HE KÄÄNSIVÄT MAAILMAN YLÖSALAISIN
"Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet”(Ap.t.17:6). Kenen maailman he käänsivät ylösalaisin? Se on maanpiiri, jossa kukaan ei ota vakavasti Kristuksen kuninkuutta.
Erään pastorin vaimo täällä New Yorkissa sanoi minulle: ”Times Square – seurakunta on saanut kuohuksiin melkein kaikki kaupungin karismaattiset seurakunnat. Tiedäthän sinä sen?” En tiennyt. En tiedä, onko se edes totta. Jos se on totta ja johtuu siitä, että saarnatuolistamme julistetaan röyhkeästi. Tai jos seurakuntalaiset kulkevat kehuskelemassa, että ainoastaan meidän seurakuntamme julistaa oikeaa pyhyyttä, silloin tiedän, että olemme tosi väärässä! Toisaalta taas, jos pastorit ja seurakunnat ”ovat joutuneet kuohuksiin”, koska me saarnaamme Kristuksen eittämätöntä kuninkuutta. Jos ihmiset lähtevät seurakunnista, koska heidän syntejään ei paljasteta ja haasteta. Jos ihmiset lähtevät täältä ja tulevat enemmän Jeesuksen kaltaisiksi, vaeltavat hänen puhtaudessaan, silloin kuohutamme ihmisiä oikeista syistä!
Voin vakuuttaa sinulle Jumalan sanasta, että mikään ei järkytä tai vihastuta kuollutta, kompromisseissa elävää kirkkoa ja saarnaajia kuin joku, joka liikkuu Kristuksen täyteydessä, elää ja saarnaa Paavalin vaatimaa pyhyyden evankeliumia. Se on moite! Joka seurakunnassa on ”hartaita” uskovia, niin kuin Paavali heitä nimitti. Sinä päivänä, jolloin sanot yhdessä Paavalin kanssa: ”Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla”(Fil.3:8), sinä päivänä saat häiriköijän leiman.
”Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan”(Ap.t.17:10). Taas kerran Saatana näytti voittaneen taistelun, kun Paavali ja Silas joutuivat lähtemään yön pimeyden turvin salaa kaupungista. Kuvittele, kuinka ihmiset kehuskelivat seuraavana sapattina synagogassa: ”Mikä herätys se muka oli! Me olemme olleet täällä ennen heitä ja olemme täällä heidän lähdettyään. Jatketaan Jumalan kanssa entiseen tapaan ilman enempiä häirintöjä näiltä pyhyyden lietsojilta.” Paavali ja Silas olivat kääntäneet kääntyneiden katseet itsestään Jeesusta kohti. Niinpä he saattoivat lähteä kaupungista tietäen, että Kristuksen ruumis kukoistaisi siellä. Vainon alla Tessalonikan seurakunta vahvistui niin uskossa, että heistä tuli voimallinen todistus koko Vähälle-Aasialle. Heistä tuli niin ikään Paavalin sydämen riemu!
Erään pastorin vaimo täällä New Yorkissa sanoi minulle: ”Times Square – seurakunta on saanut kuohuksiin melkein kaikki kaupungin karismaattiset seurakunnat. Tiedäthän sinä sen?” En tiennyt. En tiedä, onko se edes totta. Jos se on totta ja johtuu siitä, että saarnatuolistamme julistetaan röyhkeästi. Tai jos seurakuntalaiset kulkevat kehuskelemassa, että ainoastaan meidän seurakuntamme julistaa oikeaa pyhyyttä, silloin tiedän, että olemme tosi väärässä! Toisaalta taas, jos pastorit ja seurakunnat ”ovat joutuneet kuohuksiin”, koska me saarnaamme Kristuksen eittämätöntä kuninkuutta. Jos ihmiset lähtevät seurakunnista, koska heidän syntejään ei paljasteta ja haasteta. Jos ihmiset lähtevät täältä ja tulevat enemmän Jeesuksen kaltaisiksi, vaeltavat hänen puhtaudessaan, silloin kuohutamme ihmisiä oikeista syistä!
Voin vakuuttaa sinulle Jumalan sanasta, että mikään ei järkytä tai vihastuta kuollutta, kompromisseissa elävää kirkkoa ja saarnaajia kuin joku, joka liikkuu Kristuksen täyteydessä, elää ja saarnaa Paavalin vaatimaa pyhyyden evankeliumia. Se on moite! Joka seurakunnassa on ”hartaita” uskovia, niin kuin Paavali heitä nimitti. Sinä päivänä, jolloin sanot yhdessä Paavalin kanssa: ”Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla”(Fil.3:8), sinä päivänä saat häiriköijän leiman.
”Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan”(Ap.t.17:10). Taas kerran Saatana näytti voittaneen taistelun, kun Paavali ja Silas joutuivat lähtemään yön pimeyden turvin salaa kaupungista. Kuvittele, kuinka ihmiset kehuskelivat seuraavana sapattina synagogassa: ”Mikä herätys se muka oli! Me olemme olleet täällä ennen heitä ja olemme täällä heidän lähdettyään. Jatketaan Jumalan kanssa entiseen tapaan ilman enempiä häirintöjä näiltä pyhyyden lietsojilta.” Paavali ja Silas olivat kääntäneet kääntyneiden katseet itsestään Jeesusta kohti. Niinpä he saattoivat lähteä kaupungista tietäen, että Kristuksen ruumis kukoistaisi siellä. Vainon alla Tessalonikan seurakunta vahvistui niin uskossa, että heistä tuli voimallinen todistus koko Vähälle-Aasialle. Heistä tuli niin ikään Paavalin sydämen riemu!