kehitimme teologian, joka tekee Hänestä Herran hengellisiä, mutta ei luonnollisia asioita varten. Uskomme esimerkiksi, että Hän voi antaa anteeksi meidän syntimme, rauhoittaa hermomme, päästää meidät syyllisyydestä, antaa meille rauhan ja ilon, tarjota meille iankaikkisen elämän, kaikki näkymättömässä maailmassa. Meistä eivät monet kuitenkaan tunne Häntä luonnollisen Jumalana, jokapäiväisten asioiden Jumalana, lastemme, työpaikkamme, laskujemme, kotiemme ja avioliittojemme Jumalana.
Paavali sanoo, että me tarvitsemme ilmestyksen voimasta, joka Kristuksella on ollut siitä asti, kun Hänet nostettiin kuolleista. Juuri nyt Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä: ”Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa ”(Ef.1:22).