APOSTOLI PAAVALILLAKIN OLI PAHOJA PÄIVIÄ
Paavalia kohtasi paha päivä, kun hän oli matkalla Makedoniassa. ”Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa” (2 Kor.7:5). Tämä jumalinen mies tunnusti, että hänen sisäinen ihmisensä oli pelon, vieläpä useiden pelkojen ahdistama.
Paavali ei todellakaan ollut superihminen. Hän joutui kohtaamaan samanlaisia tunteita kuin me. Eräässä vaiheessa kaikki Vähän Aasian uskovat kääntyivät häntä vastaan. He olivat ihmisiä, joiden puolesta hän oli luopunut elannostaan. Hän kirjoitti: ”Senkö tähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?” (2 Kor.12:15).
Niin, Paavalillakin oli pahoja päiviä. Hän ei kuitenkaan antanut koskaan peräksi tunteilleen ja kiusauksilleen, jotka seurasivat niitä. Hän todisti pahimmalla ajallaan: ”Paljon minulla on luottamusta teihin, paljon minulla on kerskaamista teistä; olen täynnä lohdutusta, minulla on ylenpalttinen ilo kaikessa ahdingossamme”(2 Kor. 7:4). Sitten hän vielä lisäsi: “Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä” (2 Kor.7:6).
Onko sinulla juuri menossa paha päivä, viikko, pidempi toivoton aika? Oletko masentunut, lannistunut ja vaalitko ajatuksia uskosta luopumisesta? Jos niin on, miten luulet Jumalan suhtautuvan sinun koetukseesi? Moittiiko hän sinua tai soimaa? Ei, koskaan! Paavali julistaa:
“Herra ei ole koskaan ollut lähempänä sinua, ei koskaan vähemmän valmiina auttamaan sinua, kuin silloin, kun olet maassa ja tuskainen.”
”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat”(2 Kor.1:3- 4). Tässä lohduttaa sanan alkukielen merkitys on ”lohduttaa tai rohkaista, tulla viereen”. Mikä ihmeellinen totuus! Kun meillä on pahoja päiviä, taivaallinen Isämme käyttää niitä hyödykseen vetääkseen meitä lähemmäs itseään.
Paavali ei todellakaan ollut superihminen. Hän joutui kohtaamaan samanlaisia tunteita kuin me. Eräässä vaiheessa kaikki Vähän Aasian uskovat kääntyivät häntä vastaan. He olivat ihmisiä, joiden puolesta hän oli luopunut elannostaan. Hän kirjoitti: ”Senkö tähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?” (2 Kor.12:15).
Niin, Paavalillakin oli pahoja päiviä. Hän ei kuitenkaan antanut koskaan peräksi tunteilleen ja kiusauksilleen, jotka seurasivat niitä. Hän todisti pahimmalla ajallaan: ”Paljon minulla on luottamusta teihin, paljon minulla on kerskaamista teistä; olen täynnä lohdutusta, minulla on ylenpalttinen ilo kaikessa ahdingossamme”(2 Kor. 7:4). Sitten hän vielä lisäsi: “Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä” (2 Kor.7:6).
Onko sinulla juuri menossa paha päivä, viikko, pidempi toivoton aika? Oletko masentunut, lannistunut ja vaalitko ajatuksia uskosta luopumisesta? Jos niin on, miten luulet Jumalan suhtautuvan sinun koetukseesi? Moittiiko hän sinua tai soimaa? Ei, koskaan! Paavali julistaa:
“Herra ei ole koskaan ollut lähempänä sinua, ei koskaan vähemmän valmiina auttamaan sinua, kuin silloin, kun olet maassa ja tuskainen.”
”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat”(2 Kor.1:3- 4). Tässä lohduttaa sanan alkukielen merkitys on ”lohduttaa tai rohkaista, tulla viereen”. Mikä ihmeellinen totuus! Kun meillä on pahoja päiviä, taivaallinen Isämme käyttää niitä hyödykseen vetääkseen meitä lähemmäs itseään.