YKSI KOMPROMISSITON SANA
”Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagoga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja … lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus"(Ap.t.17:1-3). Tessalonikan synagogan vanhimmat olivat luultavasti johtaneet hiljaisia kokouksia vuosikaudet, häiriintymättä. He opettivat ahkerasti Raamattua ja näyttivät ulospäin kovin pyhiltä.
Sitten Paavali, häirikkö, tuli näyttämölle, ja kolme viikkoa kestäneen Jeesuksen kuninkuudesta saarnaamisensa jälkeen hän oli kääntänyt koko Tessalonikan alueen päälaelleen. Hän tiesi kokemuksesta, että vain muutamat hurskaat ihmiset kuuntelisivat Kristuksen vaativaa sanaa ja että suurin osa jäisi edelleen kovakuorisiin uskonnollisiin perinteisiinsä. Hän tiesi myös, että heidät täyttäisi kateus ja viha mitä hyvänsä asiaa kohtaan, joka häiritsisi heidän tapaansa tehdä asioita. Paavalin mukaan hänen evankeliuminsa julistus vaikutti vastustusta: ”Meillä oli kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa (vastustus)” (1 Tess.2:2).
Mikä aiheutti väkivaltaisen vastustuksen? Paavali ja Silas eivät olleet kovaäänisiä tai ärsyttäviä eivätkä he ryöstelleet seurakuntia.
Myöhemmin Paavali kirjoitti kirjeessään niille, jotka seurasivat Herraa Tessalonikassa: ”Sillä meidän kehotuspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua … niin kuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme. Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme … vaan me olimme lempeät teidän keskuudessanne, niin kuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiansa; niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemme, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet”(1 Tess.2:3 -8). Nämä uskonnolliset ihmiset, jotka vuosia olivat käyttäytyneet niin vaatimattomasti ja Jumalaa rakastavasti, joutuivat nyt raivon valtaan. Heistä tuli vihainen joukkio, joka tunkeutui Jasonin taloon ja huolestutti kaupungin kansaa ja päälliköitä(ks. Ap.t.17). Vastustukseen oli syynä yksi kompromissiton sana: ”On olemassa toinen kuningas Jeesus”(Ap.t.17:7).
Sitten Paavali, häirikkö, tuli näyttämölle, ja kolme viikkoa kestäneen Jeesuksen kuninkuudesta saarnaamisensa jälkeen hän oli kääntänyt koko Tessalonikan alueen päälaelleen. Hän tiesi kokemuksesta, että vain muutamat hurskaat ihmiset kuuntelisivat Kristuksen vaativaa sanaa ja että suurin osa jäisi edelleen kovakuorisiin uskonnollisiin perinteisiinsä. Hän tiesi myös, että heidät täyttäisi kateus ja viha mitä hyvänsä asiaa kohtaan, joka häiritsisi heidän tapaansa tehdä asioita. Paavalin mukaan hänen evankeliuminsa julistus vaikutti vastustusta: ”Meillä oli kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa (vastustus)” (1 Tess.2:2).
Mikä aiheutti väkivaltaisen vastustuksen? Paavali ja Silas eivät olleet kovaäänisiä tai ärsyttäviä eivätkä he ryöstelleet seurakuntia.
Myöhemmin Paavali kirjoitti kirjeessään niille, jotka seurasivat Herraa Tessalonikassa: ”Sillä meidän kehotuspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua … niin kuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme. Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme … vaan me olimme lempeät teidän keskuudessanne, niin kuin imettävä äiti, joka vaalii lapsiansa; niin mekin, teitä hellien, halusimme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan oman henkemme, sillä te olitte meille rakkaiksi tulleet”(1 Tess.2:3 -8). Nämä uskonnolliset ihmiset, jotka vuosia olivat käyttäytyneet niin vaatimattomasti ja Jumalaa rakastavasti, joutuivat nyt raivon valtaan. Heistä tuli vihainen joukkio, joka tunkeutui Jasonin taloon ja huolestutti kaupungin kansaa ja päälliköitä(ks. Ap.t.17). Vastustukseen oli syynä yksi kompromissiton sana: ”On olemassa toinen kuningas Jeesus”(Ap.t.17:7).