PIENI ASKEL

Mikä pieni, helppo askel onkaan isän rakkauden epäilystä asioiden ottamiseen omiin käsiin, samalla hyvin traaginen! Kun alat työntää asioita oman tahtosi tielle, annat sydämesi alttiiksi pahan lumivyörylle.

Ensimmäinen asia, joka muutti Joosefin veljet sen jälkeen, kun he olivat alkaneet epäillä isän rakkautta heitä kohtaan, oli puhuminen. Kuuntele heitä: ”Tulkaa, tappakaamme nyt hänet ja heittäkäämme hänet johonkin kaivoon" (1 Moos.37:20). Vielä parempi myydä hänet ismaelilaisille ja saada hänestä vähän rahaa”. Heidän sydämessään velloi halveksunta ja petos. Sellaisista sydämistä puhkeaa pahojen sanojen virta, maailmalle tuttu kieli.

Epäpyhä puhe osoittaa sydämen kovettumista. Joosefin veljet olivat turtuneet syntiin, ja heidän väärämielinen keskustelunsa johti rikolliseen käytökseen. Ensin he puhuivat kuin pahat ihmiset ja sitten he alkoivat toimia sen mukaisesti. Ennen pitkää heistä tuli kylmiä, laskelmoivia rikollisia. He eivät tehneet ainoastaan syntiä, vaan he myös alkoivat peittää sitä ja jatkoivat paimentamista ikään, kuin mitään ei olisikaan tapahtunut.

Miten pitkään voimme kulkea eteenpäin, kun ensin alamme epäillä Isämme rakkautta. Kuinka väärämielisiä ja turtuneita meistä voi tulla? Profeetta Malakia varoitti Israelin kansaa heidän sydämensä kovuudesta. Joosefin veljien tavoin israelilaiset olivat joutuneet epäilyksen ansaan ja paatuneet synteihinsä. Malakian kirja alkaa: ”Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta. Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: ’Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin?’ "(Mal.1:1-2). Uskomatonta! He kehtasivat sanoa Jumalalle: ”Emme näe elämässämme mitään todistetta siitä, että sinä rakastat meitä ja huolehdit meistä”.

Näytä minulle uskova, joka alkaa epäillä Jumalan rakkautta ja päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Silloin näytän sinulle uskovan, jonka keskustelu alkaa vinoutua. Melkein yön yli tapahtuu selvä muutos. Mitä enemmän hän epäilee, sitä epäpyhemmäksi hänen puheensa muuttuu. Muutamien uskovien puheet ovat aivan ällistyttäviä. Ennen he puhuivat Jumalan pelossa ja kunnioituksessa, lausuen uskon ja ilon sanoja. Ennen he puhuivat pehmeästi, rakentavasti. Nyt he puhuvat karkeita sanoja halveksien. Heidän sanansa antavat heidät ilmi: heidän sydämessään on pelkoa, epäuskoa ja epätoivoa.

Heitä pois kaikki pahat, epäuskoiset ajatukset. Älä jatka Jumalan suuren rakkauden epäilemistä!