PIMEYDEN TEOT
“Jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!”(Matt.6:23). Raamattu tekee hyvin selväksi, että salaiset synnit ovat ”pimeyden tekoja”. Me tiedämme Jumalan sanasta, ettei valkeudella ole mitään yhteyttä pimeyden kanssa.
Pietari sanoo, että Kristus ”saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset”(1 Piet. 3:19- 20). Tottelemattomuus heitti nämä sielut pimeyden vankilaan. Samoin tänään, jokainen tahallinen tottelemattomuus aiheuttaa valkeuden näkemisen vähenemistä. Ajan pitkään totuudentajumme vinoutuu ja ”avoin taivaamme” synkistyy.
Herra kärsii suuresti, kun salaiset synnit tuovat pimeyttä sieluihimme. Mikään ei murehduta häntä enempää kuin se, että me vastustamme ja hylkäämme hänen varoituksensa ja omantunnon kolkutuksen. Ajattele, miten surullinen tarina meille tuli luettavaksi kirjeessä:
”Aviomieheni on antautunut kokonaan nettipornolle. Nyt olen hakenut eroa, hän ei välitä siitä. Me olimme onnellisessa avioliitossa kaksikymmentä viisi vuotta, ennen kuin tämä alkoi. En saattanut ymmärtää, miksi hän vietti niin paljon aikaa tietokoneensa ääressä huoneessaan ovet kiinni. Eräänä päivänä menin sinne ja kauhistuin nähdessäni, mitä saastaisuutta näin tietokoneen ruudulla.
Hän joutui koukkuun. Hänen persoonallisuutensa muuttui, ja hänestä tuli hyvin ilkeä. Tiesin, että hänestä oli tullut pornoriippuvainen. Hän väitti, ettei voinut auttaa sitä ja halusi jatkaa sitä, mistä piti.”
Apostoli Paavali osoittaa kauhistavan väitteensä niille, jotka ”vaeltavat mielensä turhuudessa” (Ef.4:17). He vanhurskauttavat syntinsä eivätkä enää yritäkään etsiä siitä pois pääsyä. Paavali sanoo heistä: ”nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden”(Ef.4:18).
Miten heistä on tullut niin pimeitä ja sokeita? He lankesivat sokeuteen, joka tulee kaikille, jotka antautuvat synnin valtaan, jotka ”ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”(Ef.4:19).
John Owen, puritaanikirjoittaja, ilmaisee tämän surullisen päätöksen selvästi: ”Ihminen, joka on jonkun hallitsevan himon vallassa, on väärän luulon alla eikä huomaa vaarallisten aikojen tulemista.”
Pietari sanoo, että Kristus ”saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset”(1 Piet. 3:19- 20). Tottelemattomuus heitti nämä sielut pimeyden vankilaan. Samoin tänään, jokainen tahallinen tottelemattomuus aiheuttaa valkeuden näkemisen vähenemistä. Ajan pitkään totuudentajumme vinoutuu ja ”avoin taivaamme” synkistyy.
Herra kärsii suuresti, kun salaiset synnit tuovat pimeyttä sieluihimme. Mikään ei murehduta häntä enempää kuin se, että me vastustamme ja hylkäämme hänen varoituksensa ja omantunnon kolkutuksen. Ajattele, miten surullinen tarina meille tuli luettavaksi kirjeessä:
”Aviomieheni on antautunut kokonaan nettipornolle. Nyt olen hakenut eroa, hän ei välitä siitä. Me olimme onnellisessa avioliitossa kaksikymmentä viisi vuotta, ennen kuin tämä alkoi. En saattanut ymmärtää, miksi hän vietti niin paljon aikaa tietokoneensa ääressä huoneessaan ovet kiinni. Eräänä päivänä menin sinne ja kauhistuin nähdessäni, mitä saastaisuutta näin tietokoneen ruudulla.
Hän joutui koukkuun. Hänen persoonallisuutensa muuttui, ja hänestä tuli hyvin ilkeä. Tiesin, että hänestä oli tullut pornoriippuvainen. Hän väitti, ettei voinut auttaa sitä ja halusi jatkaa sitä, mistä piti.”
Apostoli Paavali osoittaa kauhistavan väitteensä niille, jotka ”vaeltavat mielensä turhuudessa” (Ef.4:17). He vanhurskauttavat syntinsä eivätkä enää yritäkään etsiä siitä pois pääsyä. Paavali sanoo heistä: ”nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden”(Ef.4:18).
Miten heistä on tullut niin pimeitä ja sokeita? He lankesivat sokeuteen, joka tulee kaikille, jotka antautuvat synnin valtaan, jotka ”ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”(Ef.4:19).
John Owen, puritaanikirjoittaja, ilmaisee tämän surullisen päätöksen selvästi: ”Ihminen, joka on jonkun hallitsevan himon vallassa, on väärän luulon alla eikä huomaa vaarallisten aikojen tulemista.”