Thursday, February 19, 2015

JUMALAN KÄDEN KOSKETUS

Nehemia oli Jumalan suuren voiman mies. ”Tuli Hanani, eräs minun veljistäni, ja muita miehiä Juudasta. Ja minä kyselin heiltä juutalaisista, siitä pelastuneesta joukosta, joka vankeudesta palanneena oli jäljellä, ja Jerusalemista. Ja he sanoivat minulle: ’Jotka vankeudesta palanneina ovat jäljellä siinä maakunnassa, ne ovat suuressa kurjuudessa ja häväistyksen alaisina; ja Jerusalemin muuri on revitty maahan, ja sen portit ovat tulella poltetut’. Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä”(Neh.1:2-4).

Jäännös oli palannut pyhään paikkaan, mutta moitteet ja penseys olivat hiipineet sisään. Asiat olivat edelleen surkeassa jamassa, ei ollut näkyvissä hengellistä kasvua.

Raamattu sanoo, että Nehemia alkoi itkeä, murehtia ja ”rukoilla yötä päivää”( jae 6). Siinä ei ollut kyse Jumalan herättämisestä keskellä yötä ja taakan laskemisesta hänen sydämelleen. Ei! Tämä Jumalan mies itse taivutti itsensä sen alle! Hän pyysi sitä! “Minä kyselin heiltä juutalaisista, siitä pelastuneesta joukosta, joka vankeudesta palanneena oli jäljellä, ja Jerusalemista”(Neh.1:2).

Samoin Danielkin vietti tunteja, päiviä ja viikkoja tutkien Jumalan Sanaa. Jumala ei pudottanut jotakin yliluonnollista kuormaa hänen sydämelleen, päinvastoin, Danielin sydän tuli surulliseksi sen tähden, mitä oli tapahtunut. Hän kasvatti ja ravitsi kuormaa sydämellään Jumalan kansan hyväksi tutkimalla ahkerasti ja saamalla lisää ymmärrystä siitä, mitä Jumala sanoi. ”Ja minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa”(Dan.9:3).

Puhu voimasta, murheesta ja itkemisestä! Daniel sanoi: ”Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon päivät. Herkullista ruokaa minä en syönyt, ei liha eikä viini tullut minun suuhuni, enkä minä voidellut itseäni öljyllä, ennen kuin kolmen viikon päivät olivat loppuun kuluneet…. eikä minussa ollut voimaa mihinkään”(Dan.10:2-3, 8).

Kun Jumalan käsi kosketti Danielia, nämä sanat tulivat suoraan valtaistuimelta: "Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, ovat sinun sanasi tulleet kuulluiksi; ja sinun sanojesi tähden minä olen tullut” (Dan 10:12). Heprean kielellä sana ”taivutit” merkitsee pelottaa ruumista, jotta se antautuisi. Paavali sanoo myös: ”minä kuritan ruumistani ja masennan sitä” (1 Kor.9:27). Herra on saava itselleen tänä päivänä kansan, joka on täysin antautunut Hänelle, innokkaana, mielihyvällä ja särkyneenä, antaen jokaisen vapaan tunnin ja rahansa siihen, mikä edustaa Jumalan kiinnostuksen kohteita maan päällä.