PYHÄ HENKI OLI HÄNEN OPETTAJANSA
Jos minun sydämeni päämäärä on saada toisten hyväksyminen, jos se on mielenlaatuni, vaikuttaa omalla elämäntavallani, uskollisuuteni on jakautunutta. Yrittäisin aina miellyttää muita kuin Jeesusta.
Muutama vuosi sen jälkeen, kun Paavali oli kääntynyt, hän meni Jerusalemin seurakuntaan yrittäen päästä toisten opetuslasten joukkoon. ”Mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi”(Ap.t.9:26).
Apostolit tunsivat Paavalin vainoojanmaineen. ”Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa. Heidän kuuloonsa oli vain tullut: ’Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti"(Gal.1:22- 23).
Barnabas auttoi apostolit pääsemään pelostaan Paavalia kohtaan. Niin he tarjosivat hänelle ystävyyttään. Paavali oli päättänyt alkaa evankeliumin levittämisen pakanoiden keskuudessa. Todellakin Paavali on tarkka siitä, miten hänen kutsumuksensa kuvattiin. Hän lausui, että ”hän oli virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka on hänet kuolleista herättänyt”(Gal.1:1).
Sitten hän lisää korostaen: ”Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.. Minä, heti alun pitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä”(Gal.1:11 -12, 16).
Paavali sanoo siis tässä jotakin, joka sopii kaikkiin, jotka haluavat saada Kristuksen mielen: ”Minä en lukenut kirjoja tai lainannut ihmisten menettelytapoja saadakseni sen, mitä minulla on nyt. Minä sain sanomani, toimeni ja voiteluni polvillani ollessani. Sanon teille, että nämä asiat tulivat, kun olin sulkeutuneena salaiseen kammioon Herran kanssa, rukoukseen ja paastoon. Kaiken ilmestyksen Kristuksesta olen saanut Pyhältä Hengeltä, joka asuu minussa ja johtaa elämääni. En voi antautua toisten oppivirtausten ja tapojen johdateltavaksi.”
Oikeastaan Paavali teroittaa, että ennen kuin hän ajattelikaan Jerusalemiin vaeltamista, ”hän meni pois Arabiaan”(Gal.1:17). Hän toisin sanoen sanoo: ”En saanut ilmestyksiä Jerusalemin pyhiltä. Sen sijaan menin erämaahan, jotta Kristus ilmestyisi minulle. Vietin siellä ihanaa aikaa, tyhjentäen itseni, kuunnellen Pyhän Hengen opetusta.”
Ymmärrä, ole hyvä, ettei Paavali ollut ylpeä, nokkava saarnamies. Hänellä oli palvelijan sydän ja oli luopunut kaikista omista intohimoistaan löydettyään täyden tyydytyksen Kristuksessa. Paavali ei tarvinnut kenenkään neuvoja Kristuksen julistamiseen tai kuinka syntisten voittamiseen evankeliumille. Pyhä Henki oli opettanut hänet!
Muutama vuosi sen jälkeen, kun Paavali oli kääntynyt, hän meni Jerusalemin seurakuntaan yrittäen päästä toisten opetuslasten joukkoon. ”Mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi”(Ap.t.9:26).
Apostolit tunsivat Paavalin vainoojanmaineen. ”Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa. Heidän kuuloonsa oli vain tullut: ’Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti"(Gal.1:22- 23).
Barnabas auttoi apostolit pääsemään pelostaan Paavalia kohtaan. Niin he tarjosivat hänelle ystävyyttään. Paavali oli päättänyt alkaa evankeliumin levittämisen pakanoiden keskuudessa. Todellakin Paavali on tarkka siitä, miten hänen kutsumuksensa kuvattiin. Hän lausui, että ”hän oli virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka on hänet kuolleista herättänyt”(Gal.1:1).
Sitten hän lisää korostaen: ”Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.. Minä, heti alun pitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä”(Gal.1:11 -12, 16).
Paavali sanoo siis tässä jotakin, joka sopii kaikkiin, jotka haluavat saada Kristuksen mielen: ”Minä en lukenut kirjoja tai lainannut ihmisten menettelytapoja saadakseni sen, mitä minulla on nyt. Minä sain sanomani, toimeni ja voiteluni polvillani ollessani. Sanon teille, että nämä asiat tulivat, kun olin sulkeutuneena salaiseen kammioon Herran kanssa, rukoukseen ja paastoon. Kaiken ilmestyksen Kristuksesta olen saanut Pyhältä Hengeltä, joka asuu minussa ja johtaa elämääni. En voi antautua toisten oppivirtausten ja tapojen johdateltavaksi.”
Oikeastaan Paavali teroittaa, että ennen kuin hän ajattelikaan Jerusalemiin vaeltamista, ”hän meni pois Arabiaan”(Gal.1:17). Hän toisin sanoen sanoo: ”En saanut ilmestyksiä Jerusalemin pyhiltä. Sen sijaan menin erämaahan, jotta Kristus ilmestyisi minulle. Vietin siellä ihanaa aikaa, tyhjentäen itseni, kuunnellen Pyhän Hengen opetusta.”
Ymmärrä, ole hyvä, ettei Paavali ollut ylpeä, nokkava saarnamies. Hänellä oli palvelijan sydän ja oli luopunut kaikista omista intohimoistaan löydettyään täyden tyydytyksen Kristuksessa. Paavali ei tarvinnut kenenkään neuvoja Kristuksen julistamiseen tai kuinka syntisten voittamiseen evankeliumille. Pyhä Henki oli opettanut hänet!