JOOSEF VASTASI HENGEN KUTSUUN
Jumalan Henki on kaikkina aikoina kutsunut ihmiskuntaa luokseen, pyhyyteen, sydämen puhtauteen, Jumalalle erotettuun elämään. Jokaisesta sukupolvesta tähän kutsuun vastaa jäännös. Joosef vastasi Jumalan kutsuun hyvin nuorena. Hänen kymmenen vanhempaa veljeään saivat saman kutsun antautua ja vaeltaa vanhurskaasti, mutta he valitsivat maailmallisen elämän!
Ainakin kahdessa tilanteessa kaikki Jaakobin pojat saivat hyvin selvän Hengen kutsun. Ensimmäinen oli rakentaa alttari Israelin Jumalalle (1Moos.33:18 -20). Jaakob kutsui poikansa alttarin ääreen ylistämään hänen kanssaan, polvistumaan Herran eteen ja seuraamaan häntä. Joosefin veljet sen sijaan kääntyivät koston ja verenvuodatuksen tielle!
Toisen kerran Jumala kutsui näitä kymmentä Beetelissä. Jaakob tiesi, että hänen poikansa palvelivat epäjumalia ja hylkäsivät Jumalan kutsun puhtauteen ja vanhurskauteen. Niinpä hän varoitti heitä: ”Poistakaa vieraat jumalat, joita teillä on keskuudessanne, puhdistautukaa ja muuttakaa vaatteenne. Ja nouskaamme ja menkäämme Beeteliin, rakentaakseni sinne alttarin Jumalalle" (1 Moos. 35:2-3).
Tämä oli selvin kutsu koko Jumalan sanassa! Lause ”muuttakaa vaatteenne” merkitsee hepreaksi moraalista ja hengellistä mielen ja sydämen puhdistautumista. Ulkonaisesti Jaakobin pojat antautuivat: ”Niin he jättivät Jaakobille kaikki vieraat jumalat, jotka olivat heidän hallussansa, sekä renkaat, jotka olivat heidän korvissaan” (1Moos.35:4). Heidän kääntymisensä oli kuitenkin pinnallista. Ei heidän sydämensä todellisesti muuttunut. He palasivat kapinaan, vihaan, kateuteen ja vihanpitoon!
Joosef oli erilainen kuin veljensä: hänen parannuksen tekonsa tuli sydämestä. Hän oli vastannut Hengen kutsuun ja päättänyt seurata Herraa. Pahan ympäristönsä keskellä Joosef piti kätensä ja sydämensä puhtaina.
Joosef lähetettiin niitylle auttamaan veljiään perheen laumojen paimentamisessa. Pian hän kuitenkin tuli murheelliseksi, kun veljet puhuivat ja elivät kuin pakanat! Hänen puhdas sydämensä murtui oman perheensä pahuuden takia.
”Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan” (1 Moos.37:2). Joosef kevensi sydäntään isälleen: ”Et voisi uskoa, miten he elävät, isä. He puhuvat sinun Jumalaasi vastaan. He murehduttavat hänet.”
Yksi Joosef-seuran tavaramerkeistä on murehtia synnin tähden! He ovat hyljänneet kaikki epäjumalat ja rakastavat Jeesusta, heidän sydämensä liekehtii hänen pyhyydestään! He näkevät maassa olevan synnin, mutta murehtivat erityisesti seurakunnassa asuvasta synnistä. He rukoilevat sydämestään: Oi, Isä, katso mitä tapahtuu sinun omien lastesi keskuudessa!” Jos kuulut tähän viimeisten päivien seuraan, et voi olla näkemättä syntiä. Pikemminkin jokin sinussa varmasti nostaa päänsä ja sanoo: Oi, Jumala, en kestä sitä, mitä tehdään sinun nimessäsi!” Sinä alat rukoilla, ei ihmisiä vastaan, vaan paholaisen voiman salateitä vastaan Jeesuksen Kristuksen seurakunnan sisällä!