LUOTA SIIHEN, MITÄ HÄN SANOO
Muistat ehkä Vanhan Testamentin kertomuksen israelilaisten vakoilijoista, jotka lähetettiin tarkkailemaan Luvattua Maata. He tulivat takaisin sanoen: ”Kyllä, se on maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Se on myös täynnä jättiläisiä ja muurein suojattuja kaupunkeja. Me emme mahda heille mitään. Heihin nähden me olimme pelkkiä heinäsirkkoja”(ks.4 Moos.13).
No, eiväthän nämä miehet syyttäneet Jumalaa. Eivät he sanoneet: ”Jumala ei pysty. Hän ei ole tarpeeksi vahva”. Sen sijaan he keskittyivät itseensä sanoen: ”Me emme pysty, olemme niin kuin pieniä itikoita vihollistemme silmissä”.
Tuo ei ole nöyryyttä. Eikä se ole viatonta, harmitonta puhetta. Pikemminkin se on Hänen loukkaamistaan, joka sanoo olevansa maailman Valo. Hän tahtoo meidän uskovan: ”Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa”(Fil.4:13).
Kun valitat omaa taidottomuuttasi ja heikkouttasi, et halveksi itseäsi. Sinä halveksit Herraasi. Miten? Kieltäydyt uskomasta ja vaeltamasta Hänen sanansa mukaan. Se on syntiä Valoa kohtaan. Se tuo esiin pimeyden.
Israelilaiset vakoojat keskittyivät niin omaan kyvyttömyyteensä, että he olivat valmiit heittämään pyyhkeen kehään. He puhuivat palaamisesta Egyptiin. Mitä Jumala vastasi heidän pelkoonsa ja epäuskoonsa? ”Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa’ ” (4 Moos.14:11). Jumala moitti heitä ainoastaan yhdestä synnistä: epäuskosta.
Tänään Herra kysyy kansaltaan saman kysymyksen: ”Milloin aiot uskoa lupauksiini? Sanoinhan, että minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sinun ei tule luottaa oman lihasi voimaan. Sanoin, että käyttäisin maailman silmissä heikkoja ja köyhiä, halveksittuja hämmästyttämään viisaita. Minä olen Jahve, ikuinen voima. Minä teen sinusta vahvan omalla voimallani, Hengelläni. Niin, miten aiot suhtautua tähän? Aiotko luottaa siihen, mitä Minä sanon sinulle?”
No, eiväthän nämä miehet syyttäneet Jumalaa. Eivät he sanoneet: ”Jumala ei pysty. Hän ei ole tarpeeksi vahva”. Sen sijaan he keskittyivät itseensä sanoen: ”Me emme pysty, olemme niin kuin pieniä itikoita vihollistemme silmissä”.
Tuo ei ole nöyryyttä. Eikä se ole viatonta, harmitonta puhetta. Pikemminkin se on Hänen loukkaamistaan, joka sanoo olevansa maailman Valo. Hän tahtoo meidän uskovan: ”Kaikki minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa”(Fil.4:13).
Kun valitat omaa taidottomuuttasi ja heikkouttasi, et halveksi itseäsi. Sinä halveksit Herraasi. Miten? Kieltäydyt uskomasta ja vaeltamasta Hänen sanansa mukaan. Se on syntiä Valoa kohtaan. Se tuo esiin pimeyden.
Israelilaiset vakoojat keskittyivät niin omaan kyvyttömyyteensä, että he olivat valmiit heittämään pyyhkeen kehään. He puhuivat palaamisesta Egyptiin. Mitä Jumala vastasi heidän pelkoonsa ja epäuskoonsa? ”Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa’ ” (4 Moos.14:11). Jumala moitti heitä ainoastaan yhdestä synnistä: epäuskosta.
Tänään Herra kysyy kansaltaan saman kysymyksen: ”Milloin aiot uskoa lupauksiini? Sanoinhan, että minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sinun ei tule luottaa oman lihasi voimaan. Sanoin, että käyttäisin maailman silmissä heikkoja ja köyhiä, halveksittuja hämmästyttämään viisaita. Minä olen Jahve, ikuinen voima. Minä teen sinusta vahvan omalla voimallani, Hengelläni. Niin, miten aiot suhtautua tähän? Aiotko luottaa siihen, mitä Minä sanon sinulle?”