Friday, January 23, 2015

ÄLÄ PELKÄÄ, USKO AINOASTAAN

Eräs murheellinen isä, nimeltä Jairus, tuli Jeesuksen luo pyytämään, että tämä parantaisi hänen tyttärensä: ”Niin tuli muuan synagogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen, pyysi häntä hartaasti ja sanoi: ’Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon’. Niin hän lähti hänen kanssansa”(Mark.5:22- 24).

Tämä Jairus niminen mies edustaa suurinta osaa kristikuntaa. Me tiedämme, että Kristus on meidän ainoa toivomme ja kriiseissämme me juoksemme Hänen luokseen, lankeamme maahan Hänen eteensä ja pyydämme armoa ja apua. Jairuksella on koko joukon uskoa. Hän pyysi Jeesusta ”tulemaan ja panemaan kätensä hänen päälleen, että tytär tulisi terveeksi ja jäisi eloon”(jae 23). Tämä oli todiste todellisesta uskosta: ”Herra, hän tarvitsee vain sinua. Sinulla on kaikki valta! Sinä voit estää häntä kuolemasta!”

Vastaten miehen uskoon ”Jeesus lähti hänen kanssansa”(jae 24). Jeesus antoi ajan kulua, koska Hän halusi antaa seuraajilleen uskon Hänen ylösnousemusvoimaansa. Usko käy yli toivottomuuden, jopa kuoleman! Nimikristityillä, jotka seisoivat pienen tytön vuoteen vierellä, oli vain rajoittunut usko: niin kauan kuin oli vähän elämää jäljellä, oli vähän toivoa ja Jeesusta haluttiin ja tarvittiin.

Varmasti nämä ihmiset sanoivat itsekseen: ”Niin, Jeesus. me uskomme, että Sinä ole suuri lääkäri, suuri parantaja. Mikään ei ole mahdotonta Sinulle. Tiedämme, että Sinulla on kaikki valta. Pidä kiirettä, koska tyttö saattaa kuolla hetkellä millä hyvänsä! Sitten emme enää tarvitse Sinua!”

Millaista uskoa tämä on? Se ulottuu vain kuoleman hetkeen, vain haudan partaalle. Kun tilanne näyttää menetetyltä, tämä usko kuolee.

Tilannehan meni siihen, että pieni tyttö kuoli. Voin nähdä ihmisten kokeilevan hänen pulssiaan ja julistavan hänet kuolleeksi. Se pienikin usko, joka oli ollut, oli nyt mennyt. Heidän ensimmäinen tehtävänsä hautauksen suhteen oli ilmoittaa parantajalle, ettei häntä enää tarvittu. He lähettivät siis viestin: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?" (Mark.5:35).

Nämä sanat kuulostivat niin lopullisilta: ”Tyttäresi kuoli”. Nämä sanat saattavat kaikua myös omissa korvissasi: ”Avioliittosi on kuollut - älä enää vaivaa Herraa!” ”Lapsesi on synnin vallassa”, ”Suhteesi tuohon rakastettuun on kuollut!”

Nämä pelottavat sanat eivät merkitse mitään Jeesukselle. Hän ei koskaan luovuta kuollutta, koska Hän on ylösnousemus ja elämä! Paras käännös kreikankieliselle jakeelle 36 on: ”Jeesus, sanoi synagogan esimiehelle, aivan kuin ei olisi kuullut, mitä ympärillä sanottiin: ”Älä pelkää, usko ainoastaan”.