KAKSIMIELINEN IHMINEN
Kaksimielinen ihminen uskoo, että Jumalan ja Saatanan välillä on jaettu. Hän on aina epävakaa kaikissa teissään. Tämä selittää, miksi hän ”kiusauksen hetkellä luopuu” (Luuk.8:13). Hän lankeaa pelkoon ja lakkaa näkemästä Jumalan kaikkivaltiuden.
Jeesus opetti meille, että meidän tulee ”valvoa ja rukoilla”, että emme joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha heikko(Matt. 26:41). Sinussa oleva Jumalan Henki haluaa opettaa sinulle luottamusta hänen voimaansa, mutta liha etsii luottamuksen antamista pelolle. Uskon, että pelko aiheutti opetuslapsille sen, että he vaipuivat uneen Jeesuksen rukoillessa puutarhassa, ei väsymys. Hehän olivat juuri saaneet tietää, että Jeesus kavallettaisiin ja annettaisiin syntisten käsiin, että Pietarista tulisi petturi ja että he kaikki loukkaantuisivat Jeesukseen ja hajaantuisivat kuka mihinkin. Yhtäkkiä he kaikki unohtivat Jeesuksen tekemät ihmeet, hänen valtavan voimansa parantaa sairaita ja herättää kuolleita, hänen voimansa enentää leipää ja kalaa. He olivat kauhun vallassa, kun Jeesus hylkäsi heidät. He nukkuivat tuomittujen unta. Kun Jeesus pyysi heitä rukoilemaan, jotta he eivät joutuisi kiusaukseen, hän oikeastaan sanoi: “Rukoilkaa, että oppisitte luottamaan Jumalan voimaan nyt. Muutoin joudutte menemään uudestaan ja uudestaan kiusauksen tantereelle, kunnes opitte läksyn.”
Raamattu sanoo, että Jumala ”tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät”(2 Piet.2:9). Miten? Hän panee meidät tulen alle, kunnes me tulemme siitä ulos laulaen: ”Sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa”(1 Joh. 4:4), kunnes me opimme, että voimme voittaa vain uskon kautta.
Ei sinun tarvitse langeta kiusaukseen, mutta sitä tapahtuu silloin tällöin! Pyhimmätkin Jumalan ihmiset lankeavat joskus! Siksi Jumala varasi erityislahjan niille, jotka lankeavat. ”Mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas”(1 Joh.2:1).
Herramme ei ole ollenkaan niin murheissaan meidän lankeamisestamme kiusaukseen, kuin siitä, että ettemme opi kuinka toimia sen suhteen. Häntä loukkaa enemmän se, että emme luota hänen voimaansa vapahtaa meidät. Jumalaan sattuu enemmän se, mitä emme tee kuin se, mitä teemme. Voittoisa uskova on se, jonka elämä todistaa: ”Jumalan on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Jeesus opetti meille, että meidän tulee ”valvoa ja rukoilla”, että emme joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha heikko(Matt. 26:41). Sinussa oleva Jumalan Henki haluaa opettaa sinulle luottamusta hänen voimaansa, mutta liha etsii luottamuksen antamista pelolle. Uskon, että pelko aiheutti opetuslapsille sen, että he vaipuivat uneen Jeesuksen rukoillessa puutarhassa, ei väsymys. Hehän olivat juuri saaneet tietää, että Jeesus kavallettaisiin ja annettaisiin syntisten käsiin, että Pietarista tulisi petturi ja että he kaikki loukkaantuisivat Jeesukseen ja hajaantuisivat kuka mihinkin. Yhtäkkiä he kaikki unohtivat Jeesuksen tekemät ihmeet, hänen valtavan voimansa parantaa sairaita ja herättää kuolleita, hänen voimansa enentää leipää ja kalaa. He olivat kauhun vallassa, kun Jeesus hylkäsi heidät. He nukkuivat tuomittujen unta. Kun Jeesus pyysi heitä rukoilemaan, jotta he eivät joutuisi kiusaukseen, hän oikeastaan sanoi: “Rukoilkaa, että oppisitte luottamaan Jumalan voimaan nyt. Muutoin joudutte menemään uudestaan ja uudestaan kiusauksen tantereelle, kunnes opitte läksyn.”
Raamattu sanoo, että Jumala ”tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät”(2 Piet.2:9). Miten? Hän panee meidät tulen alle, kunnes me tulemme siitä ulos laulaen: ”Sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa”(1 Joh. 4:4), kunnes me opimme, että voimme voittaa vain uskon kautta.
Ei sinun tarvitse langeta kiusaukseen, mutta sitä tapahtuu silloin tällöin! Pyhimmätkin Jumalan ihmiset lankeavat joskus! Siksi Jumala varasi erityislahjan niille, jotka lankeavat. ”Mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas”(1 Joh.2:1).
Herramme ei ole ollenkaan niin murheissaan meidän lankeamisestamme kiusaukseen, kuin siitä, että ettemme opi kuinka toimia sen suhteen. Häntä loukkaa enemmän se, että emme luota hänen voimaansa vapahtaa meidät. Jumalaan sattuu enemmän se, mitä emme tee kuin se, mitä teemme. Voittoisa uskova on se, jonka elämä todistaa: ”Jumalan on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.