SADETTA SAA NIIN VANHURSKAS KUIN VÄÄRÄKIN

Valehtelisin, jos sanoisin, että uskova saa katsella ympärillään olevaa surua, huolta, työttömyyttä ja masennusta, mutta itse pysyy aina mukavassa terveyden ja vaurauden kotelossaan. Raamattu sanoo, että Jumala antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin(Matt.5:45). Job oli pyhä ja kuitenkin hän kärsi! Juuri niin kuin Jumala päästi Jobin sairauden kourista, niin hän tuo meidätkin ulos. Joudumme silti kulkemaan tulen läpi.

Monissa kaupungeissa kokoontuu satoja pastoreita, jotka sanovat yhteen ääneen: ”Ei koskaan ennen monet ole joutuneet niin syvään koetukseen kuin nyt. Saatana on tullut kuin tulva, huolien, vaikeuksien, syvän murheen ja tuskan langetessa jumalisten ylle.”

Saatana oli Jobin kiusaaja ja hän on sinunkin. Voiko olla, että hän on taas seissyt Jumalan edessä ja syyttänyt viimeisten aikojen seurakuntaa? Hän on ehkä haastanut Jumalaa: ”On viimeinen hetki, sinun seurakuntasi ei ole todellinen. Sinulla ei ole moitteetonta morsianta. Ei ole viisaita neitsyitä, itse asiassa he kaikki nukkuvat. Katso heitä: materialistisia, itsekeskeisiä, rikkauksia ja hyvää elämää tavoittelevia. Kuuntele heidän opettajiaan, jotka sanovat, ettei heidän pitäisi ollenkaan kärsiä, että he saavat kaiken, mitä anovat.

Särje, Jumala, suojeleva muurisi! Anna heidän joutua koetuksiin, niin sinulle ei jää pyhää jäännöstä. Otan heiltä pois työn. Lyön heitä murheella. Vuodatan heidän ylleen pelon ja epätoivon hengen ja hukutan heidät kiusauksiin. Tulet näkemään, millainen tämä viimeinen lellilasten lauma on. Ei tässä seurakunnassa ole Jobeja, vain hengellisiä hylkiöitä.”

Rakas lukija, tämän tähden Raamattu sanoo: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa" (Ilm.12:12).

Koetustenne keskellä jotkut teistä ovat jo omaksuneet Jobin sanat. Sydämenne huutaa: ”Jumala, mitä tein väärin? En ymmärrä, miksi tämä kauheus on tullut osakseni. Olenhan rakastanut eniten sinua, vaeltanut pyhänä, sydän puhtaana, ja sieluni kaipasi sinua. Näyttää siltä, että joudun vaikeuksiin sitä syvemmälle, mitä lähemmäs sinua yritän päästä, ja sitä enemmän kohtaan murheita.”

Emme käsitä, kuinka tärkeätä Jumalalle on, että me luotamme häneen kaikissa huolten tulvissa, jotka nousevat meitä vastaan helvetistä. Paholainen ei näet voi koskettaa sinua tai panna sinua koetukselle, jollei Jumala ensin särje muuriaan ja anna sen tapahtua.