RUKOUKSEN LAIMINLYÖMISEN SEURAUKSET
Rukouksen laiminlyönnistä on vakavia, kauheita seurauksia. “Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta”(Hebr.2:3). Kuinka kukaan meistä Kristuksessa olevista voi odottaa väistävänsä rukouksettoman elämän seurauksia?
Tiedän, minkälaista on hengellisen siunauksen valtatien muuttuminen vähitellen tiettömäksi erämaaksi. Tiedän, minkälaista on, kun elämän veden lähde tukkeutuu ja kaikki siunaukset elämässäni kuivuvat kokoon. Sellaista sattui kausina, jolloin olin huolimaton rukouksen suhteen.
Niinä aikoina rukouselämäni koostui vain meditoinnista ja hiljaisista hetkistä. En rukoillut tehokkaasti, hartaasti. Miksi? Siksi, että elämän murheet ryöstivät minulta ajan Herran kanssa.
Niin, mitä minulle tapahtui noina aikoina? Palvelu muuttui itsesääliksi. Valtakunnan työ tuntui taakalta, ei siunaukselta. Sieluuni virtasi kurjuutta kurjuuden päälle.
Taistelin yksinäisyyttä, uupumusta, epäuskoa ja huolestuttavaa tunnetta vastaan, että olin saanut elämässäni aikaan niin vähän. Ajattelin silloin jopa lopettaa koko valtakunnan työn. Jumalan siunaukset estyivät. Suhteeni happani, menetin hengellisen erottamiskykyni. Lisäksi Kristuksen ilmestykset lakkasivat.
Kuitenkin tunsin, millainen kirkkaus tulisi ollessani rukouksessa Herran kanssa. Niin usein kuin palasin rukouskammiooni, siunauksia alkoi virrata. Minulla oli ilo ja rauha, suhteeni paranivat, ja Jumalan sana tuli eläväksi.
”Ja hän [Ussia] etsi Jumalaa, niin kauan kuin Sakarja eli, joka ymmärsi Jumalan näkyjä. Ja niin kauan kuin hän etsi Herraa, antoi Jumala hänen menestyä”(2 Aik.26:5). ”Me [kuningas Aasa] olemme etsineet häntä, ja hän on suonut meidän päästä rauhaan joka taholla"(2 Aik.14:7). ” Ja koko Juuda iloitsi siitä valasta, sillä he olivat vannoneet sen kaikesta sydämestään, ja he etsivät Herraa kaikella halullansa ja löysivät hänet; niin Herra soi heidän päästä rauhaan joka taholla” (2 Aik.15:15).
Raamattu tekee selväksi, että rukoilevat palvelijat löytävät siunauksen ja levon joka puolella.
”Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa. Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli”(Ps.34:17- 18).
Tiedän, minkälaista on hengellisen siunauksen valtatien muuttuminen vähitellen tiettömäksi erämaaksi. Tiedän, minkälaista on, kun elämän veden lähde tukkeutuu ja kaikki siunaukset elämässäni kuivuvat kokoon. Sellaista sattui kausina, jolloin olin huolimaton rukouksen suhteen.
Niinä aikoina rukouselämäni koostui vain meditoinnista ja hiljaisista hetkistä. En rukoillut tehokkaasti, hartaasti. Miksi? Siksi, että elämän murheet ryöstivät minulta ajan Herran kanssa.
Niin, mitä minulle tapahtui noina aikoina? Palvelu muuttui itsesääliksi. Valtakunnan työ tuntui taakalta, ei siunaukselta. Sieluuni virtasi kurjuutta kurjuuden päälle.
Taistelin yksinäisyyttä, uupumusta, epäuskoa ja huolestuttavaa tunnetta vastaan, että olin saanut elämässäni aikaan niin vähän. Ajattelin silloin jopa lopettaa koko valtakunnan työn. Jumalan siunaukset estyivät. Suhteeni happani, menetin hengellisen erottamiskykyni. Lisäksi Kristuksen ilmestykset lakkasivat.
Kuitenkin tunsin, millainen kirkkaus tulisi ollessani rukouksessa Herran kanssa. Niin usein kuin palasin rukouskammiooni, siunauksia alkoi virrata. Minulla oli ilo ja rauha, suhteeni paranivat, ja Jumalan sana tuli eläväksi.
”Ja hän [Ussia] etsi Jumalaa, niin kauan kuin Sakarja eli, joka ymmärsi Jumalan näkyjä. Ja niin kauan kuin hän etsi Herraa, antoi Jumala hänen menestyä”(2 Aik.26:5). ”Me [kuningas Aasa] olemme etsineet häntä, ja hän on suonut meidän päästä rauhaan joka taholla"(2 Aik.14:7). ” Ja koko Juuda iloitsi siitä valasta, sillä he olivat vannoneet sen kaikesta sydämestään, ja he etsivät Herraa kaikella halullansa ja löysivät hänet; niin Herra soi heidän päästä rauhaan joka taholla” (2 Aik.15:15).
Raamattu tekee selväksi, että rukoilevat palvelijat löytävät siunauksen ja levon joka puolella.
”Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa. Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli”(Ps.34:17- 18).