KIRJE, JOKA SAAPUI TYÖYHTEISÖÖMME
”Rakas Dave – pastori, muutama vuosi sitten mieheni menetti työpaikkansa, joka oli hyvin tärkeä hänelle. Tämä surullisen tapahtuman kautta hän menetti omanarvontuntonsa ja hyvän toimeentulonsa eikä hän ole koskaan selvinnyt siitä. Vaikka hän saikin uuden työpaikan, hänen nykyinen palkkansa on vähemmän kuin puolet entisestä. Nyt minusta on tullut perheen elättäjä.
Muutama viikko sitten etsin itselleni jotakin luettavaa, niin Herra johti minut katsomaan laatikkoa, johon olin pannut säilöön papereita. Vedin kasasta sinun vanhan saarnasi ”Paikka, jossa omat keinot loppuvat”. Kun luin tuon saarnan, Jumalan Henki puhui minulle, että olen siinä juuri nyt, omien keinojeni lopussa.
Jumala näytti minulle sinun saarnasi kautta, että olin alkanut pitää vihaa aviomiestäni kohtaan. Olin turvautunut häneen aineellisesti. Minun tulee kääntyä vain Jeesuksen puoleen ja toivoa ainoastaan häneen, joka voi antaa minulle kaiken tarvitsemani ja viedä myös näiden vaikeuksien läpi. Nyt tiedän, että aviomieheni ei koskaan pysty antamaan sitä minulle. Kun luin saarnaasi, sain varmuuden siitä, että Jumala on minun kanssani.
En ole päässyt vielä koko koetukseni läpi. Se on kova. Joskus katson tulevaan ja näen vain kauheita asioita häilyvän päällämme niin kuin aikoinaan Israelin kansan päällä. Kuitenkin Jumala on näyttänyt minulle, ettei minun tarvitse epäillä hänen rakkauttaan minua kohtaan ja hänen uskollisuuttaan kaikkien tarpeitteni täyttämisessä.
Olen myös tajunnut, niin kuin sinä opetit, että olen piilottanut pelkoni hyvin enkä ole koskaan antanut kuoliniskua epäilyilleni. Nyt tahdon lopettaa sen. Tahdon ylistää Jumalaa rakkaudestaan ja huolenpidostaan minua kohtaan, vaikken näe sitä vielä.”
Rakas pyhä, sinunkin pahat päiväsi ovat ehkä vielä edessäpäin. Niinä aikoina sinun pitää mennä paikkaan, jossa voit sanoa: ”Jeesus, heitän kaikki murheeni nyt sinun päällesi. Olen Jumalan aarteiden perijä Kristuksessa. Tiedän että noihin aarteisiin kuuluu myös täydellinen fyysisistä tarpeistani huolehtiminen. ”
Voitko sinä uskoa ja luottaa, että Jumala antaa tämän sinulle?
Muutama viikko sitten etsin itselleni jotakin luettavaa, niin Herra johti minut katsomaan laatikkoa, johon olin pannut säilöön papereita. Vedin kasasta sinun vanhan saarnasi ”Paikka, jossa omat keinot loppuvat”. Kun luin tuon saarnan, Jumalan Henki puhui minulle, että olen siinä juuri nyt, omien keinojeni lopussa.
Jumala näytti minulle sinun saarnasi kautta, että olin alkanut pitää vihaa aviomiestäni kohtaan. Olin turvautunut häneen aineellisesti. Minun tulee kääntyä vain Jeesuksen puoleen ja toivoa ainoastaan häneen, joka voi antaa minulle kaiken tarvitsemani ja viedä myös näiden vaikeuksien läpi. Nyt tiedän, että aviomieheni ei koskaan pysty antamaan sitä minulle. Kun luin saarnaasi, sain varmuuden siitä, että Jumala on minun kanssani.
En ole päässyt vielä koko koetukseni läpi. Se on kova. Joskus katson tulevaan ja näen vain kauheita asioita häilyvän päällämme niin kuin aikoinaan Israelin kansan päällä. Kuitenkin Jumala on näyttänyt minulle, ettei minun tarvitse epäillä hänen rakkauttaan minua kohtaan ja hänen uskollisuuttaan kaikkien tarpeitteni täyttämisessä.
Olen myös tajunnut, niin kuin sinä opetit, että olen piilottanut pelkoni hyvin enkä ole koskaan antanut kuoliniskua epäilyilleni. Nyt tahdon lopettaa sen. Tahdon ylistää Jumalaa rakkaudestaan ja huolenpidostaan minua kohtaan, vaikken näe sitä vielä.”
Rakas pyhä, sinunkin pahat päiväsi ovat ehkä vielä edessäpäin. Niinä aikoina sinun pitää mennä paikkaan, jossa voit sanoa: ”Jeesus, heitän kaikki murheeni nyt sinun päällesi. Olen Jumalan aarteiden perijä Kristuksessa. Tiedän että noihin aarteisiin kuuluu myös täydellinen fyysisistä tarpeistani huolehtiminen. ”
Voitko sinä uskoa ja luottaa, että Jumala antaa tämän sinulle?