Thursday, December 13, 2012

ÄLÄ OTA SYNTIÄ KEVYESTI

Profeetta Hesekiel antaa meille ilmeikkään kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset ottavat syntinsä kevyesti. Tässä kertomuksessa seitsemän kymmentä Israelin vanhinta tuli Hesekielin luo pyytämään sanaa Herralta. He kaikki olivat temppelissä palvelevia. Kun he kokoontuivat ylistämään profeetan kanssa, tämä sai ihmeellisen näyn:

”Minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni; silloin Herran, Herran käsi laskeutui siellä minun päälleni. Ja minä näin, ja katso: tulennäköinen hahmo! Ja alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, oli tulta, ja ylöspäin sen lanteista näkyi loiste, joka oli nähdä niin kuin hehkuva malmi. Hän ojensi ikään kuin käden ja otti minua pääni hiussuortuvasta, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä”(Hes.8:1-3).

Pyhä Henki lankesi tämän kokouksen päälle ja Jumalan pyhä tuli täytti paikan kirkkaudella: ”Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus”(jae 4). Aina kun Jumalan kiivas läsnäolo ilmestyy kokoukseen, Synti paljastuu. Yhtäkkiä profeetta näki, että miesten mielet olivat täynnä ”… kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia” (jae 10). Hän kuvaa demonien varustuksia, pahoja olentoja. Ne olivat päässeet soluttautumaan Jumalan huoneeseen Herran palvelijoiden kautta!

Siellä istui seitsemän kymmentä vanhinta, rauhallisina ja tyyninä. He näyttivät ylistävän ja etsivän johdatusta Herralta. Tosiasiassa he peittivät salaista syntiään. Heidän temppelissä suorittamansa jumalanpalvelus oli ollut vain ulkonaista. Oikeastaan he kuuluivat auringonjumalan palvojien salaseuraan. He palkkasivat porttoja temppeliin. Osana epäjumalan palvelua nämä näköjään jumaliset vanhimmat, ottivat itsekin osaa haureellisuuteen.

Pahinta kaikesta, he eivät kokeneet huonoa omaatuntoa kauheasta epäjumalanpalvelemisestaan. He olivat varmoja, että Jumala katsoisi heidän tekoansa sormien läpi. Daavidia painoi kovasti hänen syntinsä, mutta Israelin seitsemän kymmentä vanhinta ei tuntenut tuomion nuolia, fyysistä heikkoutta, ei tunnontuskia. Sen sijaan heidät petti Mooseksen mainitsema ”väärä rauha”

”Niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, ei siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan”(5 Moos. 29:19).