Monday, February 16, 2015

ERITYINEN USKO by Gary Wilkerson

Aavistatko, että Jumala aikoo tehdä elämässäsi jotakin ihmeellistä? Ehkä Hän on puhunut sydämellesi. “Olen valmistanut sinua varten jotakin erityistä. Vaelluksesi kanssani muuttuu sellaiseksi, jota et ole ennen kokenut”. Ehkä elämäsi on jo ollutkin Jumalan suuresti siunaama. Nyt Pyhä Henki kertoo sinulle, että Hänen pitkällinen lupauksensa kantaa vihdoin hedelmää. Se ihmetyttää sinua.

Jos tämä kuvaa sinun elämääsi juuri nyt, voin kertoa sinulle Raamatun arvovallalla: Valmistaudu tutkimaan sydäntäsi.

Puhutaanpa nyt siitä, mitä minä nimitän ”erityiseksi uskoksi”. Hullu usko on uskomista siihen, että on tulossa vielä parempaa, vaikka asiat ovat nytkin hyvin. Usko sanoo: ”Unelmoimmepa tai teimmepä kuinka suuria Jumalan valtakunnalle, Hänen näkynsä on aina suurempi.” Mitä Herra on tehnyt sinä lyhyenä aikana seurakunnassa, jonka pastorina toimin, menee yli sen, mitä olin kuvitellut hurjimmissa odotuksissani. Ei ole kulunut viikkoakaan ilman, että joku on antanut elämänsä Jeesukselle. Useimpina viikkoina heitä tulee monia. Kun jaamme ruokaa köyhille, monet heistä sanovat: ”Miksi teette tätä?” Me vastaamme: “Se on Jeesus”, ja he antavat elämänsä Hänelle.

Tätä kaikkea tapahtuu ihmeenomaisesti. Muutaman vuoden kuluessa kirkon osanottajanmäärä on kasvanut ilmiömäisesti. Uudet uskovat kasvavat nopeasti uskollisiksi opetuslapsiksi, oppien tuntemaan Jumalaa. He ovat kovaa vauhtia menossa meidän ehdotonta päämääräämme kohti: tulla Jeesuksen radikaalisti antautuneiksi lähetyssaarnaajiksi, minne ikinä Hän heidät lähettäneekin.

Jumala ei vain ylitä odotuksiamme, Hän näyttää meille, mitkä Hänen omat odotuksensa ovat. Sitä on hienoa katsoa. Alueellamme on vielä neljännesmiljoona ihmistä, jotka eivät tunne Kristusta. Herra onkin kehottanut meitä perustamaan kaksi uutta seurakuntaa tänne, vaikeuksissa olevaan kaupunginosaan. Minä vain ihmettelen Herran suuria töitä.

Kaikkein erityisin juttu on tämä: Uskon, että vielä on tulossa suurempia asioita.

”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy”(Hebr.11:1).